Kaipa noilla jotain virkaa vois olla, mutta kuten edellä jo mainittiin, niin a) pitää olla riittävä kuormitus sillä laakerilla ja b) kädellä pääsee samaan tarkkuuteen kohdisssa, joissa laakeriin pääsee turvallisesti käsiksi.
Sähkölaitteiden tutkimisessa tällaisilla satasten lämpökameroilla ja itseoppineilla käyttäjillä ei tee mitään. Pari firmaa Suomessa käyttää lämpökamerkuvausta sähkövikojen etsintään, mutta nämä laitteet maksavat kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin ja kuvien tulkinta perustuu vuosien havainnointiin siitä, miltä minkäkin komponentin piäisi kuvissa näyttää ja miltä ei. Laitteet pitää myös olla vähintään 75-prosenttisesti kuormitettuja, mikä tarkottaa esim. kuivurien osalta itä, että tyhjänä pyörittäminen ei vielä riitä. Toki, jos jo siloin tulee hälyyttäviä tuloksia, niin sellaiset löytyvät, mutta edelleen satta jäädä löytymättä vikoja, jotka tulevat ilmi vasta kuormitettuna.
Vakuutusala ja Tukes ovat pitkään jo puuhanneet standardia sähkölaitteiden lämpökuvauksiin. Ensimmäisen lämpökamerauvaajien standardoidun koulutuksen käyneet valmistuvat tämän vuoden puolella.
Halvat lämpökamerat isännänlinjan käyttäjällä ovat parhaimmillaankin hauska ja ehkä hiukan hyödyllinen harrastus. Pystyisiköhän niillä löytämään rottien majapaikat kuivurilta?
