Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Osaaika harrastelijat nostaa pellon hinnat taivaisiin  (Luettu 20171 kertaa)

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
MVL:lässä voi sillä 100000€ olla viisampi ostaa se traktori kuin 10 hehtaaria peltoa.

Jos se pelto on edes kohtuullinen muodoltaan, viljelykunnoltaan ja etäisyydeltään tilakeskuksesta niin itse löisin kyllä pelimerkit peltoon ja jättäisin traktorikaupat tulevaisuuteen.
Mun mielestä nää voi molemmat ostaa paitti rattori ei saa olla ihan noin kallis.. Nää ostelmat tehdään eri momentilta ainaski mun talouslaskennassa ja se mvl ei sais vaikuttaa asiaan..

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681


Jo oli juttu km:ssä harraste viljan viljelijä ajelee romuilla ja nostattelee pellon hinnat ei ihme että kotieläintilat tippuu pelistä pois,kun investoinnit menee seiniin ja koneisiin mutta pellot menee viljatiloille.

Mikä mielestäsi erottaa harrastelija- ja ammattilaisviljelijän toisistaan. Itse lähestyn asiaa siltä kannalta, että ammattilainen on se, joka suhtautuu työhönsä ammattimaisesti eli pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen eli maksimoimaan vähän intresseistä riippuen kokonaistulon / tuntipalkan / sijoitetun pääoman koron.

Minusta tällä kaverilla oli erittäin ammattimainen suhtautuminen harjoittamaansa maatalouteen.

Olisiko hän ollut mielestäsi vähemmän harrastelija, jos hän olisi käyttänyt enemmän rahaa koneisiin (=harrastusvälineisiin?). Jos työt pystyy tekemään vanhalla kalustolla, yhteistyöllä ja ulkoistamalla ja tämä tuottaa enemmän taloudellista liikkumavaraa vaikkapa maan hankintaan, en oikein jaksa pitää tätä osoituksena harrastamisesta, harrastuneisuudesta kylläkin.

Myöskään osa-aikaisen palkkatyön tekeminen ei korreloi millään muotoa viljelemisen harrastusluonteen kanssa tässä tapauksessa - eikä omien havaintojeni mukaan monessa muussakaan tapauksessa.

Vai onko maatalouden lisäksi jotain muuta työtä tekevä sinusta aina maatalouden osalta harrastaja? Jos talvisin auraa lunta tai tekee metsätöitä, onko silloin maatalouden osalta harrastaja? Jos ei, niin mitkä sivuelinkeinot / yritystoiminnan toimialat / palkkatyöt ovat niitä, jotka tekevät viljelijästä harrastelijan? Muuttaako karjan kasvatus viljelyn harrastukseksi?

Entä, jos joku harrastaakin sitä toista ammattia. Voiko viljellä ammatikseen ja ajaa taksia harrastuksena? Entä siivota toimistoja tai toimia ravintolan ovimiehenä? Jos palkkatyö loppuu, palautuuko ammattiviljelijän status automaattisesti vai pitääkö sitä anoa maamiesseuralta?


En pitäisi mahdottomana, että sivutoimiset viljelijät olisivat usein päätoimisia koulutetumpia ja kiireisempiä ja taipuvaisempia etsimään aikaa ja kustannuksia säästäviä toimintatapoja, jolloin se taloudellinen tuloskin muodostuu usein ammattimaisemmaksi kuin sillä porukalla, jolla on aikaa istua traktorin ohjaamossa 10 tuntia vuorokaudessa ja pohtia, että jos tänkin koneen vaihtais uudempaan, niin pitäisiköhän tuo peräkärrykin päivittää saman väriseen.

Saattaa myös hyvin olla niin, että osa-aikainen kuluttaa enemmän taskulaskimen pattereita kuin traktoriaan. Ehkä hän käyttää sähköisiä kanavia ja verkostojaan kyselläkseen tarjouksia tuotantopanoksista sen sijaan, että istuisi Arkimarketissa kaksi kertaa viikossa konemyyjän propagandalle altistuen ja poistuen 50 % verkkokauppaa kalliimmat glyfosaattikannut käsivarsia venyttäen. Satokilpailussa osa-aikaviljelijä jää usein toiseksi tai toiseksi viimeiseksi, mutta onko maataloudessa tarkoitus tuottaa kiloja vai euroja? Onko maaatalous yrittäjyyttä vai elämäntapa? Onko mitataanko naulatehtaan kannattavuutta tuotettujen naulojen lukumäärällä vai tehdyllä taloudellisella tuloksella?

Minä en tiedä. Ihan uteliaisuuttani vain kyselen?

-Joomies-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1131

Mikä mielestäsi erottaa harrastelija- ja ammattilaisviljelijän toisistaan. Itse lähestyn asiaa siltä kannalta, että ammattilainen on se, joka suhtautuu työhönsä ammattimaisesti eli pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen eli maksimoimaan vähän intresseistä riippuen kokonaistulon / tuntipalkan / sijoitetun pääoman koron.

Minusta tällä kaverilla oli erittäin ammattimainen suhtautuminen harjoittamaansa maatalouteen.

Olisiko hän ollut mielestäsi vähemmän harrastelija, jos hän olisi käyttänyt enemmän rahaa koneisiin (=harrastusvälineisiin?). Jos työt pystyy tekemään vanhalla kalustolla, yhteistyöllä ja ulkoistamalla ja tämä tuottaa enemmän taloudellista liikkumavaraa vaikkapa maan hankintaan, en oikein jaksa pitää tätä osoituksena harrastamisesta, harrastuneisuudesta kylläkin.

Myöskään osa-aikaisen palkkatyön tekeminen ei korreloi millään muotoa viljelemisen harrastusluonteen kanssa tässä tapauksessa - eikä omien havaintojeni mukaan monessa muussakaan tapauksessa.

Vai onko maatalouden lisäksi jotain muuta työtä tekevä sinusta aina maatalouden osalta harrastaja? Jos talvisin auraa lunta tai tekee metsätöitä, onko silloin maatalouden osalta harrastaja? Jos ei, niin mitkä sivuelinkeinot / yritystoiminnan toimialat / palkkatyöt ovat niitä, jotka tekevät viljelijästä harrastelijan? Muuttaako karjan kasvatus viljelyn harrastukseksi?

Entä, jos joku harrastaakin sitä toista ammattia. Voiko viljellä ammatikseen ja ajaa taksia harrastuksena? Entä siivota toimistoja tai toimia ravintolan ovimiehenä? Jos palkkatyö loppuu, palautuuko ammattiviljelijän status automaattisesti vai pitääkö sitä anoa maamiesseuralta?


En pitäisi mahdottomana, että sivutoimiset viljelijät olisivat usein päätoimisia koulutetumpia ja kiireisempiä ja taipuvaisempia etsimään aikaa ja kustannuksia säästäviä toimintatapoja, jolloin se taloudellinen tuloskin muodostuu usein ammattimaisemmaksi kuin sillä porukalla, jolla on aikaa istua traktorin ohjaamossa 10 tuntia vuorokaudessa ja pohtia, että jos tänkin koneen vaihtais uudempaan, niin pitäisiköhän tuo peräkärrykin päivittää saman väriseen.

Saattaa myös hyvin olla niin, että osa-aikainen kuluttaa enemmän taskulaskimen pattereita kuin traktoriaan. Ehkä hän käyttää sähköisiä kanavia ja verkostojaan kyselläkseen tarjouksia tuotantopanoksista sen sijaan, että istuisi Arkimarketissa kaksi kertaa viikossa konemyyjän propagandalle altistuen ja poistuen 50 % verkkokauppaa kalliimmat glyfosaattikannut käsivarsia venyttäen. Satokilpailussa osa-aikaviljelijä jää usein toiseksi tai toiseksi viimeiseksi, mutta onko maataloudessa tarkoitus tuottaa kiloja vai euroja? Onko maaatalous yrittäjyyttä vai elämäntapa? Onko mitataanko naulatehtaan kannattavuutta tuotettujen naulojen lukumäärällä vai tehdyllä taloudellisella tuloksella?

Minä en tiedä. Ihan uteliaisuuttani vain kyselen?

Otin apilaksen sitaatin pois niin jäi vain asiaa jäljelle.
Se mikä ei tapa, se vituttaa

Temge

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 368

Mikä mielestäsi erottaa harrastelija- ja ammattilaisviljelijän toisistaan. Itse lähestyn asiaa siltä kannalta, että ammattilainen on se, joka suhtautuu työhönsä ammattimaisesti eli pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen eli maksimoimaan vähän intresseistä riippuen kokonaistulon / tuntipalkan / sijoitetun pääoman koron.

Minusta tällä kaverilla oli erittäin ammattimainen suhtautuminen harjoittamaansa maatalouteen.

Olisiko hän ollut mielestäsi vähemmän harrastelija, jos hän olisi käyttänyt enemmän rahaa koneisiin (=harrastusvälineisiin?). Jos työt pystyy tekemään vanhalla kalustolla, yhteistyöllä ja ulkoistamalla ja tämä tuottaa enemmän taloudellista liikkumavaraa vaikkapa maan hankintaan, en oikein jaksa pitää tätä osoituksena harrastamisesta, harrastuneisuudesta kylläkin.

Myöskään osa-aikaisen palkkatyön tekeminen ei korreloi millään muotoa viljelemisen harrastusluonteen kanssa tässä tapauksessa - eikä omien havaintojeni mukaan monessa muussakaan tapauksessa.

Vai onko maatalouden lisäksi jotain muuta työtä tekevä sinusta aina maatalouden osalta harrastaja? Jos talvisin auraa lunta tai tekee metsätöitä, onko silloin maatalouden osalta harrastaja? Jos ei, niin mitkä sivuelinkeinot / yritystoiminnan toimialat / palkkatyöt ovat niitä, jotka tekevät viljelijästä harrastelijan? Muuttaako karjan kasvatus viljelyn harrastukseksi?

Entä, jos joku harrastaakin sitä toista ammattia. Voiko viljellä ammatikseen ja ajaa taksia harrastuksena? Entä siivota toimistoja tai toimia ravintolan ovimiehenä? Jos palkkatyö loppuu, palautuuko ammattiviljelijän status automaattisesti vai pitääkö sitä anoa maamiesseuralta?


En pitäisi mahdottomana, että sivutoimiset viljelijät olisivat usein päätoimisia koulutetumpia ja kiireisempiä ja taipuvaisempia etsimään aikaa ja kustannuksia säästäviä toimintatapoja, jolloin se taloudellinen tuloskin muodostuu usein ammattimaisemmaksi kuin sillä porukalla, jolla on aikaa istua traktorin ohjaamossa 10 tuntia vuorokaudessa ja pohtia, että jos tänkin koneen vaihtais uudempaan, niin pitäisiköhän tuo peräkärrykin päivittää saman väriseen.

Saattaa myös hyvin olla niin, että osa-aikainen kuluttaa enemmän taskulaskimen pattereita kuin traktoriaan. Ehkä hän käyttää sähköisiä kanavia ja verkostojaan kyselläkseen tarjouksia tuotantopanoksista sen sijaan, että istuisi Arkimarketissa kaksi kertaa viikossa konemyyjän propagandalle altistuen ja poistuen 50 % verkkokauppaa kalliimmat glyfosaattikannut käsivarsia venyttäen. Satokilpailussa osa-aikaviljelijä jää usein toiseksi tai toiseksi viimeiseksi, mutta onko maataloudessa tarkoitus tuottaa kiloja vai euroja? Onko maaatalous yrittäjyyttä vai elämäntapa? Onko mitataanko naulatehtaan kannattavuutta tuotettujen naulojen lukumäärällä vai tehdyllä taloudellisella tuloksella?

Minä en tiedä. Ihan uteliaisuuttani vain kyselen?

Otin apilaksen sitaatin pois niin jäi vain asiaa jäljelle.


Juuri näin.

"Entä, jos joku harrastaakin sitä toista ammattia. Voiko viljellä ammatikseen ja ajaa taksia harrastuksena? Entä siivota toimistoja tai toimia ravintolan ovimiehenä? Jos palkkatyö loppuu, palautuuko ammattiviljelijän status automaattisesti vai pitääkö sitä anoa maamiesseuralta?"

Tämä oli hyvä!

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Entäs sitten semmonen lause; Olemme pystyneet sijoittamaan peltomaahan normaalia enemmän kun raha elämiseen tulee muualta...
Eli summasummarum ajakaa taksia arvon kolleegat...

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Entäs sitten semmonen lause; Olemme pystyneet sijoittamaan peltomaahan normaalia enemmän kun raha elämiseen tulee muualta...

Se on kuitenkin aivan eri asia kuin että olisivat maksaneet pellosta normaalia enemmän.

Se, millä kukin elää, on yksi asia. Se harjoittaako kannattavaa vai kannattamatonta yritystoimintaa on toinen asia. Niillä ei tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Lottovoitollakin voi rahoittaa maataloutta tai sillä voi elää leveästi ja harjoittaa kannattavaa maataloutta, jos osaa ja haluaa.

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Entäs sitten semmonen lause; Olemme pystyneet sijoittamaan peltomaahan normaalia enemmän kun raha elämiseen tulee muualta...
Eli summasummarum ajakaa taksia arvon kolleegat...

Jutun perusteella ko. isäntä käytti peltoviljelyyn n.3kk ja ulkopuolisiin hommiin 9kk. Jos tuolla panostuksella tulee työt hoidettua, niin miksi viljanviljelyllä tulisikaan jäädä käteen koko vuoden elämiseen tarvittavat rahat?
Kyllä mulla ainakin tulisi aika pitkäksi, jos olisin päätoiminen rehuviljanviljelijä.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Olen muistaakseni nähnyt joitakin kannattavuuslaskelmia, joissa keskikokoisen viljatilan vuotuinen työmäärä olisi 1000 tuntia. Mä en saa menemään kaikkiin peltohommiin millään 1000 tuntia vuodessa vaikka onkin peltoalalta keskimääräistä suurempi karjatila  :P
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Olen muistaakseni nähnyt joitakin kannattavuuslaskelmia, joissa keskikokoisen viljatilan vuotuinen työmäärä olisi 1000 tuntia. Mä en saa menemään kaikkiin peltohommiin millään 1000 tuntia vuodessa vaikka onkin peltoalalta keskimääräistä suurempi karjatila  :P
Kyllä ne viljan lastaukset, varastojen siivous ja kunnostus jne. kuuluu viljatilan töihin. Samoin peltoteiden kunnostaminen, ojastojen huolto ja kunnostaminen, kaluston huolto jne....
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2768
 >Mä en saa menemään kaikkiin peltohommiin millään 1000 tuntia vuodessa vaikka onkin peltoalalta keskimääräistä suurempi karjatila 

Kannattaa jossain vaihessa elämää käydä tutustumassa "oikeaankin" työelämään niin oppis ymmärtämään,että iso osa ns työstä on mitään tekemätöntä patsastelua

>karjatila

minä,minä,minä...my ass

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
>Mä en saa menemään kaikkiin peltohommiin millään 1000 tuntia vuodessa vaikka onkin peltoalalta keskimääräistä suurempi karjatila 

Kannattaa jossain vaihessa elämää käydä tutustumassa "oikeaankin" työelämään niin oppis ymmärtämään,että iso osa ns työstä on mitään tekemätöntä patsastelua

>karjatila

minä,minä,minä...my ass

ME C-alueen maitotilalliset ruukataan tehdä hommat vähän huolellisemmin ja tehokkaammin kuin perus-juicet 8)
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
>Mä en saa menemään kaikkiin peltohommiin millään 1000 tuntia vuodessa vaikka onkin peltoalalta keskimääräistä suurempi karjatila 

Kannattaa jossain vaihessa elämää käydä tutustumassa "oikeaankin" työelämään niin oppis ymmärtämään,että iso osa ns työstä on mitään tekemätöntä patsastelua

>karjatila

minä,minä,minä...my ass

Sää et taida ollakkaan mikään fruittari? ;D

ME C-alueen maitotilalliset ruukataan tehdä hommat vähän huolellisemmin ja tehokkaammin kuin perus-juicet 8)
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

2620

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 296
Kyllä ne viljan lastaukset, varastojen siivous ja kunnostus jne. kuuluu viljatilan töihin. Samoin peltoteiden kunnostaminen, ojastojen huolto ja kunnostaminen, kaluston huolto jne....

Eikä sovi unohtaa myöskään toimistohommia. Tietysti jos viljelysuunnitelma on ohra, kaura, ohra... ja kasvinsuojelu mcpa niin ei siihen montaa tuntia kulu. Ja vaimohan sen kirjanpidonkin tekee, ei sitä silloin työksi katsota.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12237
  • Virolaista kiitos!
Viljatila kestää tekemättömyyttä yllättävän paljon, jopa sukupolven ajan. Meikäläinenkin teki viljanviljelyllä rahaa miljoonia silloin, kun ei investoitu, ei ojitettu, ei maalattu rakennuksia, ei ajettu maata jne. jne.

Sitten jossain vaiheessa alkoi askarruttaa, että minkätakia niillä tekemättömillä tiloilla homma yleensä sitten loppuu määrätyssä vaiheessa...

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2768
>ME C-alueen maitotilalliset

Mun puolestani voit vetää vaikka ***** päähäs ihan huoletta ..Evvk