Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.08.17 - klo:09:50

Nii SKN et voi olla tosissasi, että "kosteutta riittää, kun maa on kunnossa" ?  Tarkoittaako kaupungin porakaivojen ehtyminen sitä, että "maa ei ole kunnossa". Tarkoittaako rutikuivat salaojakaivot  sitä, että "maa ei ole kunnossa" ? Tarkoittaako kunnan keskusjärven vetäytyminen keskelle vihreäksi rutakoksi, että "maa ei ole kunnossa"

11 kk juokseva sadesumma 350 mm. "Maan kunnolle" suurin vaikutus on ihan vaan sateella.

-SS-

Siltä osin olen että viljavassa runsasmultaisessa kastemadoilla täytetyssä maassa kosteus riittää pitempään kuin betonisessa vituix rullatussa plintissä. Juuretkin menevät syvemmälle veden perässä kun on kunnon kasvualusta. Eihän ilman vettä kasva mikään, se on totista totta.

Sen verran olen omakohtaisesti huomannut omissa pikku testeissäni että runsaasti lannotettu kasvi kestää kuivuutta hieman pidempään, mutta kyllä siinäkin tarvitaan ennen pitkää sitä vettä.

Rakenna kasvihuonekoe sinne pellolle, poista 150 mm kuivankesän sateista, jätä vaikka täkäläiset 100 mm, niin kyllä vaan hintelämpää on.
Tai poista 350 mm vuoden sateista, pohjavesiä tietenkin on vaikea laskea alas tuolla konstilla, kun liikkuvat sivusuunnassakin. Kuivatusalueitahan nuo Loimaan seudut näkyvät olevan muutenkin. Järvimuta hajoaa vielä toiset sataviisikymmentä vuotta. Ei täälläkään tarvitse tintatuissa, kevätkynnetyissä, tai ihan vaan kaikkin tavoin pahoinpidellyissä vesijättömaissa mitään huolta kantaa, tuossa 1860 kuivatetussa järvessä, sadekesinä kyllä joutsenet uivat siinä noin 500 m leveässä syntyvässä pohjajärvessä, siitäpä tulee niitä 7-8 tonnin satoja noin vain. Jo vuoden 1982 Kemiran koetoimintalehdessä noista kyseisistä lohkoista oli kirjoitus, "satoennätys Kadett-kevätvehnästä". Sitten kun siirrytään 30 m korkeammalle, ei ole sama tilanne ollenkaan.

-SS-

kylvätte liian matalaan ja viskelette ym ruiskuttelette pitkin kautta ravinteita maan pinnalle kasvustoon
huijatuksi tulleet kasvit laiskistuu eikä tee juuria hakeakseen ravinteita syvältä maasta missä olisi myös kosteutta

Jaa apulannat sijoitetaan 10 cm alle, ja viljatkin 6-7 cm, onko se liika matalaa ?

-SS-

Sen verran olen omakohtaisesti huomannut omissa pikku testeissäni että runsaasti lannotettu kasvi kestää kuivuutta hieman pidempään,

Runsaasti lannoitettu kasvi kestää paremmin kurjia olosuhteita eli viljelyvarmuus on parempi. Typpi ja fosfori ensiarvoisen tärkeitä. Varsinkin fosforia olisi syytä olla reilusti mukana. Omilla pelloilla näkyy ihan selkeästi, että kun lisäysviljelyssä olevat lajikkeet on lannoitettu vain 80 kilon typellä ja fosforitkin melko heikoilla, niin on paljon keltaisempaa ja tautisempaa kasvustoa, kuin kunnon Y10 käsittelyn saaneillä lohkoilla. Pari isäntää on mennyt säästölinjalla eli salttua ja Y1:stä vedetty kehiin, niin ohrat meni juhannuksen sateissa ihan selväksi.

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

Tuo jäi kiinnostamaan, millaiset olosuhteet tolla kauralla on ollut? Maalaji, notkopaikka, muuta?
Tien varressa yhden talon ohraa katsellu, laaja notkopaikka jossa ohra on ollu "tukehtunutta" jo pitkään. Taitaa se ottaa herkemmin ihteensä.

Lainaus käyttäjältä: montöör - 03.08.17 - klo:21:47

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

Tuo jäi kiinnostamaan, millaiset olosuhteet tolla kauralla on ollut? Maalaji, notkopaikka, muuta?
Tien varressa yhden talon ohraa katsellu, laaja notkopaikka jossa ohra on ollu "tukehtunutta" jo pitkään. Taitaa se ottaa herkemmin ihteensä.

Olosuhteet erinomaiset, paitsi kevään kylmyys. Etelärinne, ei varjopaikkoja, ei märkyyttä eikä kuivuutta. Peitattu
siemen jne. Kaurakokeilu jää näihin kahteen vuoteen, kylväköön joka on keksinytkin.

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

alkaakohan maasta tapetut luonnolliset toksiinin vastaiset mikrobit olla tuhoutuneet glyfolla ja tauti aineilla

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 04.08.17 - klo:06:45

Lainaus käyttäjältä: montöör - 03.08.17 - klo:21:47

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

Tuo jäi kiinnostamaan, millaiset olosuhteet tolla kauralla on ollut? Maalaji, notkopaikka, muuta?
Tien varressa yhden talon ohraa katsellu, laaja notkopaikka jossa ohra on ollu "tukehtunutta" jo pitkään. Taitaa se ottaa herkemmin ihteensä.

Olosuhteet erinomaiset, paitsi kevään kylmyys. Etelärinne, ei varjopaikkoja, ei märkyyttä eikä kuivuutta. Peitattu
siemen jne. Kaurakokeilu jää näihin kahteen vuoteen, kylväköön joka on keksinytkin.

Oikea ratkaisu.

Notta köööööllä.

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 04.08.17 - klo:06:45

Lainaus käyttäjältä: montöör - 03.08.17 - klo:21:47

Eka kaurakylvös alkaa olla taputeltu. Punasia lehtiä ja punasia jyviä röyhyissä.
Vähiten tappioo, kun antaa ränsistyä ja ajaa sitten puimurilla silpuksi. Se siitä.

Tuo jäi kiinnostamaan, millaiset olosuhteet tolla kauralla on ollut? Maalaji, notkopaikka, muuta?
Tien varressa yhden talon ohraa katsellu, laaja notkopaikka jossa ohra on ollu "tukehtunutta" jo pitkään. Taitaa se ottaa herkemmin ihteensä.

Olosuhteet erinomaiset, paitsi kevään kylmyys. Etelärinne, ei varjopaikkoja, ei märkyyttä eikä kuivuutta. Peitattu
siemen jne. Kaurakokeilu jää näihin kahteen vuoteen, kylväköön joka on keksinytkin.

Joku puutos jostain? Kaura kaikkein viljelyvarmin ratkaisu omalla tilalla. Kestää ääriolosuhteita parhaiten ja pystyy korjaamaan kasvustoa myös kasvukauden mittaan, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut kurjaakin. Mitä myöhäisempi lajike sen sitkeämpi. Aikaiset lajikkeet herkempiä esim. kuivuusstressille.

Joku puutos jostain? Kaura kaikkein viljelyvarmin ratkaisu omalla tilalla. Kestää ääriolosuhteita parhaiten ja pystyy korjaamaan kasvustoa myös kasvukauden mittaan, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut kurjaakin. Mitä myöhäisempi lajike sen sitkeämpi. Aikaiset lajikkeet herkempiä esim. kuivuusstressille.

Onko tuo punoitus punahometta vai jotain muuta? Mm. kääpiökasvuviroosi aiheuttaa punoitusta ja sairastuneet käytännössä kuolevat pystyyn. Ja täällä myös kaura helpoin ja varmin viljeltävä. Tällä hetkellä kasvaa sekä Belindaa että Mattya.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.08.17 - klo:10:48

Joku puutos jostain? Kaura kaikkein viljelyvarmin ratkaisu omalla tilalla. Kestää ääriolosuhteita parhaiten ja pystyy korjaamaan kasvustoa myös kasvukauden mittaan, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut kurjaakin. Mitä myöhäisempi lajike sen sitkeämpi. Aikaiset lajikkeet herkempiä esim. kuivuusstressille.

Onko tuo punoitus punahometta vai jotain muuta? Mm. kääpiökasvuviroosi aiheuttaa punoitusta ja sairastuneet käytännössä kuolevat pystyyn. Ja täällä myös kaura helpoin ja varmin viljeltävä. Tällä hetkellä kasvaa sekä Belindaa että Mattya.

Kaura OLI joskus viljelyvarmin kasvi, mutta sitten kun keksittiin nämä toksiinit ja niiden mittaaminen, loppui tuo varmuus. Hyvin herkästi menee toksiinit yli rehukäytössä sallitun, joten tulevaisuudessakin energiakauraa valtakunnassa riittää. Ja sateisena syksynä kaura helposti tummuu, sekin estää vientikauraksi pääsyn. Mut aika hiljaa on isännät olleet kauranviljelyn turpiinotoista. Silloin kun onnistutaan, niin älämököä kyllä pidetään.  Mutta viljelkää vaan ahkerasti kauraa. Kauran hinta ei riskeihin suhteutettina myöskään ole riittävän houkutteleva. Rehuohran hinta on nyt samaa tasoa tai jopa parempi kuin rehukauralla, ja aika lähellä suurimokauran hintaa, mieluummin viljelen helppoa ja riskitöntä rehuohraa, menee aina kaupaksi ja helppo viljeltävä, kun vielä kynnettyyn maahan kylvää.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 04.08.17 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.08.17 - klo:10:48

Joku puutos jostain? Kaura kaikkein viljelyvarmin ratkaisu omalla tilalla. Kestää ääriolosuhteita parhaiten ja pystyy korjaamaan kasvustoa myös kasvukauden mittaan, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut kurjaakin. Mitä myöhäisempi lajike sen sitkeämpi. Aikaiset lajikkeet herkempiä esim. kuivuusstressille.

Onko tuo punoitus punahometta vai jotain muuta? Mm. kääpiökasvuviroosi aiheuttaa punoitusta ja sairastuneet käytännössä kuolevat pystyyn. Ja täällä myös kaura helpoin ja varmin viljeltävä. Tällä hetkellä kasvaa sekä Belindaa että Mattya.

Kaura OLI joskus viljelyvarmin kasvi, mutta sitten kun keksittiin nämä toksiinit ja niiden mittaaminen, loppui tuo varmuus. Hyvin herkästi menee toksiinit yli rehukäytössä sallitun, joten tulevaisuudessakin energiakauraa valtakunnassa riittää. Ja sateisena syksynä kaura helposti tummuu, sekin estää vientikauraksi pääsyn. Mut aika hiljaa on isännät olleet kauranviljelyn turpiinotoista. Silloin kun onnistutaan, niin älämököä kyllä pidetään.  Mutta viljelkää vaan ahkerasti kauraa. Kauran hinta ei riskeihin suhteutettina myöskään ole riittävän houkutteleva. Rehuohran hinta on nyt samaa tasoa tai jopa parempi kuin rehukauralla, ja aika lähellä suurimokauran hintaa, mieluummin viljelen helppoa ja riskitöntä rehuohraa, menee aina kaupaksi ja helppo viljeltävä, kun vielä kynnettyyn maahan kylvää.

tohon kun vielä lisää että valmis kaura varisee pian pian niin voi sanoa että
kaura on oikeesti homo

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 04.08.17 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.08.17 - klo:10:48

Joku puutos jostain? Kaura kaikkein viljelyvarmin ratkaisu omalla tilalla. Kestää ääriolosuhteita parhaiten ja pystyy korjaamaan kasvustoa myös kasvukauden mittaan, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut kurjaakin. Mitä myöhäisempi lajike sen sitkeämpi. Aikaiset lajikkeet herkempiä esim. kuivuusstressille.

Onko tuo punoitus punahometta vai jotain muuta? Mm. kääpiökasvuviroosi aiheuttaa punoitusta ja sairastuneet käytännössä kuolevat pystyyn. Ja täällä myös kaura helpoin ja varmin viljeltävä. Tällä hetkellä kasvaa sekä Belindaa että Mattya.

Kaura OLI joskus viljelyvarmin kasvi, mutta sitten kun keksittiin nämä toksiinit ja niiden mittaaminen, loppui tuo varmuus. Hyvin herkästi menee toksiinit yli rehukäytössä sallitun, joten tulevaisuudessakin energiakauraa valtakunnassa riittää. Ja sateisena syksynä kaura helposti tummuu, sekin estää vientikauraksi pääsyn. Mut aika hiljaa on isännät olleet kauranviljelyn turpiinotoista. Silloin kun onnistutaan, niin älämököä kyllä pidetään.  Mutta viljelkää vaan ahkerasti kauraa. Kauran hinta ei riskeihin suhteutettina myöskään ole riittävän houkutteleva. Rehuohran hinta on nyt samaa tasoa tai jopa parempi kuin rehukauralla, ja aika lähellä suurimokauran hintaa, mieluummin viljelen helppoa ja riskitöntä rehuohraa, menee aina kaupaksi ja helppo viljeltävä, kun vielä kynnettyyn maahan kylvää.

Suosittelen edelleen Belindaa kaikille Teiskosta alaspäin viljeleville. En tiedä ketään, joka olisi saanut Belindasta yli 8000 homeet tauluun. Homevapaa se ei ole, mutta kuitenkin lajikelistan paras kestävyys homeita vastaan.

Mulla on sellainen teoria, että Niklas tulee olemaan myös yllättävän kestävä homeita vastaan, mutta tämä on vasta kenttäkokeissa testattavana. Tarkastellaan tilannetta parin vuoden päästä uudelleen...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.07.17 - klo:23:04

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.06.17 - klo:12:35

Vois pienimuotosen kylvöstä-laariin-jutun tähän laittaa. Ei ihan niin perinpohjaista kun yleensä mutta jotain pientä...

Steinar.

Kylvetty 21.5.
Hahl-siementä peittamattomana 290kg/ha
Lannotus Salpietarilla kylvön yhteydessä 350kg/ha.

31.5.2017



Ensimmäinen ruiskutus 16.6.2017, Ariane S 2L ja Moddus EVO 0.2L sekä Mantrac Pro 1L

Toinen ruiskutus 23.6.2017, Hivenliuos 1L, Amistar 0.25 ja Moddus M 0.15.

Tän näköistä juhannusaattona,



E:

lisätty majorikuva...

Tämmöstä tänään...

31.7.2017

Kosteutta riittää kun maa on kunnossa ja kasvusto peittää...Etanoita löytyi....

Paska sato, ei kannata douppailla kauraa, Suomen keskisatoa...



^Notta _{köööööllä....}

Paska sato, ei kannata douppailla kauraa, Suomen keskisatoa...



^Notta _{köööööllä....}

Riittääkö Fahrissa säiliö käydä pellonpäässä tyhjentämättä?