Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Marma - 18.11.07 - klo:11:56
-
Olen uusimassa nostolaitekiinnitteistä niittomurskainta. Mieltäni vaivaa mikä olisi sopiva niittomurskaimen työleveyden valinta ? Vaihtoehtoina on 280 cm, 304 cm tai 320 cm. Vetokoneena 125 hv. traktori. Onko kellään kokemuksia 320 cm levyisestä nostolaitekoneesta? Eri merkeistä haluan lukea plussia ja miinuksia.
-
Olen uusimassa nostolaitekiinnitteistä niittomurskainta. Mieltäni vaivaa mikä olisi sopiva niittomurskaimen työleveyden valinta ? Vaihtoehtoina on 280 cm, 304 cm tai 320 cm. Vetokoneena 125 hv. traktori. Onko kellään kokemuksia 320 cm levyisestä nostolaitekoneesta? Eri merkeistä haluan lukea plussia ja miinuksia.
Miksi justiin nostolaitteenmurskain? Oon ajanu nostolaitekoneellakin enkä siihen enää palaa. Pyörtänöiden niittoon on taas muut kamppeet parempia kuin murskain.
Ääni ehdottomasti hinattavalle.
-
Hankintahinta/ niittohehtaarit sekä traktorin koko hyötykäyttöön. Tässä tärkeimmät syyt.
-
Jos hinattavan hinta hirvittää! Kannata max 280cm konetta?
Mikäs merkki hinattavista on paras?
-
En ole koskaan niittänyt nostolaitemurskaimella mutta nyt olen sitäkin harkinnut. Entinen kone oli 4m menopaluu ja nyt suunnitteilla nostolaitekone eteen ja taakse. Traktori 160hv 6200kg. Etukone+hinattava takana tuntuu liian hankalalta ajettavalta pienillä pelloilla. Peesailen tässä Marman kysymystä, eli kehu pelisi ja hauku naapurin rottelot. ;)
-
Perhoskoneissa yleensä käytetään 320 murskaimia takana, joten ilmeisesti kestävyyden suhteen ei eroa kapeampiin. Hallittavuus ja ketteryys kärsivät jonkin verran. Myyjien mukaan ei ole myyty yhtään kappaletta leveintä nostolaitemurskainta täälläpäin, miksi? Hankintahinnan ero 320 ja 280 välillä pieni.
Elho, Taarup, Krone ja Kuhn painivat kestävyydeltään ja niittotehoiltaan samassa sarjassa. Entä pöttinger tai Jf-stoll? Tuopiko koneen oma kevennyssylinteri päisteissä lisää mukavuutta niittoon?
-
En ole koskaan niittänyt nostolaitemurskaimella mutta nyt olen sitäkin harkinnut. Entinen kone oli 4m menopaluu ja nyt suunnitteilla nostolaitekone eteen ja taakse. Traktori 160hv 6200kg. Etukone+hinattava takana tuntuu liian hankalalta ajettavalta pienillä pelloilla. Peesailen tässä Marman kysymystä, eli kehu pelisi ja hauku naapurin rottelot. ;)
Kesällä niittelin kaverin koneella jossa etukone ja nostolaitekone takana, kätevä yhdistelmä, mutta vaatii paljon tehoa. Toi sinun 160 hv juuri riittää 320 koneille.
Itsellä ei ole vielä sellaista traktoria jolla huilaisi etu- ja takakone, joten siksi hinattava
-
Kyllä tuo 280 on passeli koko tuon kokoluokan traktorille, isompi vaatis jo vannepainoja. Puhun siis nostolaitekoneesta, itellä 280 levee taaruppi.
-
oon ajanu 5600:lla voortilla 320:tä hinattavaa murskainta ja jollakinlailla kulki.. tommoseen 120 hv traktoriin 320 on aika sopiva, ja hinattava kone ei puistele traktoria samanlailla ku nostolaitekone. pienillä lohkoilla menopaluukone on ketterämpi.
-
82 heppainen takapotku + taarup 307 oli eka yhdistelmä. Toinen, ja tähän asti ylivoimaisesti paras niittomurskain oli kuhn 303gc. Sen eteen täytyi laittaa kuus´mukinen kone mutta uskomattoman ketterä yhdistelmä siitä syntyi kun oppi ajamaan. Kauppias halusi sen välttämättä vaihtaa 400 alternaan ja tässä kaupassa tuli tekniikassa takapakkia. Ihan ok kone toki, varsinkin jos haluaisi välttää karhottamista, mutta ei lähellekkään 303 veroinen käyttöominaisuuksiltaan.
Harkinnassa on jatkaa saman valmistajan koneilla joko vihreänä tai porkkanasävyllä maalattuna, ellei €uro tai joku muu esitä hyviä perusteita vaihtaa merkkiä.
Marmalle suosittelen 303 Kuhnia jos niitettävä pinta-ala sen suinkin mahdollistaa. Se kestää vielä sittenkin kun pari nostolaitehimmeliä on loppuun ajettu.
-
Marmalle suosittelen 303 Kuhnia jos niitettävä pinta-ala sen suinkin mahdollistaa. Se kestää vielä sittenkin kun pari nostolaitehimmeliä on loppuun ajettu.
Vihreänä tuota vastaava taitaisi olla 1365 jontikka, eli kolmimetrinen kone. Sitä on vedetty 390 fergulla pienimmillään ja viime kesänä edessä 818 fendt. Molemmilla se liikkui, toisella ehkä vähän lujempaa. ;D
-
Ei kai? 1365 on sivulta niittävä. 303 on meno-paluu kone, eikä siitä kai ole rinnakkaismallia jontikkana? JDn uudet meno-paluukoneet 3,0m ja 3,5m taas ovat ihan erilaisia kuin kuhnin vastaavan kokoiset 303 ja 353.
-
Ei kai? 1365 on sivulta niittävä. 303 on meno-paluu kone, eikä siitä kai ole rinnakkaismallia jontikkana? JDn uudet meno-paluukoneet 3,0m ja 3,5m taas ovat ihan erilaisia kuin kuhnin vastaavan kokoiset 303 ja 353.
Niinpäs se olikin. Tuo jd vastasi sitä vanhempaa kuhnia (302 ?), kun ainakin teräpalkki on sama. Muu on jd:n omaa.
-
Melkein lähtisin suosittelemaan hinattavaa versiota. Tietysi jos on kovat maat jossa ajellaan niin silloin tuo nostolaite konekin menee. Meillä ajettiin ennen 2,40 leveellä nostolaite koneella, ja pahimmilla turve mailla meinasi olla ongelmia kun koneen paino on lähes kokonaan toisella takapyörällä. Viime kesälle tuli kuhnin 352:nen. Eli hinattava 3,50 levee kampe. Toki alkuun tuntui ettei sillä mihinkään suju, mutta kun sillä oppi ajaan niin ei ole ollut tarvetta enää tuolle nostolaite koneelle. Ja paljon paremmin pääsee turvemaillakin kun koneen paino jakautuu erillalailla. Veturina meillä Deuzin 105 joka kyllä jaksaa viedätuota konetta niin lujaa kuin pellolla pystyy ajamaan kohtuudella. Ja liikkui se myös MF 3060 turbolla, joskin hieman pienempää vauhtia joutui pitään mitä tuolla Deuzilla.
-
Saakos Kuhnin 353 koneella tehtyä tasaisen karheen paalausta varten? : ::)
Siinähän on 7 lautasta.
-
Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.
Kehua osaan omaa elhon kolmemetristä, vaikka pelti saisi murskainkammiossa hiukan vahvempaa olla. 3000 ha on kestänyt moitteetta. Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan. Kuhnin perhonen teki ainakin meillä kesällä niin karmeat karhot, ettei ilman karhotusta paalaus onnistunut. Perhosrahtaria käytettiin syystä, että elho oli maakiven uhrina lautasenvaihdossa......
-
Saakos Kuhnin 353 koneella tehtyä tasaisen karheen paalausta varten? : ::)
Siinähän on 7 lautasta.
Ei kyllä ole paalausta hidastanut tuo pariton lautasten lukumäärä. Paalit on ollut sen muotoisia kuin pitääkin. Karhotin pelleillä saa kyllä sen muotoisen karhon kun on tarvis. Pikkasen kyllä piti miettiä itsekin tuota karhon muotoa mutta kun se kolmimetrinen tuntui hieman kaposalle niin päädyttiin kuitenkin loppujen lopuksi tuohon leveempään. Tyytyväinen olen näin yhden kesän kokemuksella ollut.
-
Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan.
Miten paljon sormet kestää? Yhtään en ole saanu poikki, mutkalle on muutama mennyt..
-
Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan.
Miten paljon sormet kestää? Yhtään en ole saanu poikki, mutkalle on muutama mennyt..
Koskee nylon-sormia. Kuluvatten teräviksi eiivätkä ota enää heinään kiinni....
-
Juu.. Mä jo ihmettelin.. :D
-
Saakos Kuhnin 353 koneella tehtyä tasaisen karheen paalausta varten? : ::)
Siinähän on 7 lautasta.
Ei kyllä ole paalausta hidastanut tuo pariton lautasten lukumäärä. Paalit on ollut sen muotoisia kuin pitääkin. Karhotin pelleillä saa kyllä sen muotoisen karhon kun on tarvis. Pikkasen kyllä piti miettiä itsekin tuota karhon muotoa mutta kun se kolmimetrinen tuntui hieman kaposalle niin päädyttiin kuitenkin loppujen lopuksi tuohon leveempään. Tyytyväinen olen näin yhden kesän kokemuksella ollut.
Onkos molemmin puolin niittävä malli l.353 ja paljonko tarttee hevosvoimia
-
Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.
Jaa? Meillon 8 kesää ajettu hinattava Elho 280 Hydro (ei hydrobalance), teriä ja öljyjä vaihdeltu ajoittain. Vuodessa ajetaan ehkä jonkin verran alle 100ha... Kyllä mä väitän, että kannattaa. Hyvin pidetty kone kestää pitkään eikä pääomakulu rasita hommaa liikaa? Edellinen oli 240 nostolaitteenmurskain ja nykynen alun perin mitotettiin 80hv takapotkulle.
-
[/quote]
Onkos molemmin puolin niittävä malli l.353 ja paljonko tarttee hevosvoimia
[/quote]
On. >120hv ja >5000kg ottelumassaa ja mielummin kuus´mukinen kone niin homma toimii
-
Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.
Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.
Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).
-
Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.
Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.
Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).
Meidän niittofilosofia oli se, että retuutti pientä traktoria liikaa nostolaitekone. Siksi hinattavaan päädyttiin. Toinen juttu on sekin, että karheeseen tuleepi mutkia nostolaitekoneella aina kun traktori keinahtaa jostain syystä. Hinattavan työjälkeen ei juuri vaikutusta. Koloja ei toki pellolla saisi olla, mutta aina niitä vanhemmis nurmis on milloin mistäkin syystä.
-
Tätä ketjua kun lukee, niin taidan olla aika Spartalainen (myyjienkin mielestä), ostin viime keväänä 280 nostolaite Taarupin. Kone on pelittäny ihan hyvin, niittoalaa ei ole kuin 130-140ha/vuosi, joten nostolaitekone riittää ihan hyvin.
Tarkemmin ottaen, en ole ajanu tolla koneella kun yhden kierron säätöjä tehdessä. Eläkeläinen niittää sen minkä ehtii, jos ei ehdi niin urakoitsija avuksi, mä vaan paalaan... ja öisin nukutaan.
Tolla hinattavan ja nostolaitekoneen hinnanerolla ostaa monta tuntia niittoa ja silloin on käytössä 6 metriä niittokonetta.
Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).
Meidän niittofilosofia oli se, että retuutti pientä traktoria liikaa nostolaitekone. Siksi hinattavaan päädyttiin. Toinen juttu on sekin, että karheeseen tuleepi mutkia nostolaitekoneella aina kun traktori keinahtaa jostain syystä. Hinattavan työjälkeen ei juuri vaikutusta. Koloja ei toki pellolla saisi olla, mutta aina niitä vanhemmis nurmis on milloin mistäkin syystä.
Meilläpäin en ole ihan varma saankos urakoitsijan silloin kun tarvitten!
Samoin eläkeläisellä alkaa olla jo ikää ettei siihenkään voi luottaa kokonaan ja meillä kansa niitetään suht. keveällä koneella? Siksi olen suunnitellut hinattavaa. Niittoalaa n. 140 ha / v
-
Tollanen niittofilosofia, (konemyyjät ei tykkää tosta).
Mun vilosohviasta taitaa konemyyjät tykätä viä vähemmän. Mä nimittäin käytän sen nostolaitemurskaimenkin oston rahat siihen että urakoitsija käy niittämässä omalla hinattavallaan. Leveyttä ei kyllä oo kuutta metriä, vaan neliä. ;)
-
Höm... jos niittoala ei hinattavan hintaan riitä, niin veisailisin niitä vanhoja lauluja niiton ostamisesta. 100 ha/v ei vielä hinattaville riitä.
Kehua osaan omaa elhon kolmemetristä, vaikka pelti saisi murskainkammiossa hiukan vahvempaa olla. 3000 ha on kestänyt moitteetta. Kuhnin hinattavaakin voi kehua, vaikka voimaa niihin pitää olla enemmän kuin elhoon ja paljon niitettäessä murskainsormien vaihtaminen kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan. Kuhnin perhonen teki ainakin meillä kesällä niin karmeat karhot, ettei ilman karhotusta paalaus onnistunut. Perhosrahtaria käytettiin syystä, että elho oli maakiven uhrina lautasenvaihdossa......
Suurin ongelma mistä Suomessa vaietaan puhuttaessa urakoinnin käytöstä on urakoitsijoiden saatavuus. Paikassa kuin paikassa puhutaan että urakoinnin käyttäminen kannattaa ja erilaisia mallinnuksiakin on vaihtoehdoista. Niittoakin suorittavia urakoitsijoitakin kun katselee kesäisin niin ei voi vauhdista kuin todeta että urakat hoidetaan todella suurilla riskeillä. Päivälle kerätään hehtaareja todella reilusti. Ja siis tarkoitin urakoitsijoita. En näitä täällä kehuttuja täpinöitsijöitä. ;D Jos taasen puhutaan esimerkiksi noukinvaunulla rehunkorjuun urakoinnin ostamisesta niin äkkiseltään ei tule kuin mieleen pitäjäs kaksi vaunullista joista molemmilla on täyttäkin täydempi sesonki päällä muutenkin. Mutta urakoitsijoiden saatavuus on Suomessa useassa paikassa ongelma. Tai jos lähimmän urakoitsijan matka kohteeseen kestää tunnin tai muutaman. Enkä tarkoita omakohtaisia kokemuksia vaan havaintoja lähialueilla. Urakoitsijoidenkin tulisi muutenkin todellisuudessa laskuttaa siirtymältä se aika mitä saisi kyseisellä laitteella normaalisti työssä. Tämä asia tuskin toteutuu muuta kuin ostettaessa palveluita esim. kaivinkoneyrityksiltä jotka laskuttavat koneen siirrostakin. Urakointia Suomessa pidetään yksinkertaisena asiana mutta oikeasti se ei sitä ole. Ehkä urakoinnin käytön kannattavuudenkin perustelu perustetaan juuri tälle laskemattomuuden pohjalle? ::)
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
-
Suurin ongelma mistä Suomessa vaietaan puhuttaessa urakoinnin käytöstä on urakoitsijoiden saatavuus.
Totta. Tosin esim. omalla paikkakunnalla niittoon,rehuntekoonkin niin monta urakoitsijaa että joku kyllä ehtii jos toisen kamppeet kränää. Urakat sen mukaan kuin ehtii tehdä,särkymävaraa pitää olla jos aikoo pitää samat asiakkaat.
Toinen puoli on asiakkaat. Mulla meneillään noin sadan tunnin kaivuu-urakka ja pari sen jälkeen tälle syksyä. Eilen tuli isäntä kyselemään milloin ehtis pellolle kaivamaan. Että vois tietysti hiukan aiemminkin sopia,löytys niitä tekijöitäkin ??? Tosiasia että tekevillä tuppaa olemaan töitä kun aika on mutta etukäteen sopimalla löytyy sopiva väli sille omallekin työmaalle.
Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.
-
Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.
Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut. ;D
-
Jeps tänäkin syksynä kun oli huonot kelit satoi koko ajan ja sitte ku tuli ne muutama pouta päivä nii arvakkaas kerkeskö se urakoitsija tulla nyt on sitte siilo täynnä märkää rehua. ens vuodeksi laitan omat koneet harkinnan alla niittomurskaimista menopaluu elho tai kuhn ja noukinvaunuista pöttinger, strautmann,krone tai claas olis mukava saada kokemuksia kyseisistä koneista
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana? ;D Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.
-
Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.
Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut. ;D
Sopii urakoittijan kans jotta jossei tuu pouralla niin puoleen hintaan. ;D
Mutta entäpä vastuutilanteet jos urakoitsijan töppäyksen takia menee suuri osa pilalle? Saattaapi olla kinkkisiä tilanteita. Tai jos aikataulujen sopimattomuuden takia hoitaa huonoissa olosuhteissa esim. niiton siten että karhe koostuu enemmän mullasta kuin itse rehusta. Noh, kyllähän noita tarinoita riittää.
-
Työ kuin työ,etukäteen sopimalla homma sujuu.
Eikös se rehunteossakin onnistu, että tilaa vaikka niittäjän maanantaiksi, mutta sateen sattuessa tuu vasta tiistaina. Ja jos sataa oikein rankasti, niin tuu vasta sitten, kun laiho on kuivanut. ;D
Sopii urakoittijan kans jotta jossei tuu pouralla niin puoleen hintaan. ;D
Mutta entäpä vastuutilanteet jos urakoitsijan töppäyksen takia menee suuri osa pilalle? Saattaapi olla kinkkisiä tilanteita. Tai jos aikataulujen sopimattomuuden takia hoitaa huonoissa olosuhteissa esim. niiton siten että karhe koostuu enemmän mullasta kuin itse rehusta. Noh, kyllähän noita tarinoita riittää.
Niinpä...kolme vuotta on sama urakoitsija tehnyt sekä siilorehun että paalatun. Suht hyvin on saatu so*****a, hänellä on sen verran kaukana asiakkaat toisistaan, että menevät lomittain. Siirtymä meille on luokkaa 20 km, ens vuodex kertoili pudottavansa kauimmaisia pois - ei kannata ajella monella koneella kauas.
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana? ;D Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.
jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana? ;D Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.
jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..
Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. ;D
Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. ;D
-
jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..
Juu ei urakoittija jaksanu lähtee 74km päähän paalaamaan sillon, kun vielä käytettiin urakointia paalauksiin. Ny ajetahan ITTE. (kyseisellä seudulla ei sillon ollu urakoijia eikä oikeen nykyisinkään)
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana? ;D Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.
jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..
Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. ;D
Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. ;D
tottakai urakoitsija tarvii kunnon palkan tehdystä työstä. eihän ole maksajankaan etu että urakoitsija lopettaa parin kolmen vuoden jälkeen kannattamattomana. vai mitä?
-
jos ei ole kysyntää, niin ei ole tarjontaakaan. ;)
Mutta kumpi tulee ensin muna vai kana? ;D Se on vaikea alkaa muodostamaan kysyntää tai tarjontaa jos vaikka pitäjästä löytyy kaksi tilaa ja kolmas kasvaa vielä kauempana kaikesta. No okei ei niin pientä pitäjää varmaan löydy mutta siis pointti luulisi tulleen selväksi. Asioita on niin helppo yleensä ajatella turhan yksinkertaisesti kun sitten käytännössä jossain vaiheessa tökkää kuitenkin.
jos väliä on alle 100 km niin luulis jo löytyvän.. eihän nyky traktorilla oo 50km mikään ajaa..
Niin ja urakoitsija ajaa tuota väliä edestakaisin omakustannushintaan siitä hyvästä että saa pitää halvat urakat itsellään. ;D
Voisi sanontaa uudistaa siihen tyyliin että eihän hullu ole se joka maksaa, vaan se joka tekee. ;D
tottakai urakoitsija tarvii kunnon palkan tehdystä työstä. eihän ole maksajankaan etu että urakoitsija lopettaa parin kolmen vuoden jälkeen kannattamattomana. vai mitä?
Niin no ehkä teoriassa asia on näin. Mutta ne on kunki henkilökohtaisia valintoja.
-
osta vaan hinattava vaikka se ostaessa on kalliimpi meillä on rehuporukassa 320 elho menopaluu 6 vuotta ja tuhat hehtaaria ajettu remontteja on ollut yksi hydrauliletku ja teräpalkin öljykorkki 8 E ;D. kone kestää hyvin jos puhdistaa huolellisesti. ei nostolaitekonetta enää otettaisi kulkee hyvin 135 hevosvoimaisella. 320 ja 280 koneen ero työtehossa on huomattava.
-
150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.
-
150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.
Ei se hinnanero nyt taas niin suuri ole, ajomukavuudessa eroa on ja vertailussa on silloin oltava samanlevyiset koneet. 3,2 metrinen nostolaitekone vaatii sen puolta suuremman traktorin.
-
Alle 200 ha riittää ihan hyvin 2,4 tai 2,8.
-
150-200 ha vuodessa menee ihan hyvin nostolaitekoneellakin. Hinattavankin osto on sama kuin ostaisi puolet suuremman traktorin kuin tarvitsee.
Ei se hinnanero nyt taas niin suuri ole, ajomukavuudessa eroa on ja vertailussa on silloin oltava samanlevyiset koneet. 3,2 metrinen nostolaitekone vaatii sen puolta suuremman traktorin.
3,2m nostolaite murskain on hirveimpiä kapistuksia mitä oon kokenu.
-
Alle 200 ha riittää ihan hyvin 2,4 tai 2,8.
Kyllä viime kesänäkin olisi jäänyt rehut ajamatta, jos niitä olisi 2,4:lla pitänyt sirkata.
-
V 2000 niitettiin 2,4 JF yli 200 ha ja rakennettiin uusi navetta.
-
V 2000 niitettiin 2,4 JF yli 200 ha ja rakennettiin uusi navetta.
Taisi olla useampi tila ja samoin useampi kuski? Tänä vuonna ajettiin itselle reilu 100 ha ja kaverille vajaa 30 ha kahteen pekkaan askareitten välis.
-
Pääosin oli urakointia muille. Emäntä ja vanhaisäntä ajoi, jos en rakennusprojektilta ehtinyt. Sittemmin alat kasvanu ja ollu 3,2 m hinattava molemminpuolin niittävä.
-
Asiasta pöydänjalkaan, joko Maken avataressa näkyvä kone vaihtunut toiseen?
-
Lauantaina hitsailin uudet sovitteet Multigrabbiin. ;D
-
niittokone valinnassa pitäs vähän ajatella myös sitä millä korjataan rehu.. meillä on niitetty 360 jf:llä ja korjattu pöttinger torrolla, toi tuntuu sopivalta ketjulta. mutta nyt ku korjuu ala kasvaa niin on mietitty kuhnin 7m:n konetta matolla. sillä varmaan ehtis yhellä koneella niittää kahdelle vaunulle..
-
niittokone valinnassa pitäs vähän ajatella myös sitä millä korjataan rehu.. meillä on niitetty 360 jf:llä ja korjattu pöttinger torrolla, toi tuntuu sopivalta ketjulta. mutta nyt ku korjuu ala kasvaa niin on mietitty kuhnin 7m:n konetta matolla. sillä varmaan ehtis yhellä koneella niittää kahdelle vaunulle..
Mä olen kyllä ehtinyt niittää kolmemetrisellä kahdelle noukinvaunulle ja silppurivaunulle. Toki kahta tuuria pitää ajaa, mut kuski on halvempi kuin ylisuuri kone ;)
-
niittokone valinnassa pitäs vähän ajatella myös sitä millä korjataan rehu.. meillä on niitetty 360 jf:llä ja korjattu pöttinger torrolla, toi tuntuu sopivalta ketjulta. mutta nyt ku korjuu ala kasvaa niin on mietitty kuhnin 7m:n konetta matolla. sillä varmaan ehtis yhellä koneella niittää kahdelle vaunulle..
Mä olen kyllä ehtinyt niittää kolmemetrisellä kahdelle noukinvaunulle ja silppurivaunulle. Toki kahta tuuria pitää ajaa, mut kuski on halvempi kuin ylisuuri kone ;)
meillä et ehtis. ajomatka alle 2 km.. ja toiseksi meillä on kuski pula.