Oliskohan JD6140r vai N143 näppärämpi viljatilan töihin? Etukuormaimelle ois käyttöä jonkun verran, urakointia ym. Tehot taitaa sattua aikalailla samaan sarjaan jos Jd:n lisätehon ottaa mukaan. Pääasiassa koneella vedettäs 4m lautasmuokkainta ja 3m kylvökonetta ja vilja sekä sorakärriä. Lähinnä mietityttää onko Jd millanen etukuormain työssä? kun toi 6140 on kuitenkii kutoskoneelle, ite en vielä ärrä Jontikkaa oo päässy kokeilemaan, tosin vanhemmista jontikoista kokemusta on ja ei hullummilta vaikuttanu.

En oo ännä valtulla ek:hommia tehny, mutta 6-jönnerillä on tullut jotain hommailtua.

Siis suoraan eteenpäin kuormaajallehan sä et siitä mitään näe, mutta sivuille on hyvä näkyvyys ja kauhan kyllä saa kertalaakista paikalleen koska sovitteet ovat näkökentässä jos viitsii vähän päätä liikuttaa.

Oliskohan JD6140r vai N143 näppärämpi viljatilan töihin? Etukuormaimelle ois käyttöä jonkun verran, urakointia ym. Tehot taitaa sattua aikalailla samaan sarjaan jos Jd:n lisätehon ottaa mukaan. Pääasiassa koneella vedettäs 4m lautasmuokkainta ja 3m kylvökonetta ja vilja sekä sorakärriä. Lähinnä mietityttää onko Jd millanen etukuormain työssä? kun toi 6140 on kuitenkii kutoskoneelle, ite en vielä ärrä Jontikkaa oo päässy kokeilemaan, tosin vanhemmista jontikoista kokemusta on ja ei hullummilta vaikuttanu.

En tiedä, mutta Valtralla on juuri nyt menossa kamppania N143H3 koneesta. Kannattaa pyytää tarjous.

jontikasta ei oo kuullu kun melkeenpä vaan hyvää   (ja omaa kokemustakin löytyy), laatupelejä!

Valtuista taas hyvää ja senkin edestä HUONOA! (myös omasta takaa) 


jos jontikan otat, nii ota direct-drive ja tuo kokemuksia tänne!

valtutki varmaa oivia, mutta laatu voi olla vuoristorataa (mitä täällä nyt on ollut lukemassa)

DD vaihteisto on varmasti hyvä noihin lueteltuihin hommiin tosiaa.
Vähän se nyki tyhjänä, mutta olen aka varma että kun perään laitetaan kone niin meno on kuin portaattomassa. Polttoainetaloudellinen ja (ainakin pitäisi olla) kestävä vaihteistohan se oikeissa hommissa on.

ja jos vertaat DD johonki keppiloodaa ni on kyllä helppoa ajoa!  ja hyvä tehonvälityssuhde tossa DD-laatikossa, mutta varmasti myös tossa valtrassakin, hieman vanhanaikane vaan.

ylettääkö noissa r-jontikoissa etukuormain kohottaan kauhan konepellin tasolle 

Kun iso osa mainitsemistasi töistä on vetohommaa, niin ehdottomasti 6-sylinterinen JD. Pidempi akseliväli ja parempi käytännön teho tekee hommasta paljon jouhevampaa.

Jos kuormainta valitsee JD:hen niin melkein suosittelen muuta kuin jontikan omaa. Sovitteet on kapeahkot eli leveän ek:n takaa ei oikein näe, samoin työlaitteen kiinnitys on hankalampi nähdä kuin paljon parjatussa kuikassa. Oma 6630 valittiin nimenomaan näkyvyyden ja ketteryyden nimissä pienehköllä kuormaajalla, 56 extended ja näkyvyys sekä eteen että työkoneen kiinnitykselle on kyllä niin hyvä kuin nykykoneessa suinkin voi olla. 140r toki vaatinee jo 66 mallin.

Muoks. Onhan nuo ihan eri tuntoisia koneita oikeasti ajella. Kokeile kumpaakin niin tiedät mistä tykkäät.

Jos kuormainta valitsee JD:hen niin melkein suosittelen muuta kuin jontikan omaa. Sovitteet on kapeahkot eli leveän ek:n takaa ei oikein näe, samoin työlaitteen kiinnitys on hankalampi nähdä kuin paljon parjatussa kuikassa. Oma 6630 valittiin nimenomaan näkyvyyden ja ketteryyden nimissä pienehköllä kuormaajalla, 56 extended ja näkyvyys sekä eteen että työkoneen kiinnitykselle on kyllä niin hyvä kuin nykykoneessa suinkin voi olla. 140r toki vaatinee jo 66 mallin.

Muoks. Onhan nuo ihan eri tuntoisia koneita oikeasti ajella. Kokeile kumpaakin niin tiedät mistä tykkäät.

Minkä vaihteiston otit tohon?

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.04.13 - klo:07:04

Jos kuormainta valitsee JD:hen niin melkein suosittelen muuta kuin jontikan omaa. Sovitteet on kapeahkot eli leveän ek:n takaa ei oikein näe, samoin työlaitteen kiinnitys on hankalampi nähdä kuin paljon parjatussa kuikassa. Oma 6630 valittiin nimenomaan näkyvyyden ja ketteryyden nimissä pienehköllä kuormaajalla, 56 extended ja näkyvyys sekä eteen että työkoneen kiinnitykselle on kyllä niin hyvä kuin nykykoneessa suinkin voi olla. 140r toki vaatinee jo 66 mallin.

Muoks. Onhan nuo ihan eri tuntoisia koneita oikeasti ajella. Kokeile kumpaakin niin tiedät mistä tykkäät.

Minkä vaihteiston otit tohon?

AQ plus 50 km/h. Oli helppo valita kun kone oli jo valmis kaupan teon aikaan..  Autopower olis ollut toivelistalla, mutta tuo oli viimonen kutonen mitä oli jäljellä ja toisaalta tuon sarjan AP:ssa ei taida olla edes poljinajoa joten ei jaksa niin isosti harmittaa.

Uusimmassa koneviestissä oli 6150r testissä. Jäi ihmetyttämään yksikkö paalauksen kulutus 23l/h keskikulutus? Jotenkin kuulostaa korkealta kulutukselta? Vaikuttas ihan pätevältä kamppeelta

Ei ihmetytä yhtään. EGR häkäpönttö.

Ota kumpikin muutamaksi päiväksi koeajoon.

DD vaihteisto on varmasti hyvä noihin lueteltuihin hommiin tosiaa.
Vähän se nyki tyhjänä, mutta olen aka varma että kun perään laitetaan kone niin meno on kuin portaattomassa. Polttoainetaloudellinen ja (ainakin pitäisi olla) kestävä vaihteistohan se oikeissa hommissa on.

Vain 2 monilevypakkaa laatikossa on toki hieno asia, mut toisaalta enemmän luotan pakkatekniikkaan kuin (sähkö?) hydrauliseen mekatroniikkaan, joka niitä siirtohaarukoita siirtelee.

Traktorin kaksoiskytkinlaatikossa ei varmastikaan ole kaikkia niitä ongelmia, mitä autoissa, mutta silti... Erityisesti mietityttää synkronointilaitteiden kestävyys sellaisessa varsin yleisessä tilanteessa, jossa on automaatti-asetus esim. kynnössä päällä ja olosuhteiden vaihtelun suhteen laatikko arpoo vuorollaan yhtä isompaa ja yhtä pienempää välitystä sillä hetkellä käytössä olevaan nähden. Pakkalaatikko ei tuossa tilanteessa tee yhtään mitään, ennen kuin tietyt raja-arvot ylittyvät jolloin öljynpaine ohjataan asianmukaiselle pakalle ja vaihde vaihtuu. DCT kuten toi Direct Drive taas joutuu tuollaisessa tilanteessa räknäämään koko aika kumpi on seuraava todennäköisempi välitys, yhtä pienempi vai yhtä suurempi. DCT-laatikossa tämä tarkoittaa, että todennäköisyyslaskutoimistusten nojalla mekatroniikka joutuu siellä ei-vetovastuussa olevalla laatikon puolella lyömään vuorotellen päälle molempia vaihtoehtoja. Kytkentä on normaaleilla, joskin varmasti aika järeillä synkroilla, joten aika raskaalta sykliltä vaikuttaa laatikon kovalle osalle. Manuaalisella keppiaskilla ei kukaan käyttäjä aja noin, kuin tuo tietokone mahdollisesti joutuu tekemään.