Tämä ketju on kuin paluu 70 luvulle.

  Nin on,muistan hyvin miten classin kovapaalain työns Valmet 565 aikoinaan,onneks ei päätynyt viemäriin ,vaikka likellä kyllä oli pari kertaa..
 Kyllä sitä silloinkin pyöröpaalattiin,ja säilöttiin säkkeihin niitä,mut oli pitkään pannassa se touhu,muistaako kukaan kun Valio ei oikein hyväksynyt systeemiä..sattu olemaan se entinen työväen osuuskaupan edustama merkki silloin lyömässä tätä systeemiä läpi..
  Vähän sama juttu oli muurahaishapposäilöntä aine kun alkoivat ohi Valion sitä norjasta tuomaan,peloteltiin ettei oteta maitoa vastaan jollei ole oman virman litkulla säilöttyä..

Pyöröpaalauksesta mitään tietämättömänä, vaadin sähköistä suunnanvaihtoa ja ilmastointia koneeseen. Saa pysäyttää koneen siitä ja vielä mukavan viileässä kopissa. Kaikki muu on kytkimen polttoa. Ei sitä ymmärrä ennen kuin asian on kokeillut.

Nuhvit lihoiksi ja kunnon kone markille 

Ja ajo-opastin pitää olla ehdottomasti ei muuten tiedä miten päisteessä käyttäydytään.

 

Nuhvit lihoiksi ja kunnon kone markille 
[/quote]

  Nää "kunnon koneet" kun ovat nuhvin ikäsiä niin niistä ei ole kun muisto vaan,ja vino pino remonttilaskuja kansiossa..

Hienoja vastauksia ja *****iluita, mutta *****ilijat voisi kertoa, miten saan 1010 elhojen hinnan kuoletettua esimerkiksi sadan säilöheinäpaalin vuotuisella myynnillä kohtuuajassa, eli 2-3 vuotta kun pitää kuolettaa samalla paalain, pihdit ja muut kulut yms. yms...? Samoin miten paljon eroaa homma, jos tekee vaikka päivässä 30 paalia tekemällä töitä hieman enempi parikytkimettömän koneen kanssa, kuin että sen niputtaisi parikytkinkoneella jonka riisuu ensin mettävarusteista pois tai että vuorottelee kuormaintraktorin kanssa... Kun helpompi oisi, että oisi lellu vaan mettävarusteissaan, nuffi paalainta kiskomassa ja emäntä kuljettaisi ja käärisi paalit A-sarjalaisella ja viissatasella?

toki asia on eri, jos paaleja tehdään kymmenentuhatta vuoteen, mutta pitää huomioida, että näillä pinta-aloilla ja paalimäärillä ei pääse kerskailemaan.   

Hienoja vastauksia ja *****iluita, mutta *****ilijat voisi kertoa, miten saan 1010 elhojen hinnan kuoletettua esimerkiksi sadan säilöheinäpaalin vuotuisella myynnillä kohtuuajassa, eli 2-3 vuotta kun pitää kuolettaa samalla paalain, pihdit ja muut kulut yms. yms...? Samoin miten paljon eroaa homma, jos tekee vaikka päivässä 30 paalia tekemällä töitä hieman enempi parikytkimettömän koneen kanssa, kuin että sen niputtaisi parikytkinkoneella jonka riisuu ensin mettävarusteista pois tai että vuorottelee kuormaintraktorin kanssa... Kun helpompi oisi, että oisi lellu vaan mettävarusteissaan, nuffi paalainta kiskomassa ja emäntä kuljettaisi ja käärisi paalit A-sarjalaisella ja viissatasella?

toki asia on eri, jos paaleja tehdään kymmenentuhatta vuoteen, mutta pitää huomioida, että näillä pinta-aloilla ja paalimäärillä ei pääse kerskailemaan.

Kysymys kuuluu... onko se nuffi IHAN pakko laittaa just paalikoneen eteen, jos noita rojuja on muitakin 

 Kun helpompi oisi, että oisi lellu vaan mettävarusteissaan, nuffi paalainta kiskomassa ja emäntä kuljettaisi ja käärisi paalit A-sarjalaisella ja viissatasella?
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Noo mikset sää sillä A-sarjalaisella paalais ja nuhuvi kantaa jollain takakuormaimenritsalla niitä paaleja siihen viissatasen perässä olevalle elhon 320 käärijälle..Tai laitat sen Pirttisen itselastastaavan käärijän nuhuvin perään..

Melkoisen nykivää hommaahan se on parikytkimettömällä,sidontavaiheessa kun pitää pysähtyä niin paalainkin pysähtyy.Eikä se ole herkkua koneelle pyöräyttää massoja uudelleen liikkeelle.Vaikkakin teet kuivahkoa rehua painoa kertyy.Toisekseen epäilen että riittääkö nuhvin tehot pyörittään paalainta.sataheppanenkin alkaa ähkäiseen kun on paali valmistumassa,eli se tiukkuus voi olla saavuttamattomissa ja muutoinkin nuhvin omapaino kun on vähempi kuin paalaimen ja täyden paalin .nuhveltin ajoominaisuudet eivät ole edukseen.Se mitä sanotaan että kone työntää jos ei ole parikytkintä on hoidettavissa vapaakytkimellä nivelakselilla.Mutta kokeilemallahan tuo selkiintyy kuin pelaa

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 22.03.13 - klo:08:33

Hienoja vastauksia ja *****iluita, mutta *****ilijat voisi kertoa, miten saan 1010 elhojen hinnan kuoletettua esimerkiksi sadan säilöheinäpaalin vuotuisella myynnillä kohtuuajassa, eli 2-3 vuotta kun pitää kuolettaa samalla paalain, pihdit ja muut kulut yms. yms...? Samoin miten paljon eroaa homma, jos tekee vaikka päivässä 30 paalia tekemällä töitä hieman enempi parikytkimettömän koneen kanssa, kuin että sen niputtaisi parikytkinkoneella jonka riisuu ensin mettävarusteista pois tai että vuorottelee kuormaintraktorin kanssa... Kun helpompi oisi, että oisi lellu vaan mettävarusteissaan, nuffi paalainta kiskomassa ja emäntä kuljettaisi ja käärisi paalit A-sarjalaisella ja viissatasella?

toki asia on eri, jos paaleja tehdään kymmenentuhatta vuoteen, mutta pitää huomioida, että näillä pinta-aloilla ja paalimäärillä ei pääse kerskailemaan.

Kysymys kuuluu... onko se nuffi IHAN pakko laittaa just paalikoneen eteen, jos noita rojuja on muitakin 

Kaikissa muissa on yksöiskytkin eli 2-nuffissa sekä viissatasessa, lellun toin jo ylempänä vaihtoehdoksi, mutta siinnä on ne mettävermeet ja onko se kotona silloin kukatietää ja valtra ainut ek-kone jolla hankala paalata plus siirrellä paaleja. Ja nelikkolellussa vähemmän tappitehoa mitä nuffissa.

Mitä hydrauliikkaa narusidontapaalain tarvitsee?  Portin nosto ykstoiminen?  ja noukkimen nosto yksitoiminen, onko muuta?

Jos nuo paalimäärät tuommoisia ehdottaisin että paalaat sillä valtralla ja sitten kun pelto valmis niin paalain pois ja kannat ne paalit sille käärimelle ek:lla, tai otat sen metsäyhdistelmän siihen paalien ajoon joka toimivin vaihtoehto...

tee naapurin kanssa porukka hommaa sulta paalain ja naapurilta rattori. itellä mchale vaatii yks toimisen yhden kaks toimisen. ja paluun, jatkuva kierto.

Jos nuo paalimäärät tuommoisia ehdottaisin että paalaat sillä valtralla ja sitten kun pelto valmis niin paalain pois ja kannat ne paalit sille käärimelle ek:lla, tai otat sen metsäyhdistelmän siihen paalien ajoon joka toimivin vaihtoehto...

Tuota ajattelin minäkin mutta jos pellot on kovin pieniä niin ei ehkä ole konstiksi.   Tarkemmin ajatellen se paalaaminen voi olla pienessä määrin mahdollista kun eihän se vaihteisto pahasti kärsi jos vaihteen saa pois päältä kohtuullisella voimalla ilman kytkintä    Toinen vaihtoehto on ajaa sivuun karheesta aina kun tulee paali täyteen ja pitää alkaa sitoa, paalin pudotuskin vauhdissa on ihan mahdollista, sitten vaan koukkaa uudestaan karheeseen   Valmetista hajosi painelaakeri viime kesänä niin piti itsekin paalata hetken aikaa noin kun ei vetoa saanut enää poikki, vaihteiden vaihto onnistui kyllä mutta jos pysähtyi niin piti sammuttaa ja laittaa vaihde päällä käyntiin...

http://www.youtube.com/watch?v=JF0E8AyQ9-o

Otsikko on hyvä 

jos tavoite on tuo 30pallua päiväs niin senhän sä teet kaikki yhyrelläki rattorilla? mutta josei jaksa vaihrella niin mikset sitte eestaas ajaes samalla nakkele eklla paalit päihin josta emäntä ne käärii sitte vaikkka nuhvilla? tottapa tuota hytrauliikkaa rakentelee vaikka joka konehella omat pumput ja vermeet.. kateelliset moittii kalustua, viivan alle jäävä vain merkkaa

Snowmanin idea kaikkein paras. Vielä ku hommaat sen hinattavan käärimen niin nätisti käy laatuun, kun ensin paalailee sopivan määrän ja sitten vaihtaa paalaimen käärimeen ja alkaa käärimään. Nuhvit ja sen viissatasen vois myydä pois niin tulee rahaa siihen hinattavaan käärimeen. Mutta oikeasti tuolle määrälle ei kannata pyöröpaalauskamppeita hommata lainkaan. Joko urakointina tai kimppakoneet jonkun kanssa. Paalain ja käärin pitäs olla liki tältä vuosituhannelta että tavara säilyy luotettavasti. Ymmärsin että hevosille ja myyntiin oot tekemässä..

By the way, oli se mahtava homma aikoinaan kun jostakin kolmisylinterisestä nuhvista pääs eroon ja se vaihtui nelitonniseen foorttiin, nuffia paskempaa traktoria saa kyllä hakea