Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 28.10.13 - klo:13:44

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.10.13 - klo:13:35

Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä:

Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...

Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.

Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.

Kehno vitsiksikin, että Suomen maatalous on tai joskus olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyinen.
http://hiki.pedia.ws/wiki/J%C3%A4lkiviisaus

tällä palstalla joka toinen on sitä mieltä että ainoastaan maatalouden osalta voidaan puhua kilpailukyvystä, muilla aloilla kaikki on patalaiskoja vätyksiä

Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista

  Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..
[/quote]
Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä  (joka on eri juttu kuin maanomistus)  jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.

Petri

Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä  (joka on eri juttu kuin maanomistus)  jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.

Petri

MTK:n tupailloissa on 30 vuotta hoettu päinvastaista. Vieläkin vanha kaarti uskoo omaa propagandaansa

Lainaus käyttäjältä: iskra - 28.10.13 - klo:16:09

Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista

  Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..

Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä  (joka on eri juttu kuin maanomistus)  jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.

Petri
[/quote]

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse

Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 28.10.13 - klo:17:17

Lainaus käyttäjältä: iskra - 28.10.13 - klo:16:09

Kilpailukyvyttömyys johtuu haluttomuudesta, ei luonnonoloista

  Ei täällä sentään oteta esim perunasta kahta satoa niinkuin esim jo Puolassakin..

Kilpailukyky on eri juttu kuin sato kg/ha. Esmes pohjoisen Suomen peltohehtaarin hinta on jotenkin suhteessa tuottokykyyn, toisin kuin vaikkapa Lounais-Suomen savikoilla. Ainakin itsestäni tuntuu, että se antaa minulle maatalousyrittäjänä  (joka on eri juttu kuin maanomistus)  jotain kilpailukykyetua verrattuna sinne Loimaan lakeuksille.

Petri

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse
[/quote]

Ja mikähän on kauppojen keskikoko ja lähtötaso 

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 28.10.13 - klo:17:23

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse

Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.

"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin

Lainaus käyttäjältä: Petri - 28.10.13 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 28.10.13 - klo:17:23

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse

Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.

"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin

Jooo ja ne on niitä, jotka ymmärtää ettei maajussit ole toistensa kilpailijoita 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 28.10.13 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: Petri - 28.10.13 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 28.10.13 - klo:17:23

  Mä tässä joku päivä sitten linkitin pellon hintakehityksen viimeisen 10v aikana. C2 alueesta ylöspäin hintakehitys on ollut murskaava. Näyttää siltä ,että raha tulee rahan luokse

Joo, ehkä siitä kilpailukyvystä pitää täälläkin puhua kohta imperfektissä.

"Kilpailukyvyn" menettäminen on valitettavan usein oma syy. Aina on syytä muistaa, että osalla maatiloista menee varsin hyvin

Jooo ja ne on niitä, jotka ymmärtää ettei maajussit ole toistensa kilpailijoita 

Ai, kun sinä olet edelleen siinä utopiassa etteivät ole 

minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen

Tuohon aikaan lehmät olivat märehtijöitä. Viljan hinta ei vaikuttanut mitään maidontuotannon kannattavuuteen.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:12:31

minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen

Tuohon aikaan lehmät olivat märehtijöitä. Viljan hinta ei vaikuttanut mitään maidontuotannon kannattavuuteen.

Niin, meillä oli sellainen ihme kummajainen kuin olikosenyt nimeltään tasaväkirehuruokinta. Eli kaikille sama annos kaura- ja ohrajauhoa, kivennäiskupillinen joukkoon. Sitten AIV:ta niin paljon kuin meni, kaksi kertaa vuorokaudessa ja kuivaheinää joutoajaksi.

En tiedä, minä vuosikymmenenä tuo tapa oli muodissa, vai oliko ollenkaan. Meillä se kesti 1986 asti.

-SS-

Raision ruokintaneuvo 80-luvulla

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.10.13 - klo:13:35

Onko tässä sitten alueellisia eroja? Kun navettaa laajennettiin ja rempattiin -81, kiintiöt tuli hieman myöhemmin mutta navetta ei ollut tädessää tuotannossa ja kiintiöt määräytyi tuotannon mukaan, mikä oli alakanttiin lehmämäärään nähden. Vai oliko keskimääräinen tuotos, millä määriteltiin kiintiö, silloin niin huono, että 25 paikan navetan täytti 15 lehmällä?? Jokatapauksessa lehmäpaikkoja tuon verran, ja kiintiö noin 115000 litraa. Ostojen ym. toimien ansiosta sai riittäväksi, kymmenen vuotta myöhemmin mutta rahaa paloi tuhottomasti Isä manasi tuota kiintiön määräytymistä, että ei siinä ollut mitään tolkkua kun uutta navettaa ei saanut täyteen vaikka rakennettu ennen kiintiön määräytymistä:

Tuo kesannointi sinänsä jännä juttu, siihen onneksi kelpasi ennen -88 raivatut pellotkin, toisaalta kesannolla sai viljellä jotain kasveja, mm. naurista? Kun niitä pirun mollukoita lehmille noilla pelloilla viljeltiin, joko oli viherkesannolla tai kesannon nurkalla, happamalla uutismaalla...

Sama homma se oli täälläkin. Pakkokesannointikin toimi kuten oli tarkoitettu: oma pinta-ala olisi riittänyt myös viljan tuotantoon, mutta kesannointi pakotti rehuviljan ostoon. Noissa pinta-aloissa ei suuria tappioita tullut, mutta periaate tuli silloin selväksi.

Maatalouspolitiikkaa tehtiin meillä kolme vuosikymmentä aivan päin helvettiä. Suunnitelmatalous kun huomioi vain kokonaistuotannon eikä rakenteellisia muutoksia sallittu tai haluttu. Seurauksena kv. kilpailukyvyn menetys, tolkuttoman kallis omavaraisuus ja kuluttajat maksoi lystistä kahta kautta. Todellinen poliittinen riemuvoitto.

Mulle toi -92 alkanut pakkokesannointi toimi kuin sotakorvaukset suomelle  Silloin mulla alkoi kova duuni pellonhankinnan parissa ja tuolloinen 25ha on sitten reilusti yli kymmenkertaistunut 

Raision ruokintaneuvo 80-luvulla

Niinpäs olikin varmaan viimeisillään rehutehtaan keksintö, oli tietenkin viljan joukossa jotakin rehutehtaan soijaseosta. Isä vaan oli oppinut sen oman kotipuolensa navetassa jo 1900 - luvun alkupuolella 

Oli aputyövoimalle helppo malli, kun ei tarvinnut miettiä mitä annetaan, samat määrät heitettiin kaikille. Aivtä sitten lisäkasa niille, joille maistui.  Ja rehujuurikkaan leikettä. Ja naattia . Ja rehukaalia , oli kaalimainen maku maidossa sen rehukaalin kanssa läträtessä

Vaikka tämä on nyt vähän ulkopuolella topiikin, niin oliko yleistä 80-luvulla syöttää kauranpahnaa lihanaudoille ? Meillä melkeen kauranpahnalla ja ohra+kaurajauholla ne sonnit teuraaksi asti vietiin. Sontakin oli semmosta kuivaa olkipurukikkaretta, helppohoitoista verrattuna läts läts aiv syöttiläisiin.

No onhan tämä melkeen aiheesta, kultaista kasaria, takatukka liuhuten ajettiin foortilla  Tai siis oli vielä tukkaa....

-SS-

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..
[/quote]

   Lisäisin vielä, että maanhankintalain aikaan "väärä henkilö" ei lupaa saanut. Maatalouslautakunnat pääsääntöisesti jakoi myytävät tilat kepun jäsenkirjan omaaville
  Meikäläisestäkään ei mv olis tullut ilman demareiden, kokoomuksen ja skdl:n myötämielisyyttä. Kiitos heille tästä mv. käsimyksestä.
[/quote]

-kyllä näin oli.Mekään ei saatu peltoa kuin itse raivaamalla.Kepulaiset keplotteli kaikki myytäväksi tulevan maan ja hintatarjouksia ei päästy edes tekemään.
Ja jos maan myyjä oli viinaan menevä,ostotarjouksessa oli mukana hienot juotavat,niin että eihän sitä niin hienojen juomien jälkeen kehdannut edes tarjota muille,joiden jäsenkirjastakaan ei ollut varmuutta.