Mites lehmä on tehty? Miten vasikat jaksaa, ja miten ne kasvaa? Mitä nuoriso syö tiinehtymistä ennen ja sen jälkeen? Karmeen karkeeta rehuu niille vaan jotta pötsi venyy ja toimii. Ja valkuaista hiukka. Kivennäisistä hyvä huoli, seleenistä erityisesti. Juottohan on se alun ja lopunkin määräävä juttu. Ja juottoajan terveys. Onks siellä ongelmia? Kai se nyt on käytävä kriittisesti läpi koko ketju, jos ei meinaa propleema löytyä. Oisko mahollisesti jalostuspuolella jotain tehtävissä? Robotin luvut on kohtuu hyvii, mut ainaki ay hommissa käyntimäärä vaikuttais laiskanletkeiltä lehmiltä, mikä viittais lievään ylipainoon. Ohikulkuja pitäis mielestäni olla enemmän. Eli ape liian väkevää. En tierä. Ota muutama kaveri sinne saunomaan, kutsu vaikka täältä nämä apegurut, ja lyökää viisaat päät yhteen. Minnen tiiä appeesta mittään. Joskus tuntuu etten tiiä koko naudasta.

Ps. Onhan numerotieto varmasti oikein eli esimerkiksi apevunun vaaka kalibroitu ja erikseen lypsyt huomioitu.

Entäpä sr:n rehuarvot? Onko näytteenotto varmasti ollut kattava koko erää kohti?

Entäpä sr:n rehuarvot? Onko näytteenotto varmasti ollut kattava koko erää kohti?

Pikemminki koska analysoitu?
Syksystä analyysit oli vissii jonku voliohatu piirtämiä nin vähä niilloli rehun kans tekemistä.
Pari viikkoo sitte samaasesta rehusta tehty uusinta analyysi anto järkevät tiaroot.
Sinänsä hauskaa ko em kasasta ei välillä ollu eres syätetty,nin ei voi kasan etenemääkää syyttää ninko ylleensä!

Piti jo ihan tarkistaa ketjun aloittaja, olisin nimittäin voinut samalaisen keskustelun aloittaa itsekin. Sillä poikkeuksella, että päivämaito jää alle 30:n. Meillä on tilanne tietysti siinä mielessä eri, että elukat on täysappeella ja uusi navetta on ollut vasta vuoden käytössä. Pääkysymys on kuitenkin sama. Rehua menee aivan tolkuttomasti suhteessa maitotuokseen. Hyötysuhde jää tasolle 1,2-1,3.

Lehmät ovat olleet appeella kohta kolme vuotta. Ekana vuonna keskituotos oli n.10400, seuraavana 11000 ja nyt luokkaa 9300. Meilläkin vanhat lehmät "pettivät" eli tuotokset jääneet reilusti aiemmista. Ensikot pärjäsivät navetan muutoksessa hyvin.

Suurin vika näyttää olevan, että nim. Meedion karja ei työllistä eläinlääkäriä tarpeeksi. Joten se eläinlääkärin puheista.
Tuotokset ovat erinomaisia, siitä ei tarvi huolehtia. Jos lehmät lihovat, niin vähennä rehun kokonaismäärää. Se ehkä pikkusen laskee tuotosta, mutta jättää enemmän viivan alle. Sama ohje myös, jos jää suuteita.

miks pittää tehä elämä hankalaksi. on tää helppoo, kun muistaa vain tilata rehua ja saa ruokintapöydälle kaksi kertaa päivässä uutta rehua. ja maitoa tulee ja rehufirma ottaa omansa ja mä loput. mutta näillä koneitten hinnoilla ei tulis mieleenkään alkaa leikkii viljamiestä/maitomiestä yhtaikaa

Hyötysuhde jää tasolle 1,2-1,3.

Mä en edelleenkään ymmärrä miten hyötysuhde > 1. Tai sitten ikiliikkuja on keksitty ja maailma pelastuu. No, saivartelut sikseen, mutta miten te laskette ton "hyötysuhteen"? Maitokg/kuiva-aine kg?

Mä näistä mitään ymmärrä, mutta saattaisin kokeilla minimi NDF-reseptiä, eli mahdollisimman topakkaa seosta..

Naudoissa on sellainen juttu... että perimä selittää jopa 25% rehuhyötysuhteesta. Selvitin asiaa itse joskus kun kiinnosti. Jalostuksesta tietävä henkilö kertoi asian. On siis aivan mahdollista että lehmät lypsävät samalla rehuannoksella joko 22 tai 32 kiloa. Asiasta kuitenkin vaietaan, kunhan saadaan vaan ulkoisesti haluttuja eläimiä.

Naudoissa on sellainen juttu... että perimä selittää jopa 25% rehuhyötysuhteesta. Selvitin asiaa itse joskus kun kiinnosti. Jalostuksesta tietävä henkilö kertoi asian. On siis aivan mahdollista että lehmät lypsävät samalla rehuannoksella joko 22 tai 32 kiloa. Asiasta kuitenkin vaietaan, kunhan saadaan vaan ulkoisesti haluttuja eläimiä.

Parsinavetassa tän näkee helposti. Kovimmat maitotykit ovat meillä yllättävän vähäruokaisia.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.02.13 - klo:16:35

Naudoissa on sellainen juttu... että perimä selittää jopa 25% rehuhyötysuhteesta. Selvitin asiaa itse joskus kun kiinnosti. Jalostuksesta tietävä henkilö kertoi asian. On siis aivan mahdollista että lehmät lypsävät samalla rehuannoksella joko 22 tai 32 kiloa. Asiasta kuitenkin vaietaan, kunhan saadaan vaan ulkoisesti haluttuja eläimiä.

Parsinavetassa tän näkee helposti. Kovimmat maitotykit ovat meillä yllättävän vähäruokaisia.

Meillä kun väkirehuannos on ollut varsin rajallinen ja säilörehun tarjoilu runsaampi, niin porukasta on kyllä erottunut ne elukat, jotka pystyy syömään säilistä ts. samalla väkirehuannoksella on saatu aika erilaisia lukemia eri lehmiltä. Ja ne maitosimmat ei oo kyllä ollu vähähäruokasia.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 05.02.13 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.02.13 - klo:16:35

Naudoissa on sellainen juttu... että perimä selittää jopa 25% rehuhyötysuhteesta. Selvitin asiaa itse joskus kun kiinnosti. Jalostuksesta tietävä henkilö kertoi asian. On siis aivan mahdollista että lehmät lypsävät samalla rehuannoksella joko 22 tai 32 kiloa. Asiasta kuitenkin vaietaan, kunhan saadaan vaan ulkoisesti haluttuja eläimiä.

Parsinavetassa tän näkee helposti. Kovimmat maitotykit ovat meillä yllättävän vähäruokaisia.

Meillä kun väkirehuannos on ollut varsin rajallinen ja säilörehun tarjoilu runsaampi, niin porukasta on kyllä erottunut ne elukat, jotka pystyy syömään säilistä ts. samalla väkirehuannoksella on saatu aika erilaisia lukemia eri lehmiltä. Ja ne maitosimmat ei oo kyllä ollu vähähäruokasia.

Risan kanssa täysin samaa mieltä... Appeella erottuu myös ne elikot joilla on syöntikykyä varsin äkkiä. Erillisruokinnassa pystyy "huijata" lehmästä enemmän maitoa väksyn määrää lisäämällä. Mutta eipä ole pitkäikäinen ilo tuollainen elukka.

Ompas mukava lukea, kun on pysytty asiassa jo kolmannelle sivulle....

Ja tässä loppupuolella on käynyt jo ilmi, että ilmiö on itse asiassa varsin yleinen!!

Ja tuossa joku kyseli rehuanalyyseistä: niitä on siiloista tässä vuosien saatossa otettu useaan kertaan per siilo/ kausi, ja analyyseissä ei juuri eroa ole ollut. Eikä kuulukaan olla, koska siilot täytetään monelta pellolta sekaisin ajaen ja koko siilon matkalle purkaen ja koko siilo täyttyy kahden päivän niitoista.
Säilörehunurmien kasvilajit on rukattu muuten asiaa silmälläpitäen myös tässä aivan uusiin puihin, näkyy analyyseissä, muttei tuotoksessa lukuunottamatta kevään sinimailassadolla! Se tuntuu olevan se joka toimii, vaikka se on hyvinkin haastava käyttää.

Timotej tuolla sen kirjoitti: Ei työllistä eläinlääkäriä riittävästi! Ja toisaalta eläinlääkärin(erikois) pitää tehdä itsestään tärkeä ja tarpeellinen!

Sandels : Vertaistukena voimme viestitellä asiasta, varsinkin, jos saamme jostakin "langasta" kiinni!!

Kalkkia tullaan kokeilemaan ainakin seuraavaksi.

Tuolla aiemmin unohdin mainita, että nuolukiviä pyörii ruokintapöydällä lähes koko ajan, mutta kovinkaan paljoa ei tunnu kuluvan nekään...

lopen viestiin: Hiehoja on kovasti neuvojat kehuneet, hiehot ja toisen kauden lehmät lypselee hyvin, mutta siitä eteenpäin tuotokset voi olla ihan mitä vain. Kalkki pistää funtsimaan....
Parhaat lypsää näköjään tälläkin hetkellä yli 60 kg/pv, eli vaatimattomasti heruvia on väkisinkin mukana. Just ny näyttää keskipäivämaito 31,5 , mutta kyllä se siitä taas laskee viimeistään sitten kun säilörehusiilo kuukauden päästä vaihtuu.
Niin, nuo rindavit ja mikäsenyoli sme-orgaaninen seleeni, tulivat kuvaan tämän siilon aloituksesta. Pitoisuudet nousi kyllä selkeästi, mutta kun samalla sr vaihtui, jää ihan omaksi valinnaksi päätellä mistä se johtui. Eli jonkinlainen kokeilu tämäkin, kun nyt ei ole paljon muutakaan enää kokeilematta.
Ja tosiaan, tämä ei ole mikään yhden kauden juttu, vaan pidempikestoinen asia, johon on vaikea keksiä juuri mitään, koska oikeastaan kaikki muu on muuttunut ja vaihtunut, paitsi hoitajat!

Mutta ei mittään, on saatu ilmeisen hyvä keskustelu pystyyn asiasta!!

Ei kelvannut kalkki meidän lemmuille, lisätään silti muutamia kiloja appeeseen.....  saattaa olla Mg-Ca suhde vinksallaan, vaikka molempia tarjolla ollutkin?? Mg tarjontaa on melkein kaikissa, mutta jos Ca jää suhteessa alle?

Mykotoksiinit on rehuista määritelty? Jos kokoviljarehua käyttää, niin se kannattaa ainakin selvittää.

Lainaus käyttäjältä: risa - 05.02.13 - klo:19:51

Lainaus käyttäjältä: Suki - 05.02.13 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.02.13 - klo:16:35

Naudoissa on sellainen juttu... että perimä selittää jopa 25% rehuhyötysuhteesta. Selvitin asiaa itse joskus kun kiinnosti. Jalostuksesta tietävä henkilö kertoi asian. On siis aivan mahdollista että lehmät lypsävät samalla rehuannoksella joko 22 tai 32 kiloa. Asiasta kuitenkin vaietaan, kunhan saadaan vaan ulkoisesti haluttuja eläimiä.

Parsinavetassa tän näkee helposti. Kovimmat maitotykit ovat meillä yllättävän vähäruokaisia.

Meillä kun väkirehuannos on ollut varsin rajallinen ja säilörehun tarjoilu runsaampi, niin porukasta on kyllä erottunut ne elukat, jotka pystyy syömään säilistä ts. samalla väkirehuannoksella on saatu aika erilaisia lukemia eri lehmiltä. Ja ne maitosimmat ei oo kyllä ollu vähähäruokasia.

Risan kanssa täysin samaa mieltä... Appeella erottuu myös ne elikot joilla on syöntikykyä varsin äkkiä. Erillisruokinnassa pystyy "huijata" lehmästä enemmän maitoa väksyn määrää lisäämällä. Mutta eipä ole pitkäikäinen ilo tuollainen elukka.

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Melkein aina on niin että ahkera syöjä lypsää myös eniten. Meillä ainakin on niin (parsinavetta) että ne jotka ovat innokkaita syömään (yleensä myös rungossa riittävästi tilaa) niin niillä se näkyy myös maitomäärissä. Sitten on sen tyyppiset lehmät ne "kattelijat" ja "napostelijat", syövät vaan sieltä täältä parhaat palat eikä kiinnosta sen enempää, näillä on ongelmia alkulypsykaudella tiinehtymisen kanssa ja näkyy myös heikoissa maitomäärissä - siis jos on laiska syömään niin ei saa tarpeeksi energiaa jota tarvitaan kiimoihin ja tuotokseen! Syöntiahkeruus periytyy omien havaintojen mukaan vain joskus että sen varaan en kokonaan jalostusta laittaisi.

Jokseenkin termit, syöntikyky, syönti ahkeruus ja rehunkäyttökyky ovat eri asioita. Syöntikyky tarkoittaa yleensä vain sitä että rungossa on tilaa rehulle, mutta se vaatii lehmältä myös tiettyä luonnetta ja tuotostaipumusta että se käyttää sen syöntikykynsä/kapasiteettinsa *). On meillä muutama lehmä jolla on tilava ja avara runko, mutta maitoa ei tule kun aiv;n syöminen ei kiinnosta tarpeeksi eikä tuotostaipumusta ole. Ahkera syömään voi olla sellainenkin jolla runko on ahdas ja puuttellinen ja silti lypsää hyvin koska on myös tuotostaipumusta, tämän tyyppisiä ayrshire-lehmiä on ollut varmaan jokaisella; pieni ja tehokas maitokone.  Rehunköyttökyky ei välttämättä liity edellisiin yhtään, sehän tarkoittaa sitä että kunka vähällä rehulla eläin pärjää (siis peruselantoon ja tuotokseen), yleensä pienikokoiset vähemmän jalostetut rodut ovat tässä parhaita, kookas holstein on huonoin. Hyvä rehunkäyttökyky on usein suomenkarjalehmien tavaramerkki.


*) Se että "works everywhere" mainostaa sitä rungonkapasiteettia olevan myytävillä sonneillaan, niin siitä ei ole minkäänlaista hyötyä jos lehmällä ei ole tuotostaipumusta (geneettistä) ja eikä sellaista luonnetta (hiukan röyhkeä ja ahmatti tarvii olla) jotta siitä kapasiteetista olis jotain hyötyä. Huonolla tuurilla eläin vain kärsii isosta koostaan mikä rasittaa jalkoja ja mahat kääntyy herkemmin (+juoksutusmahavaivaa)  jos lehmä ei viitti syödä pötsiä täyteeen. Siksi kannatan mielummin kohtuullista runkojalostusta että lehmät eivät olisi liian isoja ja laajarunkoisia jotta pysyisivät terveempinä.