Miten halvalla ne sahurit sahaa eihän tuossa jää edes traktorille jos 48 alvineen on tunti??
Lumihommissakin saa helposti 60 euroa tunnilta siis mies ja traktori lumikoneineen.
Laimetin saha maksaa 100 tuhatta ekua.

Lumitöitä silloin kun lunta sataa, sahausta voi tehdä vaikkei lunta sataiskaan. Tosin tuo 48EUR kuulostaa edulliselta.

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.07.13 - klo:19:01

Laittaa metrin levyisiin nippuihin ja rimat väliin. Trukkipiikeillä nostaa kyytiin sahauspaikalla ja kotona pihalle kuivumaan. Syksymmällä nostaa niput katonalle. Lautaa ei tosiaan kannata vartavasten sahauttaa, ainoastaan järeämpää tavaraa.
En tiedä, onko sahauksessa muutenkaan kauheasti järkeä, mutta sitten on kotivarastossa monenlaista tavaraa valittavana kun jotain väsätään. Puutavaraliikkeestä ei tule sellaista valikoimaa kotiin hankittua ja usein on nopea tarve jostain tietystä lajista.

Pieniin taapeleihin kun laittaa niin saa varmasti lentokonerupelli ainetta.

Höpö höpö. Noita tuollaisia nippuja, mitä nyt etukuormaajalla jaksaa nostaa, pinoaa vaikka 4 päällekkäin, niin eipä paljon kieroile paitsi ehkä ylimmäisen nipun pari päällimmäistä kerrosta, mikä on paljon vähemmän kuin ison taapelin pari päällimmäistä kerrosta.

Mitä tulee omista puista sahatun tavaran parempaan laatuun, niin onhan toki mahdollista saada huippulaatuista raaka-ainetta jos keräilee ne kaikista parhaimmat eli hitaasti kasvaneet ikihongat tai miksei kuusetkin. Puutavarliikkestä tuollaisista sahattua tavaraa ei myydä rakennuspuuksi, kun se on liian hyvää eli arvokasta siihen tarkoitukseen. Muuten näin timpurinhommiakin tehneenä en kyllä välitä kenttäsahurin sahaamasta tavarasta rakentaa mitään. Tuppaavat lankut olemaan niin eri levyisiä, ettei niistä suoraa seinää synny. Ja vika ei ole välttämättä sahurin, lankut saattavat olla sahan pöydältä tullessaan mittatarkkoja, mutta kun kenttäsahuri joutuu sahaamaan saman kokoista lankkua erilaatuisista ja -kokoisista tukeista, niin kuivuessaan lankut kutistuvat eri tavalla. 150 mm:n lankku voi läheltä tukin pintaa sahattuna kutistua sentin ja säteittäin tiukkasyisen männyn keskeltä sahattu ei kutistu juuri ollenkaan, puhumattakaan kun sekaan voi olla sattunut vielä kuivasista sahattuja. Isolla sahalla tukit lajitellaan ja saman kokoiset ja -laatuiset sahataan aina samalla mallilla, jolloin lopputulos on tasalaatuinen. Ja jos runkotavaraa ostaa, niin se kannattaa ottaa mitallistettuna kun hinnassa ei suurta eroa ole. Villatkin saa helpommin sileiden tolppien väliin kuin tikkuisten. Ison sahan sahaama vajaasärmäinen tavarakin kelpaa rakentamiseen kun siitä on kuoret rapsittu pois.

Ittelläni on varstossa kenttäsahurin tuulenkaadoista ja pystyyn kuivuneista sahattua tavaraa yhden hallin tarpeiksi, varmaan täytyy yrittää niistä jotain saada aikaan.

Nykyajan timpurit ei heti ala muusta tekemään kuin mitallistetusta,koska se on nopeampaa ja edullisempaa työn teettäjälle.
Kenttäsahalla ei saa tarkkaa sahatavaraa ,tosin sen voi isolla timpurisirkkelillä (terä 450 mm) ajaa läpi mittaansa mutta siinä tarvitaan aikaa.Miksi noin iso terä siksi että se on nopea iso moottori ja suuri terä jo alkoi tapahtumaan.
Itse kun rakentaa niin sitten se onkin eri juttu.

Täytyy ensi viikolla kysyä sahatun tavaran hinta. Moneen vuoteen ei ole kannattanut itse sahuuttaa tavaraa. Noi oikeasti isot sahat myy tavaraa sillä hintaa ulos että ei kannata edes miettiä.

Nykyajan timpurit ei heti ala muusta tekemään kuin mitallistetusta,koska se on nopeampaa ja edullisempaa työn teettäjälle.
Kenttäsahalla ei saa tarkkaa sahatavaraa ,tosin sen voi isolla timpurisirkkelillä (terä 450 mm) ajaa läpi mittaansa mutta siinä tarvitaan aikaa.Miksi noin iso terä siksi että se on nopea iso moottori ja suuri terä jo alkoi tapahtumaan.
Itse kun rakentaa niin sitten se onkin eri juttu.

Täytyy lisätä että viime keväänä kysyin paneelille alv0. hintoja, 23x145 paneeli, 3000 metriä. Puuvalmis oli 0,97 €/m, ja kahteen kertaan maalattu halutulla värillä oli 1,32€/m

Eli valmiille maalipinnalle tuli hintaa 2,6€/neliö. Kun siihen hintaan itse olisi saanut lähinnä ne maalit, otin luonnollisesti valmiiksi maalattua.

Melkein vuosittain tullut sahattua tuulenkaadoista, kuivistoista ja järeimmistä tukkiraakeista omiin tarpeisiin runkotavaraa ja sen kylkiäisenä tulevaa lautaa. Ensinnäkin tympäisee lahjoittaa järeää pölliä esim. jonkin pintavian takia sellunkeittoon ja toisekseen kun omista sahuuttaa, niin ei verottaja pääse väliin nyhtämään. Ja jos vuosittain tulee semmoinen metsäkärrillinen pölliä sahalle, niin sen päivässä kepeästi sahaa ja taaplaa valmiille pohjille kuivumaan. Jostain naftisti tukkimitan alittavasta 5m kuidustakin saa aika helpolla suhautettua sivut suoriksi ja siinä onkin nelosparrua. Mitä sen hinta oliskaan, ehkä n. 3 € juoksu ?

Ymmärrän jos joku isompia rojekteja tekee, niin mitallistettu ja höylätty tavara on nykyhinnoilla järkevin valinta. Tulee paneeliksi jalostettaessa niin hitosti työvaiheita omana työnä ettei mitään tolkun määrää...

Pitää olal tylsä elämä ja paljon ylimääräistä aikaa jos viitsii ite alkaa sahaamaan jotain lautoja

Tai sitten jaksaa spämmätä jokatoiseen topicciin jostain isän ostaman *******mallin jontikan autuudesta ?

Joillekin se tuntuu olevan elämäntehtävä kerätä vähennyksiä kantamalla rahaa osuuskauppaan...

Juu

Kylläpäs on taas herkkää

Mielenkiintoinen aihe. Itsekin noita hommia jonkin verran tehneenä kerron esimerkin. Markka-aikana tuli eräs isäntä tukkikuorman kanssa sahalle ja kysyi sahauksen hintaa. Kerroin, ja hän tuumasi jotta taitaa myydä kuorman firmalle.  Keskustelun jälkeen  kuorma kuitenkin sahattiin ja lopputulos oli, että isäntä sai kuormasta sahatavaraa niin, että vaikka sahatavaran arvosta vähennettiin tukkien myyntihinta, parin apumiehen palkka ja sahauskulut, jäi isännän tuntipalkaksi työstä n. 400 silloista markkaa.  Taapelointi saattoi puolittaa tuntihinnan mutta silti...  Nykyään sahaus  koko ajan vähenee mutta Hervast on asian ytimessä.  Kuitenkin on syytä muistaa, että huonosta tukista ei saa hyvää sahatavaraa eikä pienestä tukista järeää sahatavaraa millään konstilla.

Melkein vuosittain tullut sahattua tuulenkaadoista, kuivistoista ja järeimmistä tukkiraakeista omiin tarpeisiin runkotavaraa ja sen kylkiäisenä tulevaa lautaa. Ensinnäkin tympäisee lahjoittaa järeää pölliä esim. jonkin pintavian takia sellunkeittoon ja toisekseen kun omista sahuuttaa, niin ei verottaja pääse väliin nyhtämään. Ja jos vuosittain tulee semmoinen metsäkärrillinen pölliä sahalle, niin sen päivässä kepeästi sahaa ja taaplaa valmiille pohjille kuivumaan. Jostain naftisti tukkimitan alittavasta 5m kuidustakin saa aika helpolla suhautettua sivut suoriksi ja siinä onkin nelosparrua. Mitä sen hinta oliskaan, ehkä n. 3 € juoksu ?

Ymmärrän jos joku isompia rojekteja tekee, niin mitallistettu ja höylätty tavara on nykyhinnoilla järkevin valinta. Tulee paneeliksi jalostettaessa niin hitosti työvaiheita omana työnä ettei mitään tolkun määrää...

Meillä on vähän sama juttu, kun vanha isäntä on oikein puumies...ollu sahalla töissäkin nuorempana. Sillä sitäpaitsi on aikaa, eikä toi puuhastelu meille paljoa maksa Mutta vakisahuri naapurista siirtyi kasikymppisenä parvelle sahailemaan eikä jatkajaa ollu, niin enää ei sahata. Myrskymäntyjäkin oli viime vuonna jokunen, mutta sen verran vähän, ettei naapurin kanssa yhdessäkään kiinnostanu ketään. Aikaisemmin oltais sahattu vähintään aitalaudoiksi, vaan nyt menee polttopuuksi (elleivät lahoa sitä ennen).

Tuntuu vähän siltä että porukat asuu peltiihallin vieressä pakettitalossa.
Meillä jo talon nurkkalautojen vaihto vaatii itse sahattua lautaa. Ja jos edelliset rakennusten puuosat ovat kestäneet 100-200 vuotta, niin ei niihin korvaavaa puuta juuri tarhalta löydy. Ei koon eikä laadun puolesta. Aikaa ja rahaahan se vaatii, mutta rakennukset säilyvät kuitenkin pidempään kuin tänä päivänä rakennetut (elleivät pala). Siksi ulkovuoriinkin valkataan kunnon raaka-ainetta.
Tosin on virheitä tehty kirvesmiestenkin aikaan, esim. rintamamiestalojen aikaan moni laittoi ulkovuoriksi höylätyn vaakapaneelin, jossa ei maali pysynyt, kun kosteutta tuli seinän läpi ja sade päältä. Esim. hienosahattua lautatarhatavaraa saa tuohon tarpeeseen ja on nopeaa vaihtaa. Nopeampaa kuin maalin rapsutus. Mutta vanhempien talojen puuosat kunnostetaan niin kauan kuin ei pehmiä.

Joku mainitsi sydänpuusta laudassa. Oli tuossa "naapurin" uudessa pakettitalon verhoilussa sydänpuu säätä vasten pohjamaalattuna. Noin 20 % lautoja sydänpuu oli lahoa ruskeaa sydämessä jo valmiiksi. Muutenkin kovin oli pehmeää hyötykasvua. Suosittelin vaihdattamaan vuorin, mutta tuskin se takuuseen onnistuu. Silti näille pikataloille tulee hintaa yli 200t€.

Täällä sahaukseen löytyy innostunutta eläkeläisporukkaa ja sahuri tekee hommaa halvalla ja suht nopeasti. Siitä huolimatta yritystoimintaan kuuluvassa rakentamisessa ostaisin oikeastaan kaiken puutavaran, myös järeän. Paikallisella puutavaraliikkeellä on esim. aina lujuusluokiteltua 8" lankkua 6 metrisenä ja kohtuuhintaan, sellaista olisi omista metsistä paha haalia.

Mutta sitten taas jos rakentaa esim. omaa torppaa (eikä tee veropetosta) niin homma on vähän eri. Jos yrityspuolelle ostaa 100 eurolla alv0 puuta, niin yksityispuolen samaan puumäärään tarvitaan 100 x 1,24 (alv) x 1,30(tulo/pääomavero) eli 161 euroa yritystuloa. Ja vielä se että ne sahatut tukkipuut eivät sitten kartuta verotettavaa tuloa kuten myytynä tekisivät.

Pääomavero on 30/32 prosenttia, eli kerroin on 1,43/1,47+alv, mutta yritystoimintaan sahuusta ei kyllä juuri kannattavuutta löydy ainakaan itselle palkkaa laskien.

2/4 ja siitä isompaa kannattaa sahauttaa,laudat ja rimat voi ostaa kaupastaki

Tuntuu vähän siltä että porukat asuu peltiihallin vieressä pakettitalossa.
Meillä jo talon nurkkalautojen vaihto vaatii itse sahattua lautaa.

Epäilemättä asuukin, onhan Suomen rakennuskannasta vain alle 2% yli 100-vuotiaita rakennuksia.

Ja aikamoiset nurkat, asentelin taannoin itselleni kynnyksiä 45*195 höylätystä männystä, on muuten paikallisessa puutavaraliikkeessä ohan varastotavaraa.

Eli kyllä sitä laadukasta tavaraa löytää kun jättää paikalliset rautiat ja muut paskankauppaajat väliin. Mulla on kaikki keittiön kalusteet, useita ovia ja ikkunoita yms. puusepän tekemänä. Ihan hyvälaatuisia kaikki vaikka tietenkin itse ja omasta tavarasta tekemällä olisikin parempia tullut.