Etelän tuottajilta monesti unohtuu että pohjoisessa pellot eivät voi edes teoriassa olla yhtä suuria ja tuottoisia kuin siellä etelässä. Jos tällä suunnalla haluaisi rakentaa tuollaisen 2milj tuottavan navetan, niin siihen saakin kesän kierrellä rehuja paalailemassa ympäri kuntia, ajosilppuriketjut eivät lohkoille mahdu.

Keskilohkoko jotain 1Ha luokkaa, kivennäismailla ei päästä noinkaan suureen lukemaan.

Sitten tosiaan on riippuvuus rehufirmoista, vilja ei kasva ihan samaan malliin eikä nurmestakaan kerkeä 3 kunnollista satoa keräämään.

Kyllähän noita ollaan toki mietitty, ja siksi onkin hyvä että joku on laskenut paljonko se tekee enemmän kustannuksia / litra C-alueen tuottajille verrattuna AB:hen.

Ja tulos on about nolla senttiä/litra C3 alueelle asti, kun asia on laskettu kuten MTT on tehnyt. Kuten ketjun ekassa viestissä siteeraan.

Ja alunalkaen tukien piti vain korvata liittymisestä aiheutunut haitta, eikä tuotanto saa kasvaa tahi siirtyä.

Mutta, mutta, sitten astui kuvaan kepuluuserilaisten ahneus ja unohdettiin mitä tarkoittaa samassa veneessä istuminen.

Ja toisaalta, mitä muutakaan pohjoisen täpinäreiskat tekisivät, kuin nyppisivät äpyleitä, vaikka tuki olisikin huomattavasti huonompi, jos ne olosuhteet kerran niin huonot ovat.

Kävin kesälomalla tuollaisessa mestassa: http://loma.salla.fi/fi/eramaa/kayntikohteet-_nahtavyydet/sota-ja_jalleenrakennus_museo/ Siellä kerrottiin että sodan jälkeen Sallan kunnan alueella raivattiin parhaina vuosina uutta peltoa yli 600ha/vuosi!  Oli videonpätkää missä miehet kaivoivat ojaa ja piikkilangankiristäjällä ja majorilla kynnettiin suota. Lisäksi kuvissa näkyi asiallisen näköisiä ohrakasvustoja. Tänään luonto on vallannut omansa takaisin. Jos en olisi sidoksissa tähän paikkaan niin harkitsisin vakavasti riittävän ison aukean ostamista tuolta ja esim. 500-1000ey nautanavetan tekemistä. Maa ei maksaisi juuri mitään, työvoimaakin luulisi löytyvän ja jos yksikkö on riittävän iso niin tuotteet haetaan. Onhan paikka hieman syrjässä mutta pakkoko siellä olisi itse kokoajan päivystää?

Mikäli raja olisi auki, niin apulantaa saisi siitä rajan takaa "kohtu hinnalla" Apatiitista, siellä ne tehdään venäläisten apulannat, voisi käydä vaikka ite hakemassa traktorilla 
Niin ja työvoima olisi kanssa kohtu-edullista, mutta kun raja on kiinni 
Niin pakko satsata tähän tukisysteemiin enempi 

Lainaus käyttäjältä: +250 - 07.10.13 - klo:07:31

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.10.13 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Mäki voisin veikata vaikka mitä.Mutta pistäkääs faktaa.
Ps.Jos lasketaan keskimääräisellä tilalla,käytetään keskimääräistä viljelijän ikää.

Maitomäräänhän tuotantotuki perustuu eikä lehmiin, mutta jos otetaan vaikka pyöreiden lukujen vuoksi hyvätuotoksinen tila joka tuottaa myyntiin maitoa 300 000 litraa ja on 60 ha peltoa ja se 30 lehmää?

Maidosta tulee AB:lla 2,8 ja C1:llä 7,7 senttiä. Lypsylehmäpalkkio on 155 euroa, 10000 litran keskituotoksella vastaa 1,55 senttiä/ lehmä. Eli AB:lla yhteensä 4,55 ja C:llä 7,7 senttiä / litra eläin- ja litratuet yhteensä. Erotukseksi saadaan vaivaiset 3,15 senttiä. Erotuksen summaksi taas 9450 euroa.

Molemmat tilat teurastavat 1 hiehon, C1 tila saa 248 euroa enemmän hiehopalkkiota.

Peltotuista / hehtaari:

tilatuki: AB saa 45,76 € enemmän:

luonnonhaittakorvaus: C1 saa 50 euroa enemmän

Lisätoimenpiteistä AB maidontuottaja voi valita joitakin joita C-alue ei voi, mutta keskiverto ei varmaan ole valinnut? Sovitaan vaikka että nämä lisätoimenpiteet kuittaavat C1 viljelijän saamat vehnä- ja Ruis tuet joita AB-viljelijä ei saa. Ympäristötuki menee siis tasan.

eli Peltotuet: C1 saa 254,4 euroa enemmän.

ja yhteensä C1 tila saa 9952,4 euroa enemmän.

Pienemmällä tuotoksella ero on hiukan pienempi koska litroja tulee vähemmän mutta lypsylehmäpalkkio on eläinkohtainen.

Nettotulos (eli kahden yrittäjän palkka) on varmaan keskimääräisellä tuon kokoisella AB tilalla 40-50 000 paikkeilla, eli juurikin PP:n veikkaama viidennes tuloksesta on erotus.

Lypsylehmäpalkkion tulevaisuudestakaan ei ole mitään varmuutta, ja toisaan C3:lle mentäessä tukiero repeää jopa 20-30 000 euroon.

Eli arvoina ei ollu tarkoitus käyttää hyvin tuottavaa tilaa vaan keskiarvotilaa.Ja silloin sun antamilla tiedoilla ero olisi 3,08c/litra eli 7854e.
Kun tämä keskiarvotila on rakentanu navetan 10vuotta sitte ja verrataan investointitukieron ja lisäksi maitokiintiö hinnaneron korkoineen,ei ab tilalla ainakaan huonommin pitäisi mennä
Se on kumma kun ab tuottajaa ahdistaa tukiero ab vs c1,kun itteä ei ahdista ero c1 vs c3 vaikka ero on suurempi.En suurinsurminkaan haluaisi c3 tuottajaksi vaikka ne sais 50c/litra tukea

Jos nyt jotain oikeudenmukaisuutta haetaan, niin a-c yksi ja sama tuki. Niin maidossa kuin muissakin tuissa. En nyt tukialuerajoja muista, mutta jostan kainuusta ylöspäin vähän enemmän ja sitten taas ihan pohjoiseen vielä vahän enemmän. Paljonko, siihen ei ole nän äkiseltään kantaa. Kuitenkin sen verran että tuki kattaisi ylimääräiset kulut muttei yhtään enempää. Jos me ei hyväksytä oman maan pohjoisille tuottajille isompia tukia niin kuinka me voidaan vaatia enempää eteläiseen Eurooppaan vettattuna.
Nykyiset tuet on roiskastu vähän sillä tyylillä että on saatu pohjalaiset talonpojat tyytyväisiksi. Ei sillä etteikö Pohjanmaalla olisi komiasti hoidettuja tiloja.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.10.13 - klo:22:58

Se, että etelän rintamailla pellon hinta on karannut pilviin, kertoo kuitenkin siitä, että ainakin osalla porukasta menee ihan hyvin. Se pohjoisen halpa pelto saattaa kertoa bisneksen keskimääräisistä edellytyksistä jotain?

Se hinnan nousu ei kerro mitään siitä meneekö maataloudella hyvin vai ei, se kertoo ihan suoraan sen mikä on pellon vaihtoehtoisen käyttötavan maalle antama hinta. Esimerkiksi Aimolla on tässä peltoa + metsää pyöreästi noin 100 hehtaaria taajaman kupeessa. Viimeiset kunnan kanssa käydyt keskustelut luokkaa 25.000 euroa läpitte, sekä pelto että metsä. Kun tulee perinnönjako tms niin aina on porukassa joku joka muistuttaa tuosta ns tonttimaan odotusarvosta vaikka etäisyys taajamaan olisi sen 30 kilometriä. Ja jos / kun menee sitten myyntiin niin tuolla tonttimaan odotusarvolla myydään. Tuolla ostettuna esimerkiksi Aimon tila ilman ulkopuolista rahoitusta maatalouden ulkopuolelta menisi konkkaan alta aikayksikön. Eli maataloudella menee siis todella huonosti.

Eli maatalouden näkökulmasta: perusrakennusoikeus pitäisi poistaa välittömästi! Mekin olemme vain 17 kilometriä 20000 asukkaan kaupungin keskustasta. Rakentamiseen soveltuvat pellot ovat (taloudellisesti) täysin mahdottomia viljeltäviä.

Olikohan se Adam Smith, joka joskus kertoi oman kotikuntansa kaavoitusinsinöörin laskeneen yleiskaavaprosessin aikana, että 10 vuodessa kunnan asukasluku tulee viisinkertaistumaan, kun (jos) kaikki isäntien "tonttimaaksi" kaavailemat (siis kaavaan sellaisella merkinnällä haluttavat) alueet tullaan rakentamaan. Mieletön kupla, jonka oikeasti uskon merkittävästi haittaavan tiheämmin asutun Etelä-Suomen maataloutta. Ja meilläkään järkevä toiminta ei ole mahdollista perinteisillä parhailla jokivarren pelloilla, vaan noilla takamailla tai tulva-alttiilla paikoilla, joissa (omakoti)rakentaminen ei uhkaa.

Toinen kysymys sitten on, että jollakin ihmekonstilla myös viljelijät etelämpänä noita summia maksavat myös pelloista, joihin ei missään määrin tuo tontittamispaine ulotu. Tuleeko se raha sitten siitä kuuluisasta taksin ajamisesta vai mistä, en ymmärrä?

Petri

Lasketaankos noissa laskelmissa tuosta etelän pellon hinnasta oma osuutensa maidon tuotantokustannuksiin?
Eli rehun tuottaminen on 20000€/ha pellolla kalliimpaa vaikka tilalle ei olisi 30 vuoteen peltoa ostettu?

Ja alunalkaen tukien piti vain korvata liittymisestä aiheutunut haitta, eikä tuotanto saa kasvaa tahi siirtyä.

Mutta, mutta, sitten astui kuvaan kepuluuserilaisten ahneus ja unohdettiin mitä tarkoittaa samassa veneessä istuminen.

Ja toisaalta, mitä muutakaan pohjoisen täpinäreiskat tekisivät, kuin nyppisivät äpyleitä, vaikka tuki olisikin huomattavasti huonompi, jos ne olosuhteet kerran niin huonot ovat.

etelän eemelit on siis tehny suuren virheen kun ovat kartanonherraa leikkiessään hylänneet kepun vai mitä yrität sanoa

Aika epätoivoisia selittelyjä isommasta tukitarpeesta  Saattaa PeePeetä vähän hymyilyttää seuraavissa 142-neuvotteluissa kun selitykseksi tarjotaan ajakaa taksia, kepu pettää, pelto liian kallista(etelässä), maitokiintiötä, investointitukia(jotka ulotettiin kuiteski pohjoiseenkin) yms yms , säälittävää

Eniten ihmettelen aina niin asiallisen Petrin sortumista myös "ajakaa taksia" linjalle 

Se oli jakoinsinööri, joka jaon valmistuttua oli laskenut kunnan asukasluvun olevan seuraavan vuosikymmenen jälkeen noin 65000 kun kaikki jaossa jaettu tonttimaa keskustan lähellä on rakennettu. Asukkaita on nyt 3700 ja jaosta 13 vuotta......

Ja kunnalla löytyy tontteja edelleen myytäväksi

Aika epätoivoisia selittelyjä isommasta tukitarpeesta  Saattaa PeePeetä vähän hymyilyttää seuraavissa 142-neuvotteluissa kun selitykseksi tarjotaan ajakaa taksia, kepu pettää, pelto liian kallista(etelässä), maitokiintiötä, investointitukia(jotka ulotettiin kuiteski pohjoiseenkin) yms yms , säälittävää

Eniten ihmettelen aina niin asiallisen Petrin sortumista myös "ajakaa taksia" linjalle 

Kuitenki keskiverto maitotila ei ab alueella ainakaan köyhempi ole kuin c1.Lopettamisien syyt täytyy olla muualla.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 08.10.13 - klo:09:20

Aika epätoivoisia selittelyjä isommasta tukitarpeesta  Saattaa PeePeetä vähän hymyilyttää seuraavissa 142-neuvotteluissa kun selitykseksi tarjotaan ajakaa taksia, kepu pettää, pelto liian kallista(etelässä), maitokiintiötä, investointitukia(jotka ulotettiin kuiteski pohjoiseenkin) yms yms , säälittävää

Eniten ihmettelen aina niin asiallisen Petrin sortumista myös "ajakaa taksia" linjalle 

Kuitenki keskiverto maitotila ei ab alueella ainakaan köyhempi ole kuin c1.Lopettamisien syyt täytyy olla muualla.

Niimpä niin, tässäkin ketjussa on todisteltu kuinka etelän pelto maksaa vähintään 20 tonttua, kun taas se pala jänkhää on tonnin viiva kax ja sitte joku kax plus puhelee maitotilan varallisuudesta. Äkkiä tosta vois tehdä johtopäätöksen, että noi etelän pellotkin halutaan sosialisoida pohjoisen tuen maksuun

Sääliä saa pyytämäti mutta tukikateus on ansaittava 

Tähän tukisoppaan on tulossa ratkaisu. Kiintiöt poistuu => tuotanto kasvaa pohjoisessa =>tuet lopetetaan. Suhteellinen tuotanto siirtyy pohjoiseen. Käy kuten apemiehen kärryn, liika vauhti kaataa kärryn.