Käyttömaksu on aivan yhtä ulosottokelpoinen kuin osakkaan tiemaksukin, kunhan vain
tiekunta hoitaa oman osuutensa niin, ettei asiaa voi kaataa valittamalla esim muotovirheen
takia.

Joka muotovirhe voisi esim. olla se, että käyttömaksun maksaja kutsutaan tiekunnan
vuosikokoukseen päättämään asioista, joiden päättämiseen vain tien osakkailla on oikeus.

Pitää muistaa, että käyttöoikeuden maksaja on vain maksumies joka ei päätä mistään tiekunnan hallinnasta.

Yleensäkin järjen käyttö on sallittu.

Käyttömaksun maksajalla on oikeus olla kokouksessa esittämässä muistutus maksuluettelosta. Äänioikeutta ei ole , vaan lupa uhkailla tielautakunnan oikaisutoimilla. Paras olisi se järjen käyttö ja kohtuulliset käyttömaksut.

Käyttömaksu ei tuo päätösvaltaa kenellekään.

Pellonvuokraajan liikenteen perusteella yksiköt maanomistajalle, joka laskuttaa ne joko pellon vuokrassa tai erikseen tai tiekunta laittaa mutkat suoriksi ja laskuttaa suoraan vuokralaista. Pieni oikopolku maksuliikenteessä on parempi kuin mutka tiessä.

Kun perusasiat on hyvin paketissa (tieisännöitisjä mukana tai vastaavan harrastuneisuuden tason omaava toimitsijamies), yksiköiden pieni muuttelu vuosittainkin on helppoa. Toki KISS pätee. Pääasia, että tie on kulkukelpoinen ja kukaan ei kärsi kohtuutonta vääryyttä tai saa merkittävää oikeudetonta hyötyä.

Minä suhtautuisin hieman skeptisesti siihen että tiemaksuja muutetaan vuosittain. Pääasiassa homma toimii parhaiten niin että jokainen ilmoittaa keskiarvoisen käytön ja sen mukaan mennään. Sitten vaikka omistusmuutoksissa ja/tai joka 5 vuosi tarkaastetaan yksiköiden määrät. Kuitenkin isossa joukossa on joku jonka mielestä hän ei käy pellolla kuin joka 5 vuosi ottamassa maanäyttet vaikka todellisuudessa tilanne on vähän eri. Kun yksiköiden muljaus on vähän harvemmassa niitä jaksetaan vähän enemmin peilata todellisuuteeen pohjautuviksi.

No ei täälläkään joka vuosi mutoksia tehtäisi, mutta kun tiekunnassa on ne kaksi änkyrää, jotka tietää asiat aina paremmin kuin asianosaiset itse.... mutta kun ei olla haluttu asioita tehdä pitkän kaavan mukaan, niin yhdellä soitolla muutos hoituu. Saattaa olla niin, että kunhan on jonkinlainen muutos edelliseen vuoteen, niin se käy, mutta jos samalla yrittää kuin viime vuonna, siihen tartutaan...

Pellon vuokraaja voi siis lain mukaan sopia tiekunnan kanssa aiheuttamansa ylimääräisen
rasituksen korvaamisesta esim. oman vuokra-aikansa puitteissa.

Pellon normaali viljely ei mielestäni ole tällaista ylimääräistä rasitusta, vaan kyllä sen pitäisi olla leivottu sisään normiyksiköihin. En oikein keksi, mitä se vuokramiehen ylimääräinen rasitus voisi olla, jos peltoa käytetään normaalisti sadon tuottamiseen?

Petri

Lainaus käyttäjältä: H Hehtolitra - 20.05.13 - klo:05:54

Pellon vuokraaja voi siis lain mukaan sopia tiekunnan kanssa aiheuttamansa ylimääräisen
rasituksen korvaamisesta esim. oman vuokra-aikansa puitteissa.

Pellon normaali viljely ei mielestäni ole tällaista ylimääräistä rasitusta, vaan kyllä sen pitäisi olla leivottu sisään normiyksiköihin. En oikein keksi, mitä se vuokramiehen ylimääräinen rasitus voisi olla, jos peltoa käytetään normaalisti sadon tuottamiseen?

Petri

 Onhan noita jos entisen viljanviljelytilan pellot vuokraa joku karjatilallinen joka lannoittaa pelkästään lietepaskalla. Marjanviljely joitten myynti toimii itsepoimintana jne.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.05.13 - klo:12:54

Lainaus käyttäjältä: H Hehtolitra - 20.05.13 - klo:05:54

Pellon vuokraaja voi siis lain mukaan sopia tiekunnan kanssa aiheuttamansa ylimääräisen
rasituksen korvaamisesta esim. oman vuokra-aikansa puitteissa.

Pellon normaali viljely ei mielestäni ole tällaista ylimääräistä rasitusta, vaan kyllä sen pitäisi olla leivottu sisään normiyksiköihin. En oikein keksi, mitä se vuokramiehen ylimääräinen rasitus voisi olla, jos peltoa käytetään normaalisti sadon tuottamiseen?

Petri

 Onhan noita jos entisen viljanviljelytilan pellot vuokraa joku karjatilallinen joka lannoittaa pelkästään lietepaskalla. Marjanviljely joitten myynti toimii itsepoimintana jne.

Yksiköinti tarkistetaan seuraavassa tiekunnan kokouksessa -> maanomistaja maksaa -> saattaa näkyä vuokrahinnassa.

Maanmittausinsinööri yksiköi meillä yhden viljelystien. Mielenkiintoista oli kyllä, että meidän viljelymme lampaille  arvioitiin vähemmän kuormittavaksi kuin toisen viljely lehmille: ainoa ero lienee, että naapuri ajaa pskan pellolle veden kanssa, me kuivikkeeseen sekoitettuna... Eli pääsimme viljatilallisten kanssa samaan luokkaan. Saattaa kyllä vaihtua pikapuoliin... Samoin ostimme ja jälleenraivasimme pitkään viljelemättä olleet peltosarat -> yksiköintiä tarkistettiin.

Petri

Täältä ääni KISS-periaatteelle. Turhat kikkailut pois ja alle viiden vuoden välein ei yksikkölaskelmiin puututa.
Arvioitahan nuo kaikki ovat, ellei ole vaakaa tien päässä.

Meillä kokouksetkin pidetään neljän vuoden välein ja viimeksi kesti kahvineen kokonaiset puoli tuntia.