Hyvin toimii työsyvyyden hallinta kun on varpajyrä edessä ja takana jonka varassa äes kulkee... Ei tietenkään savimailla paras vaihtoehto, mutta toimii näillä meidän hieta/turvemailla ja olkisen kuivapaskan muokkauksessa oikein hyvin.

Äkeeseen pitäisi laittaa telat 

Kongskilden äkkeisä oli 70-luvulla jallaukset. Tässä saatetaan kertoa siitä.

http://www.bondbloggen.fi/wp-content/uploads/epub-tmp/epub_under_construction/OEBPS/main_content.html

Tai sitten ei, on siinä ainakin paljon sanoja.

Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. 

Minun mielestäni pehmeissä paikoissa äes lähtee uppoamaan leveästä rengastuksesta huolimatta. Äestä ei voi säätää yksiselitteisesti kovimman maalajin mukaan, koska se kovin maalaji voi olla niin tiukkaa, että edes Multiva ei siihen tahdo purra.

Tuo vastapaine teoria ansaitsee pari sanaa. Olen samaa mieltä, että maalaji vaikuttaa vantaan uppoamiseen. Tuo ei ole pelkästään kiekkovantaan tai kylvinkonemerkin ominaisuus vaan sama ongelma tulee laahavantaallakin, jos se on oikeaoppisesti viritetty kovalle savelle. Minulla ei ole enää mielikuvia asiasta, mutta kollegani vaihtoi kokeilun jälkeen laahavannaskoneen pois sillä perusteella, että hän ei saa sitä järkeviin säätöihin, kun pehmeissä paikoissa vannas jaksaa upota liian syvälle.

Jos edes Multiva ei meinaa oikeaan tai riittävään syvyyteen, niin sitten maan rakenne on pielessä. Äes on kumminkin riittävän painava ja markkinoilla olevista joustopiikkiäkeistä Multivan piikien pitäisi vähiten korkeussunnassa periksi. Jos se kovempi alue on kohtuullisen suuri, niin voihan sen äestää ensin kertaalleen suuremmalla piikkipaineella ja sitten vähentää painetta, kun alkaa äestämään koko aluetta se pehmeä mukaanlukien. Kokkareet kyllä hienontuvat ladalla tai renkaan alla, jos ovat ylipäätään hienontuakseen.

Jos laahavantaan saa pehmeässä uppoamaan liian syvälle savikon säädöillä, on todennäköisesti tosiaan äkeellä töpeksitty. Tai vantaiden painotus on ihan liian suuri tai vantaat jäykistyneet. Kiekkovantaat selviävät kaikenlaisista kasvinjätteitä paremmin ja niiden pitäisi ymmärtääkseni upota helpommin maahan. Varsinaisena syynä koneen vaihtamiseen on tainnut olla jotain muutakin kuin laahavantaan uppoaminen.

Itse en usko oikein noihin automaattisäätöihin. Sitten kun tai jos säätölaitteiston nivelet kuluvat, jäykistyvät ja anturien lasit himmenevät sekä likastuvat, niin syvyyden säätäminen saattaa olla aika mielenkiintoinen ja aikaa vaativa projekti...

Nyt taitaa Kylmis hienostellla liikaa ja hakea täydellisyyttä väärässä paikassa    Sitten jos oikein tasainen muokkaussyvyys toisi kaksi kertaa nykyistä pidemmät tähkät, niin sitten alkaisi asia kiinnostamaan ihan toisella lailla...

Tivessäkin oli jalakset. Sitten oli sellainen veivi, jolla pystyi säätämään kuinka korkealla jalakset kulkivat maasta. 

Juu, niin oli. Oikein monipuolinen veivi. Jalakset olivat myös aikoinaan Väderstadin äkeessä. Eipä tule moisia kivirekiä ikävä... ja muistaakseni jalaksetkin upposivat syvemmälle hietamaalla kuin savimaalla. Joten pitäisiköhän äkeeseen hommata paripyöriä tai lisätelejä...   

Minä en enää kylvinkonetta pahemmin säätele, vaan keskityn esimuokkauksen laadukkaaseen tekemiseen. Kylvinkoneessa asetus yleensä 6-8, vastaten 3-5cm.

Mää vähä ihimettelen vähästä säätöhalukkuuttas.

Ainoat poikkeukset noihin perussäätöihin teen pehmeissä paikoissa eli konetta hiukan nostatetaan, kun kone painuu tai vannas lähtee uppoamaan.

No tulihaa se sieltä =)

Pehmeitä maita on esimerkiksi erittäin ruokamultaisia savikoita, joissa maan käsittely kuivattaa muokkauskerroksen herkästi.

Meilläpäin pehemiät maat on turvemaita, soita. Tuommoset multavat savikot laskemma koviksi maiksi =)

Tännään viimeks työn alla oli lohko, missä piti kylyvösyvvyyttä sääjellä 4 pykälää ees taas. Turvemaata ja "savikkua" samalla suoralla.
Koko kevvään aikana viisari on osotellu lukemien 3 ja 12 välillä kaikkia välinumeroita.

Murtolassa on auto nordic http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=105&pid=3844#top_display_media

Murtolassa on auto nordic http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=105&pid=3844#top_display_media

Perjaatteessa toi systeemi taitaa olla uskottavin ja toimivin realiaikainen korkeudensäätö. Jotenkin sähköset heristimet ei oikein vakuuta.

Eikai noita kukaan viitti tehä, isoilla merkeillä ei kiinnosta jonkun suomalaisen ketämaan savikkopellen millintarkat äestyssyvyydet ja kotimaiset eivät vaan jaksa/osaa

Laita kylmis vanha nostolaitepotilas skännän tyyliin. Valtuun paripyörät taakse ja nostolaitteet vaan oikealle korkeudelle. Vielä kun hankit sellaisen hienouden kuin hydraulinen työntövarsi, niin johan pysyy syvyydet kohdallaan

Fiskars Ässässäkin oli jalakset.
Ne oli tosin kiinteät, työsyvyys säädettiin piikkiakseleita kallistamalla.

Huomenna sellaisella olisi tarkoitus äestää, jos kylvettäisiin puutarhamaahan lisää hernettä.. 

Savimaalla äestäjä määrää pitkälti satotason. Kylväjä saa tehdä aika hirmuiset kylvövirheet, ennenkuin pääsee samaan sadonpudotukseen. Kokeneenkin äestäjän on melko usein jalkauduttava tutkimaan äestyssyvyyttä. Pahin virhe on liian syvä muokkaus. Silloin on senvuoden peli menetetty. Riittävän leveä äes verrattuna veturiin ehkäisee jonkinverran tuota virhettä. Liian matalan pystyy korjaamaan, mutta pohjamaa tiivistyy turhaan ja pinta saattaa tulla liian hienoksi. Asiansa osaavan äesmiehen jäljiltä ei kylväjän tarvitse tehdä muutakuin kylvää.

Omat maat 95% savikoita ja ne muut ovat luonnonhoitopeltoa enkä näe työsyvyyden vaihtelua omissa maissa ongelmana. Tällä hetkellä äkeenä 5m Potila Master ajalta ennen lappulatoja ja sivulohkoissa veivisäätö eikä teliä. Eniten olen kaivannut kunnon säätöjä jälkiäkeeseen ja selkeää mittaria millon sivulohkot ovat balansissa. Jälkiäes lauttaa vähän kosteassa kultivoitua sänkeä kunnes nousee ylös. Juuri tänään rypsipeltoa matalaan äestettäessä tuli "kaljuja" läikkiä. Säädöt mielestäni loivimmalla. Pitäisi olla Väderstadin vanttiruuvisäätö eikä mitään tappi reikään ja sokka perään räpellystä.

Kyllä äkeitä taidetaan tehdä pääasiassa kopioimalla muita ja menemällä muodin mukaan välittämättä todellisesta säädettävyydestä puhumattakaan käyttöohjeista niihin olemattomiin säätöihin. Vai ovatko tämän hetken myyntimallit joka saralla edellä 10v vanhoja? Ainakin hinnat ovat kehittyneet.

Entä jos se vain ei osaa???

Entä jos se vain ei osaa???

Täysin mahdollista

Kyllä äkeitä taidetaan tehdä pääasiassa kopioimalla muita ja menemällä muodin mukaan välittämättä todellisesta säädettävyydestä puhumattakaan käyttöohjeista niihin olemattomiin säätöihin. Vai ovatko tämän hetken myyntimallit joka saralla edellä 10v vanhoja? Ainakin hinnat ovat kehittyneet.

Eipä noissa viimeiseen 10 vuoteen ole mitään edistystä tullut. Itsellä on Väderstad ajalta ennen crossboard-lataa enkä kevyiden maiden viljelijänä ymmärrä miksi ei kunnon lataa ole enää saatavana. Muokkausvaikutusta en ladalta kaipaa ja 100 % hydraulisella ladalla saa kerättyä enemmän maata eteen epätasaisuuksien tasaamiseksi. Uusin tulokas Parko on kopioinut ladankin muita huonommin ja lappuja on alle 50 % työleveydestä.