Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.

Kehua osaan omaa elhon kolmemetristä, vaikka pelti saisi murskainkammiossa hiukan vahvempaa olla. 3000 ha on kestänyt moitteetta. Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan. Kuhnin perhonen teki ainakin meillä kesällä niin karmeat karhot, ettei ilman karhotusta paalaus onnistunut. Perhosrahtaria käytettiin syystä, että elho oli maakiven uhrina lautasenvaihdossa......

Saakos Kuhnin 353 koneella tehtyä tasaisen karheen paalausta varten? :
Siinähän on 7 lautasta.

Ei kyllä ole paalausta hidastanut tuo pariton lautasten lukumäärä. Paalit on ollut sen muotoisia kuin pitääkin. Karhotin pelleillä saa kyllä sen muotoisen karhon kun on tarvis. Pikkasen kyllä piti miettiä itsekin tuota karhon muotoa mutta kun se kolmimetrinen tuntui hieman kaposalle niin päädyttiin kuitenkin loppujen lopuksi tuohon leveempään. Tyytyväinen olen näin yhden kesän kokemuksella ollut.

Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan.

 Miten paljon sormet kestää? Yhtään en ole saanu poikki, mutkalle on muutama mennyt..

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 19.11.07 - klo:14:32

Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan.

 Miten paljon sormet kestää? Yhtään en ole saanu poikki, mutkalle on muutama mennyt..

Koskee nylon-sormia. Kuluvatten teräviksi eiivätkä ota enää heinään kiinni....

Juu.. Mä jo ihmettelin..

Lainaus käyttäjältä: lehtis - 19.11.07 - klo:13:13

Saakos Kuhnin 353 koneella tehtyä tasaisen karheen paalausta varten? :
Siinähän on 7 lautasta.

Ei kyllä ole paalausta hidastanut tuo pariton lautasten lukumäärä. Paalit on ollut sen muotoisia kuin pitääkin. Karhotin pelleillä saa kyllä sen muotoisen karhon kun on tarvis. Pikkasen kyllä piti miettiä itsekin tuota karhon muotoa mutta kun se kolmimetrinen tuntui hieman kaposalle niin päädyttiin kuitenkin loppujen lopuksi tuohon leveempään. Tyytyväinen olen näin yhden kesän kokemuksella ollut.

Onkos molemmin puolin niittävä malli l.353 ja paljonko tarttee hevosvoimia

Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.

Jaa? Meillon 8 kesää ajettu hinattava Elho 280 Hydro (ei hydrobalance), teriä ja öljyjä vaihdeltu ajoittain. Vuodessa ajetaan ehkä jonkin verran alle 100ha... Kyllä mä väitän, että kannattaa. Hyvin pidetty kone kestää pitkään eikä pääomakulu rasita hommaa liikaa? Edellinen oli 240 nostolaitteenmurskain ja nykynen alun perin mitotettiin 80hv takapotkulle.

[/quote]

Onkos molemmin puolin niittävä malli l.353 ja paljonko tarttee hevosvoimia
[/quote]

 On. >120hv ja >5000kg ottelumassaa ja mielummin kuus´mukinen kone niin homma toimii

Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.

Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.

Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).

Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.

Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.

Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).

Meidän niittofilosofia oli se, että retuutti pientä traktoria liikaa nostolaitekone. Siksi hinattavaan päädyttiin. Toinen juttu on sekin, että karheeseen tuleepi mutkia nostolaitekoneella aina kun traktori keinahtaa jostain syystä. Hinattavan työjälkeen ei juuri vaikutusta. Koloja ei toki pellolla saisi olla, mutta aina niitä vanhemmis nurmis on milloin mistäkin syystä.

Lainaus käyttäjältä: jps - 19.11.07 - klo:23:19

Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.

Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.

Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).

Meidän niittofilosofia oli se, että retuutti pientä traktoria liikaa nostolaitekone. Siksi hinattavaan päädyttiin. Toinen juttu on sekin, että karheeseen tuleepi mutkia nostolaitekoneella aina kun traktori keinahtaa jostain syystä. Hinattavan työjälkeen ei juuri vaikutusta. Koloja ei toki pellolla saisi olla, mutta aina niitä vanhemmis nurmis on milloin mistäkin syystä.

Meilläpäin en ole ihan varma saankos urakoitsijan silloin kun tarvitten!
Samoin eläkeläisellä alkaa olla jo ikää ettei siihenkään voi luottaa kokonaan ja meillä kansa niitetään suht. keveällä koneella? Siksi olen suunnitellut hinattavaa. Niittoalaa n. 140 ha / v

Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).

Mun vilosohviasta taitaa konemyyjät tykätä viä vähemmän. Mä nimittäin käytän sen nostolaitemurskaimenkin oston rahat siihen että urakoitsija käy niittämässä omalla hinattavallaan. Leveyttä ei kyllä oo kuutta metriä, vaan neliä. 

Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.

Kehua osaan omaa elhon kolmemetristä, vaikka pelti saisi murskainkammiossa hiukan vahvempaa olla. 3000 ha on kestänyt moitteetta. Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan. Kuhnin perhonen teki ainakin meillä kesällä niin karmeat karhot, ettei ilman karhotusta paalaus onnistunut. Perhosrahtaria käytettiin syystä, että elho oli maakiven uhrina lautasenvaihdossa......

Suurin ongelma mistä Suomessa vaietaan puhuttaessa urakoinnin käytöstä on urakoitsijoiden saatavuus. Paikassa kuin paikassa puhutaan että urakoinnin käyttäminen kannattaa ja erilaisia mallinnuksiakin on vaihtoehdoista. Niittoakin suorittavia urakoitsijoitakin kun katselee kesäisin niin ei voi vauhdista kuin todeta että urakat hoidetaan todella suurilla riskeillä. Päivälle kerätään hehtaareja todella reilusti. Ja siis tarkoitin urakoitsijoita. En näitä täällä kehuttuja täpinöitsijöitä.  Jos taasen puhutaan esimerkiksi noukinvaunulla rehunkorjuun urakoinnin ostamisesta niin äkkiseltään ei tule kuin mieleen pitäjäs kaksi vaunullista joista molemmilla on täyttäkin täydempi sesonki päällä muutenkin. Mutta urakoitsijoiden saatavuus on Suomessa useassa paikassa ongelma. Tai jos lähimmän urakoitsijan matka kohteeseen kestää tunnin tai muutaman. Enkä tarkoita omakohtaisia kokemuksia vaan havaintoja lähialueilla. Urakoitsijoidenkin tulisi muutenkin todellisuudessa laskuttaa siirtymältä se aika mitä saisi kyseisellä laitteella normaalisti työssä. Tämä asia tuskin toteutuu muuta kuin ostettaessa palveluita esim. kaivinkoneyrityksiltä jotka laskuttavat koneen siirrostakin. Urakointia Suomessa pidetään yksinkertaisena asiana mutta oikeasti se ei sitä ole. Ehkä urakoinnin käytön kannattavuudenkin perustelu perustetaan juuri tälle laskemattomuuden pohjalle? 

jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. 

Suurin ongelma mistä Suomessa vaietaan puhuttaessa urakoinnin käytöstä on urakoitsijoiden saatavuus.

Totta. Tosin esim. omalla paikkakunnalla niittoon,rehuntekoonkin niin monta urakoitsijaa että joku kyllä ehtii jos toisen kamppeet kränää. Urakat sen mukaan kuin ehtii tehdä,särkymävaraa pitää olla jos aikoo pitää samat asiakkaat.

Toinen puoli on asiakkaat. Mulla meneillään noin sadan tunnin kaivuu-urakka ja pari sen jälkeen tälle syksyä. Eilen tuli isäntä kyselemään milloin ehtis pellolle kaivamaan. Että vois tietysti hiukan aiemminkin sopia,löytys niitä tekijöitäkin Tosiasia että tekevillä tuppaa olemaan töitä kun aika on mutta etukäteen sopimalla löytyy sopiva väli sille omallekin työmaalle.

Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.