Nii SKN et voi olla tosissasi, että "kosteutta riittää, kun maa on kunnossa" ? Tarkoittaako kaupungin porakaivojen ehtyminen sitä, että "maa ei ole kunnossa". Tarkoittaako rutikuivat salaojakaivot sitä, että "maa ei ole kunnossa" ? Tarkoittaako kunnan keskusjärven vetäytyminen keskelle vihreäksi rutakoksi, että "maa ei ole kunnossa"
11 kk juokseva sadesumma 350 mm. "Maan kunnolle" suurin vaikutus on ihan vaan sateella.
-SS-
Siltä osin olen että viljavassa runsasmultaisessa kastemadoilla täytetyssä maassa kosteus riittää pitempään kuin betonisessa vituix rullatussa plintissä. Juuretkin menevät syvemmälle veden perässä kun on kunnon kasvualusta. Eihän ilman vettä kasva mikään, se on totista totta.
Sen verran olen omakohtaisesti huomannut omissa pikku testeissäni että runsaasti lannotettu kasvi kestää kuivuutta hieman pidempään, mutta kyllä siinäkin tarvitaan ennen pitkää sitä vettä.
Rakenna kasvihuonekoe sinne pellolle, poista 150 mm kuivankesän sateista, jätä vaikka täkäläiset 100 mm, niin kyllä vaan hintelämpää on.
Tai poista 350 mm vuoden sateista, pohjavesiä tietenkin on vaikea laskea alas tuolla konstilla, kun liikkuvat sivusuunnassakin. Kuivatusalueitahan nuo Loimaan seudut näkyvät olevan muutenkin. Järvimuta hajoaa vielä toiset sataviisikymmentä vuotta. Ei täälläkään tarvitse tintatuissa, kevätkynnetyissä, tai ihan vaan kaikkin tavoin pahoinpidellyissä vesijättömaissa mitään huolta kantaa, tuossa 1860 kuivatetussa järvessä, sadekesinä kyllä joutsenet uivat siinä noin 500 m leveässä syntyvässä pohjajärvessä, siitäpä tulee niitä 7-8 tonnin satoja noin vain. Jo vuoden 1982 Kemiran koetoimintalehdessä noista kyseisistä lohkoista oli kirjoitus, "satoennätys Kadett-kevätvehnästä". Sitten kun siirrytään 30 m korkeammalle, ei ole sama tilanne ollenkaan.
-SS-