• Tavallinen aihe

Aihe Maitotuotos hukassa  (Luettu 12919 kertaa)

talontollo

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 54
Vs: Maitotuotos hukassa
Mielestäni teidän suurin ongelma on tuo eläinlääkäri. >:( >:(

Jos aperuokinnalla pääsee ilman ongelmia kymppitonnin tuotoksiin, ei mielestäni ole ongelmaa. Näitten elukoiden kanssa puljatessa on vaan niin monta kertaa tullut vastaan teorian ja käytännön ero. Syötetyn rehun ja maitomäärän kulutus vaan on käytännössä aivan jotakin muuta kun teoriassa. Eläinlääkärien ruokintatietämys on keskimäärin aika ohutta.

Tuota ruokintakalkkia ja suolaa minäkin mietin. Oletko teettänyt valmiista appeesta rehuanalyysin? Lähinnä kiinnostaisi rv, Ca, P, Mg, Na, K ja Cu. Ca tarve on monasti käytännössä suurempi kun teoriassa.

Ruokintakalkin (Ca) ja suolan (Na) puute on helposti todettavissa. Tyhjennä säkki kalkkia ja suolaa ruokintapöydän eri päihin. Kulutuksesta näet viikon sisällä onko jommasta kummasta appeessa puutetta. Lehmä tietää noiden tarpeen, eikä syö liikaa.

lypsikki

  • Vieras
Vs: Maitotuotos hukassa
Eihän tuo tilanne nyt niin huono ole noin 30 kg päivässä/lehmä on ok, mutta toki aperuokinnalla vaste pitäis olla parempi ja sitten kun teillä on mustiakin, niiden herutuskyky on muita rotuja parempi.

En usko siihenkään että teidän karjan eläinaines olisi huonontunut niin että tuotoskyky heikentynyt. Ei se karja välttämättä  mihinkään parane muilta ostamalla. Oletteko käyttäneet jalostusneuvojaa tilallanne? Miltä lehmien tuotosindeksit näyttävät? Monesti noista jalostusneuvojista on muutakin apua kuin jalostuksessa, he usein huomioivat kokonaisuuden; olosuhteita ja ruokintaa yms. Tämä asia on tietenkin neuvojasta kiinni.

Ensimmäisenä tulee tietty mieleen säilrehu, viime kesä oli todella vaikea. Alkukesän säät valmisti ruohon liian nopeaan joten esimerkiksi sokeria ei ehtinyt syntyä tarpeeksi, lisäksi runsaat sateet päälle teki monenlaisia temppuja joista lakoontuminen ei ollut vähäisin. Aperuokinnassakin  säilörehulla on iso merkitys, jos se ei lypsätä niin sitä ei oikein korvaa mikään. Lehmä kun ei ole sika.

Jos teillä muuten systeemit kunnossa; lehmät tiinehtyy eikä mitään ruokintaperäisiä sairauksia?
Niin, ongelmia ei eläinten kanssa ole, ja ollaan itse tyytyväisiä "helppoon" hoitoon, eli ylimääräistä ei niiden kanssa tarvitse touhuta, poikimisetkin on menneet todella mukavasti valvomatta, sen jälkeen kun kuivikepohjainen umpiosasto saatiin käyttöön, sinne saavat ihan itsekseen poikia.
Ongelma on siis yleinen "pakko tuottaa 10tn tai et osaa mitään" , valtakunnan keskiarvon yli kuitenkin meillä mennään! Se oli mielenkiintoista tässä havaita, että SKF on saanut samaa kohtelua!!! 

Tuollaista laakasiilorehua, joudutaan "lantraamaan" syyssadon paalirehulla n.400/2600 kg/pvä...
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    3,94       alle 4,05 (ka 233 g/kg)
Ammoniakkityppi >    49    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    84    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    32    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    440    g/kg N    alle 500
Sokeri >    18    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    233    g/kg    
Raakavalkuainen >    160    g/kg ka    120 - 180
Kuitu (NDF) >    490    g/kg ka    450 - 550
D-arvo >    696    g/kg ka    660 - 680
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    11,1    MJ/kg ka    
OIV >    91    g/kg ka    71 - 88
PVT >    27    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    111       90 - 120
ME-indeksi >    114       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    8       
Kivennäis- ja hivenaineet   SJ >
Kalsium >    5,7    g/kg ka    3,2 - 14,0
Fosfori >    3,1    g/kg ka    1,8 - 3,6
Kalium >    23,7    g/kg ka    10,2 - 33,1
Magnesium >    2,3    g/kg ka    1,3 - 4,5
Natrium >    0,1    g/kg ka    0 - 1,0
Mangaani    48    mg/kg ka    25 - 130
Rauta    96    mg/kg ka    70 - 620
Kupari    6    mg/kg ka    2 - 13
Sinkki >    24    mg/kg ka    16 - 54
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde    1,3       alle 2,2

Tällä tiedolla niin olkaa ihmeessä tyytyväisiä nykytilanteeseen.
Terve karja on kuin lottovoitto; vaalikaa sitä, älkää keskittykö liikaa tuotokseen. Kyllä ne lehmät teidät palkitsee hyvästä hoidosta aikanaan. Kun kerroit että tuotos on heikoin vanhemmilla lehmillä niin se voisi viitata kalsiumaineenvaihduntaan sillä se on yleistä juuri vanhemmilla lehmillä, mutta vaikea sanoa onko se sitten TAI selkeästi teilllä on jalostus mennyt huimasti eteenpäin kun nuoremmat lypsää paremmin kuin vanhemmat eli ne ovat jo selvästi emiään parempia. Hyvä on kuitenkin että arvostatte vanhempia lehmiä, vaikka ne lypsäisikin vaatimattomammin niin ne ovat kuitenkin taloudellsia sillä niiden kasvatuskustannukset ovat jo "maksettu".

Eipä kannata kuunnella aina niin tarkkaan mitä muut olettaa, teillä on uudehko navettako? Silloinko odotetaan että maitoa tulee ovista ja ikkunoista? Meille ei ole ainakaan kukaan sanonut koskaan että keskituotos pitäisi olla yli 10-tonnin,  mielestäni se on kunkin oma asia mihin tähtää ja mitä tavoittelee. Tosin mielestäni aina ensisijaisesti tulisi tavoitella tervettä karjaa, koska se on myös taloudellisin, vähätöisin ja jos vähänkin eläinten hyvinvointikin kiinostaa niin sairastelevat kipua kokevat eläimet eivät ole maidontuotannonlle hyväksi. Kurjaa jos neuvonta on enemmän kiinnostunu maitolitroista kun eläinten ja niiden hoitajien hyvinvoinnista. Kyllähän se niin on että jos karja sairastelee niin kyllä siinä uupuu tuottajakin niiden kanssa. Jos näin käy niin kyllä sitten niitä jälkiviisaita löytyy.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Maitotuotos hukassa
Veit jalat suusta... Eläinlääkärien tietämys ruokinnasta keskimäärin tosi huono. Voihan sitä yleistää asioita, mutta ihan tyytyväinen minä olisin tuollaiseen tuotokseen. Aperuokinnan "ongelma" taitaa olla aika yleisesti se että säilörehua pakkaa kulumaan enemmän kuin erillisruokinnassa :) Väsää exeliin taulukko jolla voit seurata appeen reseptiä ja toteutunutta maitomäärää. Mulla taitaa olla tämän hetkisellä reseptillä hyötysuhde jotain 1.3 luokkaa. Säilis näyttäis olevan ainakin analyysin perusteella hyvää sulla. Ureat on kohdillaan, mutta kuinka muiden pitoisuuksien osalta?

Eihän tämä juttu kuuluisi tuolle eläinlääkärille, mutta se on alkanut suoranaisesti ottaan pattiin, kun sen täytyy joka kerta siitä asiasta puhe ottaa ja syyttävään sävyyn milloin mitäkin juttua toitottaa.... sitten se tunkee ittes vielä ruokinnan suunnittelupalaveriin omine ihan ihmeellisine käsityksineen, jotka vaan ei oikeesti ole mahdollisia järjestää. Kun käytännössä ei lehmiä tarvii hoitaa, on ihan helevetin kiva keksiä pätemisen tarpeeseen vaikka mitä. Sais varmaan koko päivän tehdä eri apeseoksia sen intohimojen mukaan. Nyt tarttis olla 1m3 apevaunu.....
[/quote]
Älä anna tämmöisten eläinlääkärien pilata hommaa kun menee kuitenkin hyvin mun mielestä :) Kymppitonnin keskituotos on puhtaalla appeella oikein hyvä tulos suomen olosuhteissa oli rotu mikä hyvänsä. Terveet eläimet on tosiaan kaiken perusta... Eipä maitoa mene meijeriin jos eläimet sairastaa ja jossain vaiheessa alkaa sitten itsellekin tulla väsy jos pitää jatkuvasti taistella lehmien kanssa. Helpompi kuitenkin tapella sen eläinlääkärin kanssa kun sitä ei tarvi joka päivä katella ::)

Viimeksi muokattu: 03.02.13 - klo:20:35 kirjoittanut arzyboy

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Maitotuotos hukassa
30,5l/pv. Tosiaan määrällisesti hienoa mutta se olikin se rehuhyötysuhde joka siellä kismitti.

Ompa erikoista tuo vanhojen taantuminen. Jos aayyt lihoo ja hollit laihtuu aikustuessaan niin niillähän on kyllä sillon senkin takia potentiaalia hienoisille aineenvaihduntahäikille. Vaan paha kai se on sekakarjan kanssa muutakaan. Jos nostat hollien potentiaalin mukasesti ideaaliin ruokintaa, niin aayyt kai sitten lihoo lisää ja tulee sitä myötä entistä ongelmaisemmiksi ja vie koko lisähyödyn.

Niin miten ne tiinehtymiset, saatteko ajoissa hoitumaan ettei jää ylettömästi vähän lypsäviä lypsykauden lopulla venyilijöitä ja umppareita. Jos näitä venyilijöitä olisi paljon niin niiden ruokinta paremmin lypsävien väkevyyksillähän on todella tehotonta. Yksilöruokinnassahan vähentäisit niiden väkirehua tuotoksen putoamisen mukana, pitäen hyötysuhdetta kohdillaan.

Yksittäisten kivennäisten kanssa joutunee kai vain tekemään kokeiluja, jos niistä sattuisi olemaan kiinni.

Se maidon rasvan ja valkuaisen tunteminen auttaisi energia/valkuais tasapainon arvelussa yhdessä urean kanssa, mutta toisaalta sanoit jo että tasapanoilet sen ay/hol kuntoluokan perusteella muutenkin.

c2p

  • Vieras
Vs: Maitotuotos hukassa
täällä ainakaan ota mitään kantaa muuhun asiaan, kuin mitä varten  pyydetty käymään, hyvä niin.

SKF

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
Vs: Maitotuotos hukassa
Eihän tuo tilanne nyt niin huono ole noin 30 kg päivässä/lehmä on ok, mutta toki aperuokinnalla vaste pitäis olla parempi ja sitten kun teillä on mustiakin, niiden herutuskyky on muita rotuja parempi.

En usko siihenkään että teidän karjan eläinaines olisi huonontunut niin että tuotoskyky heikentynyt. Ei se karja välttämättä  mihinkään parane muilta ostamalla. Oletteko käyttäneet jalostusneuvojaa tilallanne? Miltä lehmien tuotosindeksit näyttävät? Monesti noista jalostusneuvojista on muutakin apua kuin jalostuksessa, he usein huomioivat kokonaisuuden; olosuhteita ja ruokintaa yms. Tämä asia on tietenkin neuvojasta kiinni.

Ensimmäisenä tulee tietty mieleen säilrehu, viime kesä oli todella vaikea. Alkukesän säät valmisti ruohon liian nopeaan joten esimerkiksi sokeria ei ehtinyt syntyä tarpeeksi, lisäksi runsaat sateet päälle teki monenlaisia temppuja joista lakoontuminen ei ollut vähäisin. Aperuokinnassakin  säilörehulla on iso merkitys, jos se ei lypsätä niin sitä ei oikein korvaa mikään. Lehmä kun ei ole sika.

Jos teillä muuten systeemit kunnossa; lehmät tiinehtyy eikä mitään ruokintaperäisiä sairauksia?
Niin, ongelmia ei eläinten kanssa ole, ja ollaan itse tyytyväisiä "helppoon" hoitoon, eli ylimääräistä ei niiden kanssa tarvitse touhuta, poikimisetkin on menneet todella mukavasti valvomatta, sen jälkeen kun kuivikepohjainen umpiosasto saatiin käyttöön, sinne saavat ihan itsekseen poikia.
Ongelma on siis yleinen "pakko tuottaa 10tn tai et osaa mitään" , valtakunnan keskiarvon yli kuitenkin meillä mennään! Se oli mielenkiintoista tässä havaita, että SKF on saanut samaa kohtelua!!! 

Tuollaista laakasiilorehua, joudutaan "lantraamaan" syyssadon paalirehulla n.400/2600 kg/pvä...
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    3,94       alle 4,05 (ka 233 g/kg)
Ammoniakkityppi >    49    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    84    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    32    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    440    g/kg N    alle 500
Sokeri >    18    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    233    g/kg    
Raakavalkuainen >    160    g/kg ka    120 - 180
Kuitu (NDF) >    490    g/kg ka    450 - 550
D-arvo >    696    g/kg ka    660 - 680
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    11,1    MJ/kg ka    
OIV >    91    g/kg ka    71 - 88
PVT >    27    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    111       90 - 120
ME-indeksi >    114       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    8       
Kivennäis- ja hivenaineet   SJ >
Kalsium >    5,7    g/kg ka    3,2 - 14,0
Fosfori >    3,1    g/kg ka    1,8 - 3,6
Kalium >    23,7    g/kg ka    10,2 - 33,1
Magnesium >    2,3    g/kg ka    1,3 - 4,5
Natrium >    0,1    g/kg ka    0 - 1,0
Mangaani    48    mg/kg ka    25 - 130
Rauta    96    mg/kg ka    70 - 620
Kupari    6    mg/kg ka    2 - 13
Sinkki >    24    mg/kg ka    16 - 54
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde    1,3       alle 2,2

Hitto kattelin alakuu notta ihanko sama analyysi sullaki!
Valion kopiokone om toiminnu...!
Nooh mulloon ainuat erot ka 334 ,d 669, Me 10,9mj ja Rauta 980.

ktm87

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1909
Vs: Maitotuotos hukassa
Foliohattu ajatuksia: ylitäyttöä navetassa? Minkäslainen pihatto tää on? Voiko olla niukanlaisesti ruokinta pöydäl mittaa?

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Maitotuotos hukassa
Rehunhyötysuhde ei ole kohdallaan eli rehu menee raakana läpi.Nuoremmat pystyy kumoamaan tuo paremmalla imeytymisellä,vanhemmilla ei ole tätä ominaisuutta enään.Syy saattaa olla tullut jo aiemmin ja on hankala poistaa,koska tahtovat ensin suhtautua tuohon ongelman poistamiseen negatiivisesti,mutta on täysin mahdollista varsinkin seuraava poikiminen voi korjata sitten tilanteen.

Paraskai

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 110
Vs: Maitotuotos hukassa
Tässä edellä on tullut monia hyviä mielipiteitä mutta...

Lehmän ei kuulu luontaisesti tuottaa yli kymppitonnia. Valitettavan usein se unohtuu että lehmä on luotu korsirehun syöjäksi.
Jos teillä lehmät on terveitä ja muuten asiat kunnossa niin painottaisin sitä enemmän kuin yli kymppitonnin keskituotosta. Mitä suurempi keskituotos, sitä enemmän terveysongelmia.

Turha ruokinnan säätö pois, ei tää mitään rakettitiedettä ole...  Nykyisellä terveen karjan tuotosmäärä kestää vertailun mihin tahansa ainakin kannattavuuden perusteella.

karvankasvattaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 565
Vs: Maitotuotos hukassa
"Nykylehemästä om jokahitteesta irrottava pelekällä sr yli 30L maitoo ja keskimaitona päiväsä pitää olla yli 35 L/vrk"!

Meidän lehmät on vissiin jääny seitkytäluvulle, ne ei tiedä tuosta mitään..
Toisekseen niin meillä käy eläinlääkäri vain kun mä soitan sen paikalle, täytyy kyllä sanoa että ne on ihan asiallisia kaikki näillä nurkin.

Viimeksi muokattu: 04.02.13 - klo:01:08 kirjoittanut karvankasvattaja

meedio

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Maitotuotos hukassa
Lainaus käyttäjältä: ktm87 - 03.02.13 - klo:22:27

    Foliohattu ajatuksia: ylitäyttöä navetassa? Minkäslainen pihatto tää on? Voiko olla niukanlaisesti ruokinta pöydäl mittaa?


Navetta on vasta hetken ollut kutakuinkin täysi, ja ongelma ennen sitä.
Kolmetoista vuottako tuo nyt on ollut käytössä ja robotti hiukan vajaan vuoden, vaatimaton vuosituotos ensmäiseen kauteen on kutakuinkin 480 th litraa. Viimeiset muutokset tekemättä vielä, eli 8 paikkaa saadaan kunhan saadaan, aloitettiin siis silleen rauhallisesti pienemmällä eläinmäärällä se ropottihomma.
Ruokintapöytää saattaa olla jonkun mielestä niukanlaisesti, mutta ropotti ja koko ajan rehua edessä, ja ongelma ei ollut se, että rehua ei menisi, vaan menee liikaa siihen mitä pitäis. Lehmät liikkuu koko vuorokauden, keskilypsyt siinä 2.6-2.7 ja läpijuoksuja on vain n. 50% lypsyistä. Lypsyllä käyvät läpi vuorokauden, 22% enää vapaata kapasiteettia.  Mutta näitähän ei ennen ropoa tunnettukaan ja sama proplem silloinkin.

Lainaus käyttäjältä: sjk - tänään kello 00:04

    Rehunhyötysuhde ei ole kohdallaan eli rehu menee raakana läpi.Nuoremmat pystyy kumoamaan tuo paremmalla imeytymisellä,vanhemmilla ei ole tätä ominaisuutta enään.Syy saattaa olla tullut jo aiemmin ja on hankala poistaa,koska tahtovat ensin suhtautua tuohon ongelman poistamiseen negatiivisesti,mutta on täysin mahdollista varsinkin seuraava poikiminen voi korjata sitten tilanteen.


Niin, nyt ollaan siinä ajatuksessa josta haluaisinkin kuulla. Eli syy siihen miksi rehusta ei irtoa maitoa!! Onko vika laskelmissa, analyyseissä, rehuissa, vai missä??
Jos rehua siis menee, elukat voi kohtuu hyvin, vettä on tarjolla, niin miksi ei tuu maitoa?
Ei sillä, mulle se nykyinen tuotos riittää, mutta se hyötysuhde ei kauaa eteenpäin näillä 2.7 sentin tuilla riitä, pitäs saada se määrä maitoo jolla ruokitaan! Arvokasta se on kemiallinenkin lannoite, mutta turhaa kierrätystä tää on tämäkin....
Appeeseen laitan nyt 300kg viljaa (30% vehnää 70% kauraa) 30 kg melassileikettä, 10 kg mag kivennäistä(feedex), 3kg teho E vitamiini (feedex), 3kg schaumasilin SMZ ja 7kg rindavit. Rypsiä 40 kg, tuo laakasiilorehu 2100kg, 400kg syysrehu ja heinää 100kg. Ropolta lisäksi 220 kg amino maituri 12000E. Ja näillä eväillä ruokitaan vaihteleva joukko elukoita, n, 58 kpl ja rehu menee tasan vuorokauteen, rippeet siis n. 100 kg lykitään pois joka välissä.
Täs jottai, näkyy selkeesti urean lasku rypsin pois jättämisen aikoihin kun kokeiltiin juttuja... Näissä ei näy enää 40 ureat, jotka oli ennen näitä analyysejä siilon syötön alkuvaiheessa...
                             Rasva %    Valk. %     Solut           Urea
H    24.01.2013    4,31     3,43     104         25       
H    08.01.2013    4,42     3,37     218          29           
H    27.12.2012    4,43     3,35     147         23       
L    25.12.2012    4,36    3,36    94            21         
L    19.12.2012    4,46    3,31    121               20             
H    17.12.2012    4,32     3,33     98           21         
H    15.11.2012    4,45    3,39    125          23         
H    07.11.2012    4,55    3,37    146         28           
H    18.10.2012    4,22    3,38    98           28         
H    08.10.2012    4,22    3,42    132           29

c2p

  • Vieras
Vs: Maitotuotos hukassa
Miten tuossa kävisi, jos puottasit tasasesti kaikkia komponentteja siinä appeessa. Olisko tuohon robotilta menevään rehuun mitään edullisempaa vaihtoehtoa?

Mickey

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 124
Vs: Maitotuotos hukassa
Pikaseltaan tuota reseptiä kateltuna ja oireita kuulosteltuna. Ajatus olisi että energiaa ei ehkä tule riittävästi. Mutta tuo nykynen resepti noine lisukkeineen on ihanan kallis. Tuo schaumasilin SMZ ja rindavit ei ehkä anna vastinetta rahalle. Muutenkin tuo appeen perus ajatus karkaa ylimääräisillä höppeillä, niitä annetaan jos on tarvis:) Tuota houkutus rehua vois miettiä jollekin maituri 18E:lle, vois korjata hieman hyöty suhdetta. Olettavasti näkyisi pitoisuuksissa, sitä kautta toisi hinnan eron takaisin.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Maitotuotos hukassa
Tässä aiheessa on kyllä perää siinä mielessä, että vaikka keskituotos on ihan tyydyttävä niin jos se saavutetaan suhteettomaan kalliilla rehulla niin silloin on jotain pielessä. Se on nyt vaan kysymys että pitääkö rehu laskea vastaamaan tuotosta vai onko lehmät mahdollisia saada lypsämään panoksen mukaan. Ja koska niin paljon on mietitty ruokinta niin mun epäilys on että jossain muualla on rajoittava tekijä että elukat ei vaan pysty lypsämään yli tuon. Ps. Onhan numerotieto varmasti oikein eli esimerkiksi apevunun vaaka kalibroitu ja erikseen lypsyt huomioitu.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Maitotuotos hukassa
Tavallisesti urean saa nousemaan lisäämällä kortta ruokintaan vähän,sitä en sitten tiedä paljonko,apeasiantuntijat on tässä parempia.Tuo voi tarvita valk.lisän,koska maidon valk. ja rasvansuhde ei ole huono,mutta pitoisuudet ei myöskään ole liian korkeita.Tämä tappaa tuota huonoa rehunhyötysuhdetta,jonka seurauksena vanhemmat lehmät kärsii hapan pötsistä.Tämä ei lähde sormia napsauttamalla pois,koska tekee lehmässä muutoksia ja toiseenpäin muuttuminen vie oman aikansa.Tällä tavalla tehty hapan pötsi ei pahemmin oireile,mutta jos oireilee,on samalla hyvin usein kutsu rantalomalle.Jippo on noissa lehmään tulleissa muutoksissa.Lehmä pystyy ruokinnanvirheitä puutostiloja korvaamaan pudottamalla tuotosta,tuo on viimeinen keino ennen sairastumista.