// Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista.

Ei harrastuksien tarvitse kannattaakkaan. Itselle riittää se että pääsee tekemään konekauppaa ja ajelemaan uusilla traktoreilla ja hyvillä puimureilla. Jos sillä saa edes hiukan kateutta aikaan niin olen onnistunut tehtävässäni. Itse työhän on sen verran mielenkiintoista että siihen riittää aina innokkaita tulijoita, rallikuskeja, pankkiireita ja kauppiaita. Oma tavoitteeni on alle 40-vuotiaana 1000 suurimman listalle ja tuoreet koneet. Tulisi vain paha mieli jos alkaisi miettimään kannattavuuksia.

Elämiseen saan rahat tilan ulkopuolisista töistä ja vaimolta 

// Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista.

Ei harrastuksien tarvitse kannattaakkaan. Itselle riittää se että pääsee tekemään konekauppaa ja ajelemaan uusilla traktoreilla ja hyvillä puimureilla. Jos sillä saa edes hiukan kateutta aikaan niin olen onnistunut tehtävässäni. Itse työhän on sen verran mielenkiintoista että siihen riittää aina innokkaita tulijoita, rallikuskeja, pankkiireita ja kauppiaita. Oma tavoitteeni on alle 40-vuotiaana 1000 suurimman listalle ja tuoreet koneet. Tulisi vain paha mieli jos alkaisi miettimään kannattavuuksia.

Elämiseen saan rahat tilan ulkopuolisista töistä ja vaimolta 

Selvä provohan tuo.  Toisaalta, jos viljanviljely on useimmille pelkkä harrastus, niin ei silloin pitäisi olla huolestunut maataloustukien odotettavissa olevista leikkauksista tulevina vuosina, ei ole aihetta itkeä tos-maksuista, kalliista lannoitteista tai viljan kehnoista hinnoista, eikä ole syytä maksaa MTK:n jäsenmaksua, sanalla sanoen, harrrastukset saakin maksaa, ja jos harrastuksen kustannukset nousee, niin silläkään  ei ole mitään käytännön merkitystä. 

Ja jos palkansaajan silmin tuota juttua lukisin, niin  vituttaisi kustantaa toisten harrastuksia, ja vaatisin tukien lakkauttamista, jos siis palkansaaja olisin.

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 01.12.13 - klo:16:26

// Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista.

Ei harrastuksien tarvitse kannattaakkaan. Itselle riittää se että pääsee tekemään konekauppaa ja ajelemaan uusilla traktoreilla ja hyvillä puimureilla. Jos sillä saa edes hiukan kateutta aikaan niin olen onnistunut tehtävässäni. Itse työhän on sen verran mielenkiintoista että siihen riittää aina innokkaita tulijoita, rallikuskeja, pankkiireita ja kauppiaita. Oma tavoitteeni on alle 40-vuotiaana 1000 suurimman listalle ja tuoreet koneet. Tulisi vain paha mieli jos alkaisi miettimään kannattavuuksia.

Elämiseen saan rahat tilan ulkopuolisista töistä ja vaimolta 

Selvä provohan tuo.  Toisaalta, jos viljanviljely on useimmille pelkkä harrastus, niin ei silloin pitäisi olla huolestunut maataloustukien odotettavissa olevista leikkauksista tulevina vuosina, ei ole aihetta itkeä tos-maksuista, kalliista lannoitteista tai viljan kehnoista hinnoista, eikä ole syytä maksaa MTK:n jäsenmaksua, sanalla sanoen, harrrastukset saakin maksaa, ja jos harrastuksen kustannukset nousee, niin silläkään  ei ole mitään käytännön merkitystä. 

Ja jos palkansaajan silmin tuota juttua lukisin, niin  vituttaisi kustantaa toisten harrastuksia, ja vaatisin tukien lakkauttamista, jos siis palkansaaja olisin.

Kuules Viina-Antti, tuo jos jokin antaa aihetta itkuun, olisi syytä sunkin ottaa pää pois sieltä avarretusta hömppäholesta ja kysyä itseltäsi miksi ja miten?

Ei se että on maksu ja pieni, vaan se miten se menee ja kenelle.

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 01.12.13 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 01.12.13 - klo:16:26

// Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista.

Ei harrastuksien tarvitse kannattaakkaan. Itselle riittää se että pääsee tekemään konekauppaa ja ajelemaan uusilla traktoreilla ja hyvillä puimureilla. Jos sillä saa edes hiukan kateutta aikaan niin olen onnistunut tehtävässäni. Itse työhän on sen verran mielenkiintoista että siihen riittää aina innokkaita tulijoita, rallikuskeja, pankkiireita ja kauppiaita. Oma tavoitteeni on alle 40-vuotiaana 1000 suurimman listalle ja tuoreet koneet. Tulisi vain paha mieli jos alkaisi miettimään kannattavuuksia.

Elämiseen saan rahat tilan ulkopuolisista töistä ja vaimolta 

Selvä provohan tuo.  Toisaalta, jos viljanviljely on useimmille pelkkä harrastus, niin ei silloin pitäisi olla huolestunut maataloustukien odotettavissa olevista leikkauksista tulevina vuosina, ei ole aihetta itkeä tos-maksuista, kalliista lannoitteista tai viljan kehnoista hinnoista, eikä ole syytä maksaa MTK:n jäsenmaksua, sanalla sanoen, harrrastukset saakin maksaa, ja jos harrastuksen kustannukset nousee, niin silläkään  ei ole mitään käytännön merkitystä. 

Ja jos palkansaajan silmin tuota juttua lukisin, niin  vituttaisi kustantaa toisten harrastuksia, ja vaatisin tukien lakkauttamista, jos siis palkansaaja olisin.

Kuules Viina-Antti, tuo jos jokin antaa aihetta itkuun, olisi syytä sunkin ottaa pää pois sieltä avarretusta hömppäholesta ja kysyä itseltäsi miksi ja miten?

Ei se että on maksu ja pieni, vaan se miten se menee ja kenelle.

No tottakai maksu on perseestä koska itse saan toimeentulon viljanviljelystä, en ole siis harrastelija.  Mutta vituttaa kun toiset vaan harrastelee viljanviljelyä ja niillä on paremmat koneet kun mulla, kun rahoittavat harrastustaan palkallaan.

Mun mielestä palkkatuloilla ei rahoiteta yhtikäs mitään maatalouteen liittyvää, ainakaan tavallisissa ammateissa. Tavallinen pajahessu tai raksarane tienaa vaivaset 20000-30000euroa vuodessa. Sillä ei maailmoja rakenneta....

Ja ketä on niin vatipää että lykkää palkkatuloja maatalouteen? Sillon ollaan aika hakuteillä ja tie on lyhyt.

Mää ainakin harrastan.

No oma tilanteeni on se että olen ( *ainakin vielä koputtaa puuta) hyvissä hommissa josta saan rahat perheen ylläpitoon. Samoin vaimo. Sitten vielä tammikuussa mukaan tulee sukupolvenvaihdoksella maatila jossa työhullu 56-vuotias isäntä. Pääomatulojakaan ei saa heti kun SP velkaa on liikaa. Vaihtoehtoina on maksaa maatilan tuloista helvetilliset verot tai sitten sijoittaa ne maatalouskalustoon.

Ei sillä että maataloudesta mitään vielä tietäisin, 2014 alkaa oma taisteluni. Joten ymmärtäkää ja antakaa anteeksi. En tiedä mitä olen tekemässä.

helvetilliset verot 25 ha:n rappiotilasta.OMG

Mitataanko maataloudessa onnistuminen sillä ,kuinka komeilla ja uusilla koneilla ajelee. 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.13 - klo:14:04

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 30.11.13 - klo:13:35

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 29.11.13 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: piisaa c.o. - 29.11.13 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 29.11.13 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: piisaa c.o. - 28.11.13 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 28.11.13 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 29.10.13 - klo:09:19

Joo on näillä viljanviljelijöillä kurjaa. Taisivat tehdä pellolla parhaimman tuloksen tänä vuonna heti riistapellon jälkeen. Itse eivät vaan sitä huomaa.

käytännössä siis yhtälö kevytmuokkaus, suorakylvö vaikka vehnälle, pari kolme ruuttausta puinti, mitätön pyöritys kuivurissa ja rekan kyytiin sekä terve menoa tuotti aika kovan tulon sen 500 egen tuen päälle

Tähän Vemssin mielipiteeseen vielä palatakseni.
En tiedä kuinka yleispätevä tuokaan on, kun tulosta ei ole eritelty, mutta...
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vilja-tuotti-keskisadoilla-tappiota-1.51963

165 fergulla ja welger SM4:lla tehdään "tulos" viljanviljelyssä ensi kesänä.
Panos/tuotos suhde on taas sillä mallilla ettei juuri kannata muuta kuin 50% vln:ää, 15%"täys"tuettua lhp:tä ja loppu tilatuellista viherkesantoa.
Jaa mutta pitikö sitä viljelykasvia olla saman verran kuin vln:ää? No, siinä tapauksessa 15% tuettua lhp:tä ja 85% viherkesantoa.

Tyhmäähän se on tuollainen lyhytnäköisyyskin. Tuijotetaan vaan TÄMÄN HETKEN hintoja ja tehdään viljelysuunnitelmat sen mukaan vaikka tulevan sadon myyntiajankohta on aikaisintaan vuoden päässä. Nykymaailmassa ehtii vuoden aikana tapahtua vaikka mitä.  Luulisin että pitkässä juoksussa pärjää tasaisella tuottamisella paremmin kuin tempoilemalla tuuliviirin lailla yksittäisten markkinamuutosten perässä juosten.

Emmä mitään tempoile. Tuolla mun systeemillä on tasaisen varma tulo. Tosin ne hintapiikit jää hyödyntämättä mutta toisaalta pois jääneet tappiovuodet tasoittaa käyrää aika hyvin.
Mä olen sitä mieltä että viljasta saatavalla tuotolla ei kustanneta pitkässä juoksussa edes muuttuvia kuluja, saatikka investointeja. Yleensä panos/tuotos suhde on sillä mallilla että viljelyyn joutuu käyttämään tukiaisia. Minusta tukien määrä olisi vähintä mitä koko hommasta pitää jäädä verotettavaa.

Miksköhän  kaikki viljanviljeljät ei sitten  viljele pelkkiä höpöheiniä, jos se on kaikkein kannattavin tapa viljellä  peltoja,  jos kate on se 500€/ha niin sehän olis 100 ha:n tilalla 50 donaa verotettava tulo, eikä tarvi investoida kalliisiin viljelykoneisiin ja kuivaamoon, varastoihin ym.  Aletaankin kaikki viljelemään pelkkiä höpöheiniä.

Tuo on hyvä kysymys. Pahoin pelkään, että maanviljelijän homma ei ole kaikille mitään yrittäjyyttä. Viljeleminen on osalle kutsumus, monet jopa tiedotusvälineissä selittävät tämän olevan elämäntapa . Sitten on niitä, jotka eivät uskalla, kun miettivät, että mitä se naapuri, anoppi tai serkkupoika asiasta tuumii. Ja pahnanpohjimmaisena ovat laskutaidottomat.

Mutta kyllä: jos saa hyviä satoja kohtuukustannuksin, niin jossain 150 e / t. saattaa viljasta jäädä saman verran. Ja jos hintataso senkun paranee, niin kannattaahan se välillä viljaakin viljellä. Tärkeintä olisikin se, että hiukan laskisi ja tekisi päätökset sen mukaan.

Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista. Lähes joka vuosi niin kauan kuin itse muistan noin (20 v) on julkaistu erinäköisiä laskelmia kuinka maatalous pyörii tappiolla ja aina vaan tilat porskuttaa eteenpäin ja kalusto vaihtuu tasaisin väliajoin uudempaan. Konkursseja ei ole oikeastaan ole tullu ollenkaan jos ei ole sotkeentunu liian isoihin lainoihin ja silloinkin yleensä taustalta löytyy yrittäjän selkeä laiminlyöti joko managementissa tai ihan perus työpanoksessa. Vastapainoksi näille jokavuotisille julkistetuille laskelmille taotaan ihan järjettömiä vuokria ja kerrotaan esimerkiksi alan lehdissä ihan käypiä tuloksia. Ota näistä sitten selvää.

Alan lehdet, ... Koneviesti, Käytännön Maamies jne.... Niissä on asiaa ja viihdettä. Viihteeksi laskisin useimmat jutut, joissa kerrotaan 300 hv:n traktoreista. Samanlaista viihdettä ne ovat autolehdetkin. Jos tekisi Tekniikan Maailman artikkelien perusteella johtopäätöksiä siitä, millaisella autokalustolla Suomen kansa ajaa, duunarit päästelisivät 500-sarjan Bemareilla ja Audi A6:lla; S-Mersu ja Range Rover mahtuisivat nekin 10 myydyimmän auton joukkoon ja Porschen ja Ferrarin mallitkin kolistelisivat siellä tuntumassa.
Toki tietysti Skoda Superbia ja Toyota Avensistakin myytäisiin, mutta lähinnä perheiden kakkos- ja kolmosautoiksi.

Paljonhan sitä tappiota kuitataan syömällä pääomia ja tinkimällä palkasta.

Tosiasiassa Suomessa myydään alle 3000 traktoria vuodessa, joista osa muuhun kuin maatalouskäyttöön. Se tarkoittaa sitä, että yksi tila ostaa uuden traktorin keskimäärin harvemmin kuin kerran 20 vuodessa. Tällä hetkellä keskimääräisen kilvissä oleva raksvaattorin ikä on noin 18 vuotta ja keskimääräinen romuttamisikä yli 30 vuotta. Ja kanta vanhenee kaiken aikaa. Puimureiden osalta tilanne on vielä huonompi. Niitä myydään muutama sata vuodessa ja 1970-luvun kalustoa on aktiivipalveluksessa pilvin pimein.

Vuokrataso tietysti hiukan ihmetyttä itseänikin, mutta harvemmin ne 500 vuokria makselevat ovat niitä, jotka koettavat pelkästä viljasta elää. Mitä itse tunnen 300 + ha viljeleviä, niin aika maltillisia vuokria makselevat. Keskimäärin kolmeasataa tms. ja vuokrasopimukset pitkiä. Miten sitten saavat peltoa niin halvalla? On siinä paljon tuuriakin. Kortti tuo ja kortti vie, mutta maatalous on onnenkauppaa. Ja senkin se vaatii, ettei seudulla ei ole liiemmin niitä, joilla halua antaa se ylimääräinen 130 euroa / ha pois saadakseen lannanlevitysalaa...

Asiaa!

Tässä kun päivänä eräänä keskustelussa tuli ilmi tämä, kuinka jossakin on ihan oikeasti maata tarjolla vaikka kuinka inhimilliseen hintaan. Saahan siinä sellaisen alueen viljelijä ihmetellä miksi jossakin maksetaan enemmän, kun tarjonta ei ole ja kysyntää huimasti

Tuohon vemssin lauseeseen ettei konkursseja, ei niin, mutta hitosti on ongelmia ja tiloja realisoinnin alla, vaikka teoriassa pitäisi pärjätä. Yrittäjissä ja niiden riskinottokyvyssä erot, toiset ei näe esim. 500-600 eken vuokraa uhkana, vaan mahdollisuutena. Voi hyvänä vuonna pärjätä ja kuitata huonon vuoden tappiot Lähtökohtia niin monenlaisia. Lehdissä ihan käsittämättömiä investointeja, kuten vaikkapa Suomalaisessa maaseudussa ollut Sysmän kuivuri. 400ha, 5 osakasta ja kuivuri 750k€ alvi nolla. Onhan se ihan älytön investointi porukalle, tonneista tuossa ei puhuttu mutta hehtaareiden perusteella niitäkin pitäisi kertyä. Peilaan vain omaan kuivuriin, käyttöasteeseen ja hintaan, niin tuntuu kyllä järjettömän kalliilta. Ei tartte ihmetellä ellei "kannata" viljellä Tai sitten alueella maksetaan satasen kahden vuokria ja sadot hyviä, sillähän kuittaa isonkin kuivurin ylimääräisiä kuluja vrt. 500 vuokrat, taustoja kun ei voi tietää

Mitataanko maataloudessa onnistuminen sillä ,kuinka komeilla ja uusilla koneilla ajelee. 

Eturivi-Eunukit ainakin haluaa näyttää sen jatkeella.........

Tavallinen pajahessu tai raksarane tienaa vaivaset 20000-30000euroa vuodessa.

 Raksarane tienaa 20 000 euroa vuodessa? Jos on vaikkapa 11 kk töissä vuodessa, se tekee 1818 euroa kuukaudessa palkkaa.

 Kuukaudessa on keskimäärin 23, 5 työpäivää. Päivässä on yhteensä 8 tuntia palkkatyötä. Eli kuukaudessa ollaan töissä 23,5 x 8 tuntia. Yhteensä kuukaudessa työtunteja on siis 188 tuntia.

 Jaetaanpa tuo 1818 euroa tuntimäärällä 188. Saamme tuntipalkaksi 9,67 euroa tunnissa. Tämä on 1.4.2013 mukaisen Rakennusliiton taulukon mukaisesti aloittelevan rakennustyöläisen (rakennussiivoojan) minimipalkka. Kokeneemmalle kirvesmiehelle minimipalkka on noin 16 euroa tunnilta. Useimmille maksetaan lähemmäs 20 euroa/tunti. Ja huomaa, laskelmasta puuttuu palkkatyöläiselle kuuluva kesälomakorvaus...kun laskin vaan työtunneista saatavan palkan.
 Ainakin täällä Turun talousalueella omalla T:millä aivan normaaliveloitustyötuntihinta on noin 35 eur/tunti+alv.

 Siitä vaan SKN rakentamaan uutta konehallia avaimet käteen -periaatteella ja hakemaan niitä rakentajia 9,67 euron tuntipalkalla töihisi. Tiedän, että raksaranet ovat mielestäsi halveksittavaa porukkaa, koska itseet kuulu niihin. Halveksi vaan, ja nosta meidät tukijussit jollekin jalustalle, mutta joku raja se pitää laittaa jatkuvalle uhoilullesi. ja paskanpuhumisellesi. Liioitella saa, muttei valehdella. Hiuksehieno raja.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 30.11.13 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.13 - klo:14:04

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 30.11.13 - klo:13:35

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 29.11.13 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: piisaa c.o. - 29.11.13 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 29.11.13 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: piisaa c.o. - 28.11.13 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 28.11.13 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 29.10.13 - klo:09:19

Joo on näillä viljanviljelijöillä kurjaa. Taisivat tehdä pellolla parhaimman tuloksen tänä vuonna heti riistapellon jälkeen. Itse eivät vaan sitä huomaa.

käytännössä siis yhtälö kevytmuokkaus, suorakylvö vaikka vehnälle, pari kolme ruuttausta puinti, mitätön pyöritys kuivurissa ja rekan kyytiin sekä terve menoa tuotti aika kovan tulon sen 500 egen tuen päälle

Tähän Vemssin mielipiteeseen vielä palatakseni.
En tiedä kuinka yleispätevä tuokaan on, kun tulosta ei ole eritelty, mutta...
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vilja-tuotti-keskisadoilla-tappiota-1.51963

165 fergulla ja welger SM4:lla tehdään "tulos" viljanviljelyssä ensi kesänä.
Panos/tuotos suhde on taas sillä mallilla ettei juuri kannata muuta kuin 50% vln:ää, 15%"täys"tuettua lhp:tä ja loppu tilatuellista viherkesantoa.
Jaa mutta pitikö sitä viljelykasvia olla saman verran kuin vln:ää? No, siinä tapauksessa 15% tuettua lhp:tä ja 85% viherkesantoa.

Tyhmäähän se on tuollainen lyhytnäköisyyskin. Tuijotetaan vaan TÄMÄN HETKEN hintoja ja tehdään viljelysuunnitelmat sen mukaan vaikka tulevan sadon myyntiajankohta on aikaisintaan vuoden päässä. Nykymaailmassa ehtii vuoden aikana tapahtua vaikka mitä.  Luulisin että pitkässä juoksussa pärjää tasaisella tuottamisella paremmin kuin tempoilemalla tuuliviirin lailla yksittäisten markkinamuutosten perässä juosten.

Emmä mitään tempoile. Tuolla mun systeemillä on tasaisen varma tulo. Tosin ne hintapiikit jää hyödyntämättä mutta toisaalta pois jääneet tappiovuodet tasoittaa käyrää aika hyvin.
Mä olen sitä mieltä että viljasta saatavalla tuotolla ei kustanneta pitkässä juoksussa edes muuttuvia kuluja, saatikka investointeja. Yleensä panos/tuotos suhde on sillä mallilla että viljelyyn joutuu käyttämään tukiaisia. Minusta tukien määrä olisi vähintä mitä koko hommasta pitää jäädä verotettavaa.

Miksköhän  kaikki viljanviljeljät ei sitten  viljele pelkkiä höpöheiniä, jos se on kaikkein kannattavin tapa viljellä  peltoja,  jos kate on se 500€/ha niin sehän olis 100 ha:n tilalla 50 donaa verotettava tulo, eikä tarvi investoida kalliisiin viljelykoneisiin ja kuivaamoon, varastoihin ym.  Aletaankin kaikki viljelemään pelkkiä höpöheiniä.

Tuo on hyvä kysymys. Pahoin pelkään, että maanviljelijän homma ei ole kaikille mitään yrittäjyyttä. Viljeleminen on osalle kutsumus, monet jopa tiedotusvälineissä selittävät tämän olevan elämäntapa . Sitten on niitä, jotka eivät uskalla, kun miettivät, että mitä se naapuri, anoppi tai serkkupoika asiasta tuumii. Ja pahnanpohjimmaisena ovat laskutaidottomat.

Mutta kyllä: jos saa hyviä satoja kohtuukustannuksin, niin jossain 150 e / t. saattaa viljasta jäädä saman verran. Ja jos hintataso senkun paranee, niin kannattaahan se välillä viljaakin viljellä. Tärkeintä olisikin se, että hiukan laskisi ja tekisi päätökset sen mukaan.

Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista. Lähes joka vuosi niin kauan kuin itse muistan noin (20 v) on julkaistu erinäköisiä laskelmia kuinka maatalous pyörii tappiolla ja aina vaan tilat porskuttaa eteenpäin ja kalusto vaihtuu tasaisin väliajoin uudempaan. Konkursseja ei ole oikeastaan ole tullu ollenkaan jos ei ole sotkeentunu liian isoihin lainoihin ja silloinkin yleensä taustalta löytyy yrittäjän selkeä laiminlyöti joko managementissa tai ihan perus työpanoksessa. Vastapainoksi näille jokavuotisille julkistetuille laskelmille taotaan ihan järjettömiä vuokria ja kerrotaan esimerkiksi alan lehdissä ihan käypiä tuloksia. Ota näistä sitten selvää.

Alan lehdet, ... Koneviesti, Käytännön Maamies jne.... Niissä on asiaa ja viihdettä. Viihteeksi laskisin useimmat jutut, joissa kerrotaan 300 hv:n traktoreista. Samanlaista viihdettä ne ovat autolehdetkin. Jos tekisi Tekniikan Maailman artikkelien perusteella johtopäätöksiä siitä, millaisella autokalustolla Suomen kansa ajaa, duunarit päästelisivät 500-sarjan Bemareilla ja Audi A6:lla; S-Mersu ja Range Rover mahtuisivat nekin 10 myydyimmän auton joukkoon ja Porschen ja Ferrarin mallitkin kolistelisivat siellä tuntumassa.
Toki tietysti Skoda Superbia ja Toyota Avensistakin myytäisiin, mutta lähinnä perheiden kakkos- ja kolmosautoiksi.

Paljonhan sitä tappiota kuitataan syömällä pääomia ja tinkimällä palkasta.

Tosiasiassa Suomessa myydään alle 3000 traktoria vuodessa, joista osa muuhun kuin maatalouskäyttöön. Se tarkoittaa sitä, että yksi tila ostaa uuden traktorin keskimäärin harvemmin kuin kerran 20 vuodessa. Tällä hetkellä keskimääräisen kilvissä oleva raksvaattorin ikä on noin 18 vuotta ja keskimääräinen romuttamisikä yli 30 vuotta. Ja kanta vanhenee kaiken aikaa. Puimureiden osalta tilanne on vielä huonompi. Niitä myydään muutama sata vuodessa ja 1970-luvun kalustoa on aktiivipalveluksessa pilvin pimein.

Vuokrataso tietysti hiukan ihmetyttä itseänikin, mutta harvemmin ne 500 vuokria makselevat ovat niitä, jotka koettavat pelkästä viljasta elää. Mitä itse tunnen 300 + ha viljeleviä, niin aika maltillisia vuokria makselevat. Keskimäärin kolmeasataa tms. ja vuokrasopimukset pitkiä. Miten sitten saavat peltoa niin halvalla? On siinä paljon tuuriakin. Kortti tuo ja kortti vie, mutta maatalous on onnenkauppaa. Ja senkin se vaatii, ettei seudulla ei ole liiemmin niitä, joilla halua antaa se ylimääräinen 130 euroa / ha pois saadakseen lannanlevitysalaa...

Asiaa!

Tässä kun päivänä eräänä keskustelussa tuli ilmi tämä, kuinka jossakin on ihan oikeasti maata tarjolla vaikka kuinka inhimilliseen hintaan. Saahan siinä sellaisen alueen viljelijä ihmetellä miksi jossakin maksetaan enemmän, kun tarjonta ei ole ja kysyntää huimasti

Tuohon vemssin lauseeseen ettei konkursseja, ei niin, mutta hitosti on ongelmia ja tiloja realisoinnin alla, vaikka teoriassa pitäisi pärjätä. Yrittäjissä ja niiden riskinottokyvyssä erot, toiset ei näe esim. 500-600 eken vuokraa uhkana, vaan mahdollisuutena. Voi hyvänä vuonna pärjätä ja kuitata huonon vuoden tappiot Lähtökohtia niin monenlaisia. Lehdissä ihan käsittämättömiä investointeja, kuten vaikkapa Suomalaisessa maaseudussa ollut Sysmän kuivuri. 400ha, 5 osakasta ja kuivuri 750k€ alvi nolla. Onhan se ihan älytön investointi porukalle, tonneista tuossa ei puhuttu mutta hehtaareiden perusteella niitäkin pitäisi kertyä. Peilaan vain omaan kuivuriin, käyttöasteeseen ja hintaan, niin tuntuu kyllä järjettömän kalliilta. Ei tartte ihmetellä ellei "kannata" viljellä Tai sitten alueella maksetaan satasen kahden vuokria ja sadot hyviä, sillähän kuittaa isonkin kuivurin ylimääräisiä kuluja vrt. 500 vuokrat, taustoja kun ei voi tietää

Pankista saa helposti rahaa ja olematon korkotaso pitää velan hoidon edullisena. Kassavirtaa, kun on riittävästi, niin ei ole pankin puolesta mitään hätää. Kriisiä pystyy lykkäämään eteenpäin yllättävän pitkälle. Ei tässä hommassa tarvitse vieläkään osata laskea yhtään mitään

//Mun mielestä palkkatuloilla ei rahoiteta yhtikäs mitään maatalouteen liittyvää, ainakaan tavallisissa ammateissa.

No onhan siinä hemmetin iso ero jos tilan tuloista pitää ottaa se 20 000€ mikä menee perheen juokseviin menoihin, siihen eläkemaksut & verot niin tilan pitää tehdä jo lähemmäs 30k€ tulosta. Jo se että molemmat käy tilan ulkopuolella töissä tekee vähintään sen 50k€ nettoa vaikka vaimo olisi Alepan kassalla.

//Ja ketä on niin vatipää että lykkää palkkatuloja maatalouteen?

Minä    Ei oikein jää aikaa muihin harrastuksiin niin olen henkisesti valmistautunut heittämään hyvää rahaa huonoon maatalouteen. Siis lähinnä pellon ja metsän oston muodossa. Ei sillä että vaihtoehtoja olisi, sillä en pysty kehittämään maatilaa mitenkään jos muita tuloja ei ole. Olisi rahallisesti sama ajaa koneet loppuun tai pistää kaikki vuokralle ja myydä koneet kun niistä vielä jotain saisi.

//helvetilliset verot 25 ha:n rappiotilasta.OMG

  No äkkiä se progressio kiristyy. Palkkatulot, nuoren viljelijän aloitustuet + tilan tulot. Kirkostakaan ei voi erota kun on pastorin kautta sen verran vuokramaata. Mutta ei tässä vuokramailla lähdetä kehustelemaan. Eikä muutenkaan kun viljelijänä olen pelkkä isäni pystyyn nostama paska 

Kun palkkatuloista vähentää elämiseen menevät kulut ei niistä jää juuri mitään mainitsemisen arvoista joilla voisi kehittää 25 ha rappio tilaa.
Nuoren viljelijänaloitustuki ei ole kuin kaksi vuotta sen tuen kun kunnolla tärvää turhanpäiväisiin koneisiin niin avot on hyvät lähdöt.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 30.11.13 - klo:13:35

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 29.11.13 - klo:20:46

Miksköhän  kaikki viljanviljeljät ei sitten  viljele pelkkiä höpöheiniä, jos se on kaikkein kannattavin tapa viljellä  peltoja,  jos kate on se 500€/ha niin sehän olis 100 ha:n tilalla 50 donaa verotettava tulo, eikä tarvi investoida kalliisiin viljelykoneisiin ja kuivaamoon, varastoihin ym.  Aletaankin kaikki viljelemään pelkkiä höpöheiniä.

Tuo on hyvä kysymys. Pahoin pelkään, että maanviljelijän homma ei ole kaikille mitään yrittäjyyttä. Viljeleminen on osalle kutsumus, monet jopa tiedotusvälineissä selittävät tämän olevan elämäntapa . Sitten on niitä, jotka eivät uskalla, kun miettivät, että mitä se naapuri, anoppi tai serkkupoika asiasta tuumii. Ja pahnanpohjimmaisena ovat laskutaidottomat.

Mutta kyllä: jos saa hyviä satoja kohtuukustannuksin, niin jossain 150 e / t. saattaa viljasta jäädä saman verran. Ja jos hintataso senkun paranee, niin kannattaahan se välillä viljaakin viljellä. Tärkeintä olisikin se, että hiukan laskisi ja tekisi päätökset sen mukaan.

Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista. Lähes joka vuosi niin kauan kuin itse muistan noin (20 v) on julkaistu erinäköisiä laskelmia kuinka maatalous pyörii tappiolla ja aina vaan tilat porskuttaa eteenpäin ja kalusto vaihtuu tasaisin väliajoin uudempaan. Konkursseja ei ole oikeastaan ole tullu ollenkaan jos ei ole sotkeentunu liian isoihin lainoihin ja silloinkin yleensä taustalta löytyy yrittäjän selkeä laiminlyöti joko managementissa tai ihan perus työpanoksessa. Vastapainoksi näille jokavuotisille julkistetuille laskelmille taotaan ihan järjettömiä vuokria ja kerrotaan esimerkiksi alan lehdissä ihan käypiä tuloksia. Ota näistä sitten selvää.

Kannattavuuskertoimia tutkiessa on hyvä muistaa tuotantosuuntaa kuvaavan luvun olevan keskiarvo. Luku pitää aina sisällään sen, että joukossa on sekä niitä joilla menee tosi hyvin, että niitä joilla homma on pahasti pakkasella. Toisaalta tämä voi olla kovin vapauttavakin tieto: täytyy pyrkiä siihen porukkaan jolla menee keskivertoa paremmin. Konstit ja mahdollisuudet tähän ovat sitten tilan, alueen ja isännän yrittäjäominaisuuksien mahdollisuuksien summa.

Esimerkkejä onnistuneista tilakohtaisista virityksistä löytyy varmasti kaikista tuotantosuunnista. Jonkun mainitsemat eturivin tilat, eturivin viljanviljelykalustoineen ovat todennäköisesti asemassa, jossa pystyvät investoinneissaan huudattamaan kauppaa "mielipidejohtajan asemaansa" rahastaen. Vastaavasti olen antanut itselleni kertoa, että eräät vahvinta tulosta tekevistä lypsykarjoista luopuivat omasta traktorikalustosta jo viime vuosituhannen puolella: jäi aikaa keskittyä olennaiseen! 

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 30.11.13 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.11.13 - klo:14:04

Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista. Lähes joka vuosi niin kauan kuin itse muistan noin (20 v) on julkaistu erinäköisiä laskelmia kuinka maatalous pyörii tappiolla ja aina vaan tilat porskuttaa eteenpäin ja kalusto vaihtuu tasaisin väliajoin uudempaan. Konkursseja ei ole oikeastaan ole tullu ollenkaan jos ei ole sotkeentunu liian isoihin lainoihin ja silloinkin yleensä taustalta löytyy yrittäjän selkeä laiminlyöti joko managementissa tai ihan perus työpanoksessa. Vastapainoksi näille jokavuotisille julkistetuille laskelmille taotaan ihan järjettömiä vuokria ja kerrotaan esimerkiksi alan lehdissä ihan käypiä tuloksia. Ota näistä sitten selvää.

Paljonhan sitä tappiota kuitataan syömällä pääomia ja tinkimällä palkasta.

Tosiasiassa Suomessa myydään alle 3000 traktoria vuodessa, joista osa muuhun kuin maatalouskäyttöön. Se tarkoittaa sitä, että yksi tila ostaa uuden traktorin keskimäärin harvemmin kuin kerran 20 vuodessa. Tällä hetkellä keskimääräisen kilvissä oleva raksvaattorin ikä on noin 18 vuotta ja keskimääräinen romuttamisikä yli 30 vuotta. Ja kanta vanhenee kaiken aikaa. Puimureiden osalta tilanne on vielä huonompi. Niitä myydään muutama sata vuodessa ja 1970-luvun kalustoa on aktiivipalveluksessa pilvin pimein.

Vuokrataso tietysti hiukan ihmetyttä itseänikin, mutta harvemmin ne 500 vuokria makselevat ovat niitä, jotka koettavat pelkästä viljasta elää. Mitä itse tunnen 300 + ha viljeleviä, niin aika maltillisia vuokria makselevat. Keskimäärin kolmeasataa tms. ja vuokrasopimukset pitkiä. Miten sitten saavat peltoa niin halvalla? On siinä paljon tuuriakin. Kortti tuo ja kortti vie, mutta maatalous on onnenkauppaa. Ja senkin se vaatii, ettei seudulla ei ole liiemmin niitä, joilla halua antaa se ylimääräinen 130 euroa / ha pois saadakseen lannanlevitysalaa...

Asiaa!

Tässä kun päivänä eräänä keskustelussa tuli ilmi tämä, kuinka jossakin on ihan oikeasti maata tarjolla vaikka kuinka inhimilliseen hintaan. Saahan siinä sellaisen alueen viljelijä ihmetellä miksi jossakin maksetaan enemmän, kun tarjonta ei ole ja kysyntää huimasti

Tuohon vemssin lauseeseen ettei konkursseja, ei niin, mutta hitosti on ongelmia ja tiloja realisoinnin alla, vaikka teoriassa pitäisi pärjätä. Yrittäjissä ja niiden riskinottokyvyssä erot, toiset ei näe esim. 500-600 eken vuokraa uhkana, vaan mahdollisuutena. Voi hyvänä vuonna pärjätä ja kuitata huonon vuoden tappiot Lähtökohtia niin monenlaisia. Lehdissä ihan käsittämättömiä investointeja, kuten vaikkapa Suomalaisessa maaseudussa ollut Sysmän kuivuri. 400ha, 5 osakasta ja kuivuri 750k€ alvi nolla. Onhan se ihan älytön investointi porukalle, tonneista tuossa ei puhuttu mutta hehtaareiden perusteella niitäkin pitäisi kertyä. Peilaan vain omaan kuivuriin, käyttöasteeseen ja hintaan, niin tuntuu kyllä järjettömän kalliilta. Ei tartte ihmetellä ellei "kannata" viljellä Tai sitten alueella maksetaan satasen kahden vuokria ja sadot hyviä, sillähän kuittaa isonkin kuivurin ylimääräisiä kuluja vrt. 500 vuokrat, taustoja kun ei voi tietää

Maatilan saaminen konkurssiin edellyttää yleensä täydellistä rukkasten hukkaamista. Konkurssi on velkojan näkökulmasta pääsääntöisesti se heikoin tapa saada omansa pois. Huonoimmillaan saadaan hukattua sekä asiakas että varat.

Ensisijaisesti pyritään pelaamaan isännälle lisäaikaa järjestelemällä lainoja ja lyhennysvapaita yms. Tämä oletuksella että toiminta on terveella pohjalla. Kuluvana vuonnakin on pankin toimesta ainakin yhtä todella suurta kotieläinyksikköä pyritty realisoimaan toimivana kokonaisuutena, eläimineen kaikkineen, uudelle vakavaraisemmalle yrittäjälle. Ellei tämä tie vie eteenpäin, velkojapankki pyrkii konkurssin sijaan realisoimaan osia tilasta. Velkaa ja riskejä saadaan kuitattua, tai ainakin luottotappioita minimoitua.  Ja jos oikein onnellisesti käy, niin perheelle jää vielä talo tontteineen asuttavaksi...

Pääomavaltaista maataloutta lainoitetaan jo lähtökohtaisesti eri periaatteella kuin monen muun alan yrityksiä. Maata ostaessa ostohinnasta vakuudeksi kelpaa luokkaa 60 % pellon ostohinnasta, loppuvakuus on osoitettava muualta. Vastaavasti muussa yritystoiminnassa ns. yritysvakuuden kautta saa esim. hankittavan tuotantokaluston 100 % vakuudeksi. Tämä tosin edellyttää hyvin tehtyjä kotiläksyjä laskelmien ja suunnitelmien parissa....

Mä en pääse viisauteen näistä maatalouksien kannattavuuksista. Lähes joka vuosi niin kauan kuin itse muistan noin (20 v) on julkaistu erinäköisiä laskelmia kuinka maatalous pyörii tappiolla ja aina vaan tilat porskuttaa eteenpäin ja kalusto vaihtuu tasaisin väliajoin uudempaan. Konkursseja ei ole oikeastaan ole tullu ollenkaan jos ei ole sotkeentunu liian isoihin lainoihin ja silloinkin yleensä taustalta löytyy yrittäjän selkeä laiminlyöti joko managementissa tai ihan perus työpanoksessa. Vastapainoksi näille jokavuotisille julkistetuille laskelmille taotaan ihan järjettömiä vuokria ja kerrotaan esimerkiksi alan lehdissä ihan käypiä tuloksia. Ota näistä sitten selvää.

Kannattavuudesta puhuessa olisi syytä käyttää kahta mittaria, joista toinen on suhteellinen ja toinen euromääräinen. Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu nimenomaan kannattavuuskertoimesta, joka kuvaa verotettavan tulon, oman pääoman korkovaatimuksen ja viljelijäperheen palkkavaatimuksen suhdetta. Yrittäjätulo ennen veroja on se euromäärä joka on veroilmoituksen etusivulla alhaalla.
Suurikin yrittäjätulo voi käydä pieneksi jaettuna suurella työmäärällä ja suurella sijoitetulla omalla pääomalla.