http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Germany_fi.pdf Saksalla on varaa, koska siellä hommat on hoidettu paremmin. Siellä ei ole kolminkertaista sairaanhoitojärjestelmää kuten meillä. Meillä on julkinen- yksityinen- ja työterveyssairaanhoito. Tämä päällekkäisyys aiheuttaa aivan helvetisti lisäkustannuksia OY Suomi AB:lle
Saksassa sosiaaliturva perustuu vakuutuksiin.
Työntekijä, jonka tulot ovat vähimmäisrajaa suuremmat, on velvollinen maksamaan
sairaus-, pitkäaikaishoito-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja. Lakisääteisen
vakuutuksen vakuutusmaksu on tietty prosenttiosuus vakuutetun tuloista.
Pääsääntöisesti noin 53 % maksusta peritään vakuutetulta ja 47 % työnantajalta.
Itsenäiset ammatinharjoittajat sen sijaan vastaavat itse sairaus-, pitkäaikaishoito- ja
eläkevakuutuksen koko summasta. Työnantaja on yksin vastuussa
tapaturmavakuutusmaksuista.
Työnantaja vastaa maksujen laskemista, suorittaa vakuutusmaksut ja pidättää
vakuutetun maksuosuuden palkanmaksun yhteydessä. Hän vastaa omasta
prosenttiosuudestaan ja maksaa yleiset sosiaalivakuutusmaksut (eli sairaus-,
pitkäaikaishoito-, eläke- ja työttömyysvakutukset) työntekijän valitsemalle
sairauskassalle.
Sairausvakuutusmaksu on tällä hetkellä 15,5 % vakuutetun tuloista aina vuosittain
määritettyyn enimmäistulorajaan asti (maksujen ansiokatto on 45 900 euroa
vuodessa). Työnantaja maksaa summasta 7,3 %. Ellei tuloihin perustuva maksu kata
sairauskassan rahoitusvaatimuksia, sairauskassat saavat periä lisämaksua, joka ei ole
tulosidonnainen. Jos lakisääteisen sairausvakuutuksen keskimääräinen lisämaksu on
suurempi kuin 2 % vakuutetun maksujen perusteena olevista ansioista, vakuutetulla
on oikeus sosiaalitukeen (Sozialausgleich).
Pitkäaikaishoitovakuutuksen (Pflegeversicherung) vakuutusmaksun osuus tuloista on
1,95 %. Lapsettomat vuonna 1940 tai sen jälkeen syntyneet vakuutetut, jotka ovat
täyttäneet 23 vuotta, maksavat myös 0,25 prosentin lisämaksun.
Pakollisen sairaus- ja pitkäaikaishoitovakuutuksen vuosiansiokatto on 50 600 euroa.
Yleisen eläkevakuutusmaksun osuus on 19,60 % vakuutetun tuloista aina maksuille
määritettyyn ansiokattoon asti (maksujen ansiokatto on 67 200 euroa vuodessa
vanhoissa osavaltiossa ja 57 600 euroa vuodessa uusissa osavaltioissa). Työnantaja
maksaa summasta yleensä puolet.
Työttömyysvakuutusmaksu on 3,0 % vakuutetun tuloista aina
työttömyysvakuutukseen sovellettavaan ansiokattoon asti. Työnantaja maksaa
summasta puolet ja työntekijä puolet.
Lapsilisiä varten (jotka maksetaan julkisista varoista) ei tarvitse maksaa
vakuutusmaksuja.
Suomessa yleisen eläkevakuutuksen maksaa työnantaja. Saksasassa työntekijä ja työnantaja puoliksi. Tällä on suuri merkitys, kun palkkaa nostetaan. Suomessa koko eläkkeen kustannusrasitus, kun palkkoja nostetaan jää työnantajalle.
Suomessa ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset hoitaa ammattiyhdistysten työttömyyskassat. Iiro Viinanen sai tähän pienen muutoksen ajamalla läpi yksityisen työttömyyskassan. Ammattiyhdistysten ja työttömyyden välinen side pitäisi katkaista kokonaan. Aiheuttaa lisäkustannuksia OY Suomi AB:lle.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Suomalainen+saa+toimeentulotukea+Saksassarajoituksetta/HS20091115SI1KA01hu9 Suomikin voisi tiputtaa toimeentulotuen Saksan tasolle, mutta se edellyttää ruuan hinnan tiputtamista. Se taas tapahtuu parhaiten antamalla Lidllille parhaat kauppapaikat.
Näistä kaikista syistä johtuen Saksalla ei ole kestävyysvajetta vaikka velkaa onkin.
Kuntasektorista mulla ei nyt tieto, mutta kait sekin on hoidettu saksalaisella täsmällisyydellä vailla kepulaasta omaan pussiin vetämistä.