Kuinka moni on siinä tilanteessa että kaikki muu on kunnossa, mm. terveys/kestävyys, ja aletaan valikoimaan sukua jatkavia eläimiä pitoisuuksien perusteella? Voisi ilmoittautua tälla palstalla ja kertoa miten tuohon on päästy... meille joilla on vielä opittavaa!

Kuinka moni on siinä tilanteessa että kaikki muu on kunnossa, mm. terveys/kestävyys, ja aletaan valikoimaan sukua jatkavia eläimiä pitoisuuksien perusteella? Voisi ilmoittautua tälla palstalla ja kertoa miten tuohon on päästy... meille joilla on vielä opittavaa!

Kellä muut asiat ovat niin huonosti että eläimen tuottama rasva ja valkuainen (eli ne komponentit joista maidossa maksetaan) ei vaikuta jalostukseen? "Eihän tuosta maitoa tule mutta on se sentään vielä hengissä eli valiota sisään vaan" 

 3,6/3,1 lypsävän maito esim. on meillä ainakin 5,5/4,1 lypsävään verattuna about 10senttiä arvokkaampaa ja moinen (kieltämättä äärimmäinen) ero vaikuttaa siten saman verran kuin pari tuhatta litraa tuotoksessa.

Onko tuosta muuten tutkimusta että kumpi on lehmälle terveellisempää: korkea tuotos vs korkeat pitoisuudet?

Itselläni on juurikin suurinpiirtein  vastaavat erot: litroissa liki 3t eroa ja  ekm tasoissa..

mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..

Weblammas -ohjelman

Nyt on ProRahastuksessa asia edennyt. Ohjelman käyttäminen edellyttää neuvontaan liittymistä (erillinen lisäveloitus) ja silläkin saa sitten neuvojakäynnin kerran vuodessa, jotain tilastoja jne. Aika kallis käynti hyötyyn nähden. Luovutaan koko hommasta (ei lampaista kuitenkaan).

EI tarvii liittyä neuvontaa, ainakaan meilläpäin. Ohjelman toimivuudessa on tottavie toivomisen varaa, esmes erilliset listaukset pitää hakea alusta pitäen oikeaa polkua pitkin, muuten huomaa yhtäkkiä tehneensä 1/2 h turhaa työtä...

Meille suurin riemu ja hyöty on kyllä katraan kehittäminen. Pitouuhien valinnassa otetaan ensin paras kolmannes indeksien mukaan, niistä sitten heitetään vielä neljännes-kolmannes näppituntumalta suoraan teuraslinjalle. Ja astutusten sukulaisuudet selviävät kätevästi. Ja saattaahan sieltä joskus joku tunnustuskin eli sijoitus hittilistalla herua.

Svedujen ElitLamm toimii kuulemma sujuvammin, mutta kun sitä käyttäessä pitäisi seurustella lähinnä vain tuonne Ahvenanmaan suuntaan, niin emme Weblampaasta pois vaihda.

Petri

No jos vaikka lehmät x ja y molemmat lypsävät 10 000 kg/305 pv. Rouva x:n pitoisuudet 4/4,8 ja y:n 3/3,8. Rouva y saa sisäänsä lihistä, x ei  . Jos pitoisuuksia ei tietäisi lehmäkohtaisesti, voisi omistaja pitää lehmä y:tä ihan kelpo lehmänä, vaikka totuus on jotain aivan muuta. Pitoisuuksien jalostaminen on pitkän tähtäimen touhua, pikavoittoja ei varmasti saa. Ruokinnalla on suuri vaikutus pitoisuuksiin, mutta jotkut vaan periyttävät lirumaitoisuutta.

Lypsävää ja tervettä lehmäähän ei kannata poistaa, eikä NTM-jalostusarvokilpailut ole kestävän karjan heiniä. Mun mielestä lihistä pitää pystyä käyttämään kaikissa muissa kuin laajentavissa karjoissa VÄHINTÄÄN kolmannes siemennyksistä, mulla tuokin osuus on johtanut salakavalasti karjamäärän kasvuun.

mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..

pitoisuuksien jalostaminen ja pitoisuuksien huomiointi jalostuksessa on 2 täysin eri asiaa

Pitoisuuksia jalostetaan usein myös silloin kun niiden perusteella ei valita.
Jos esim. lehmistä karsitaan/ siemennetään liharodulla heikoimmin maitolitroja lypsäviä ja suositaan korkeaa maitotuotosta antavia, jalostetaan samalla pitoisuuksia alas, koska valinta maitolitrojen kautta suosii matalia pitoisuuksia pitoisuuksien ja maitotuotoksen välisen negatiivisen yhteyden takia.

Ennen vanhaan ei tarkkailutiloilla pakkasivat kuulemma pitoisuudet olemaan matalia ja lehmät lyhytmaitoisia. Pitoisuuksiin selitys edellämainittu, lyhytmaitoisuuteen taas se, että korkea heruminen varsinkin kannulypsyaikaan jäi hyvin mieleen kovana tuotoskykynä, vaikka tahti olisikin sitten hiipunut suht ripeään.

Lainaus käyttäjältä: karvankasvattaja - 12.05.13 - klo:21:21

mun kyllä loppuu lehmänpito aikaa ennenkuin pääsen jalostaan pitosuuksia..

pitoisuuksien jalostaminen ja pitoisuuksien huomiointi jalostuksessa on 2 täysin eri asiaa

Tarkotin, että mä olen liian vanha navettaan kun pääsisin hifisteleen tämmösillä jutuilla. Mun toivomuslista siementäjälle on muutenkin tarpeeks pitkä..

Kyllä mä oon aina huomioinu eläin poistoissa pitoisuudetkin

Juuri näin, eikä hyvinvointituessakaan edellytetä nimenomaan proagrian tarkkailuun kuulumista, eli tarkkailu voi olla myös omatoimista tms., kun vaan tärkeimmät tunnusluvut on esitettävissä.

Hyvinvointitukeen kuuluvilla tiloilla just tuo tarkkailuvaatimus. Kaikilla ei ole sitä robottia joka hoitaa tuotosseurannan ja tallentaa sen jonnekin. Meillä ei riittäisi motivaatiota toteuttaa muunlaista tuotosseurantaa kuin tämä nykyinen pro rahastuksen systeemi.

Mä en nyt aivan ymmärrä Tapanilan kommenttia.Meillä ainakin maitomäärät tulee tarkkailuun robotin maitomäärien mukaan ja voisin tulostaa esim. myytävän lehmän(tai myytävän hiehon emän) joka lypsyn maitomäärän ja solutuloksen ostajalle.Varmasti tuotokset on tarkemmin kuin kerran kuussa mittalypsyn tehneillä.

Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:

Lehmä A* 14523
Lehmä B*  9289

Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?

Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:

Lehmä A*  14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B*    9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388

Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:

Lehmä A* 14523
Lehmä B*  9289

Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?

Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:

Lehmä A*  14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B*    9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388

Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 13.05.13 - klo:23:46

Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:

Lehmä A* 14523
Lehmä B*  9289

Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?

Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:

Lehmä A*  14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B*    9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388

Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.

Ostajaahan se ei auta, mutta omien näytteiden tarkkuutta voi (sekä maitomäärän että pitoisuuksien osalta) kontrolloida ihan vain laskemalla tulokset yhteen ja vertaamalla sitä tankkimaidon pitoisuuksiin ja määrään. Tilaa vielä tankkinäytteen samaan päivään kuin otaa näytteet.