Missä vika, kun kaikki ruokinta on suunnitelltu jopa kolmen eri tahon suunnalta, mutta rehua kuluu kutakuinkin puolentoista-kahden tonnin maitomäärää vastaava määrä enemmän kuin maitoa tankkiin tulee. Asiaan siis on oikeasti paneuduttu jo muutaman vuoden, eikä ole keksitty missä se homma kosahtaa. On itse asiassa kokeiltu kaikenlaista ja olosuhteiden pitäisi olla kohdallaan, mutta vaan laskelmat näyttää siltä, että rehua hukkuu liikaa saatuun maitoon nähden.
Muuten ollaan kyllä ihan tyytyväisiä tuotokseen suhteessa hoidon helppouteen, eli eläimet voivat kohtuu hyvin, eikä ongelmia ole muilla kuin näköjään terveydenhuoltoeläinlääkärillä: Emme osaa yhtään mitään..... Silti eläimet voi hyvin.....
Aiemmin oli n.5v sitten ajovälitulehduskriisi, mutta siitä on päästy. Siihen aikaan ajateltiin vaatimattoman maitosuhteen olevan siitä johtuvaa, mutta kun se ei ole siitä muuttunut vaikka ongelma on poistunut.
Ei siis tilanväellä ole muuta ongelmaa kuin turhan kallista paskaa tulee...   Mutta miksi?

Onko eläimet lihavia tai mieluummin "hyväkuntoisia", vanha konsti oli valkuaisrehun lisääminen, se purkaa paremmin energiaa tuotantoon, jos on viisaampia neuvoja kokeile ne ensin  Muutos tuotokseen tulee jokatapauksessa hitaasti, laktaatiokausi kerrallaan.

Ja jos tilanne jotakuinkin itseä tyydyttää, mitäpä se eläinlääkärille kuuluu, kun eläimet voivat hyvin.

Joskus niinkin yksinkertainen asia kuin ruokintakalkki on asiaan auttanut. Eli kaltsiuumin puutekko ehkä?

uskallatko sanoa missä keskituotos pyörii onko yli kympin vai alle......

Laita vähä numerodataa niin voidaan sanoa jotain. Paljonko karja lypsää päätä kohti keskimäärin per päivä, nuorten osuus karjasta, maidon ureat, säiliksen analyysistä ainakin energiat ja valkuaiset, mikä väkirehu ja lisukkeet ja miten paljon annat?

Jos lehmät ovat ummessa tai ns. emolehmiä 

Laita vähä numerodataa niin voidaan sanoa jotain. Paljonko karja lypsää päätä kohti keskimäärin per päivä, nuorten osuus karjasta, maidon ureat, säiliksen analyysistä ainakin energiat ja valkuaiset, mikä väkirehu ja lisukkeet ja miten paljon annat?

Tällä hetkellä päiväkeskituotos on 30.5 kg/lä
Nuorten osuus on vaihdellut suuuresti tässä probleemin aikana, nyt 19/69 eli 27%, ensimmäisen ja toisen kauden lehmät lypsää hyvin, mutta vanhemmat sitten hunommin. Ay:t hieman pulskia ja vastaavasti Fr:t hiukan laihoja, eli keskimäärin aperuokinnan kanssa kun pelataan, ei voi siitäkään moittia. Kutakuinkin saman verran kumpaakin rotua.
Urea on pidetty 28-32 välillä, välillä jo kävi 40 asti kun tuli riittävän hyvä sinimailasrehu syöttöön, ja sitten rypsi vähennettiin hallitusti alemmas.
Säilörehun analyysien mukaan on siis kolmessa eri puulaakissa rehustus suunniteltu, rooakria, raisio ja eurotrading. Mikään näistä ei sillätavalla ole poikennut linjasta, paitsi tietysti agrian on "taloudellinen optimi" eli ei lypsättäisi huippuja, mutta sen laskelman mukaan juuri jonnekin se n.1500 kg maitoa jää matkalle.  Eli alle 10000 tuotos siis on ja siihen on tavallaan ruokittu.
Asiaa on siis pohdittu ihan alkulähteillä, ja kaikenlaisia juttuja pohdittu. Rehua pideään aina tarjolla ja jako kahdesti päivässä ja tennikset päälle. Vettä saavat kupeista ja altaasta, sitäkin epäiltiin, mutta ei lisäpisteet muutosta tuoneet, ja olosuhtessa on tapahtunut paljon, mutta tuo sama vaan on tulema. Sehän eniten harmittaa, kun neuvonta toitottaa, että lehmien luontainen tuotoskyky on yli kymppitonni, ja sitten jukoliste ei siihen pääse vaikka töitä asian eteen tehdään. Ymmärtäisin yhden vuoden tuotoksen notkahtamisen esim. nurmirehujen laadun vuoksi, mutta kun ei siihen näköjään vaikuta säilörehun laatukaan.....
Voiko olla niin, että vuosikymmenet samaa karjaa pitäneenä, siis ostaa ei ole tarvinnut ulkopuolelta, karja vaan on niin huonoa? Ei jaksa siihenkään uskoa, kun juuri hiehokin haluttiin ostaa jalostukseen......
Jokin juttu nyt vaan on, jota ei navetassa vierailleet neuvojatkaan ole hoksanneet, voisiko se olla tuo ruokintakalkki, halvaantumisen merkkejä ei kyllä meillä juurikaan vuosiin ole ollut, no joku joskus, mutta jos mennäänkin siinä rajoilla?
Lehmät ei taida tykätä meitin naamasta?

Eihän tämä juttu kuuluisi tuolle eläinlääkärille, mutta se on alkanut suoranaisesti ottaan pattiin, kun sen täytyy joka kerta siitä asiasta puhe ottaa ja syyttävään sävyyn milloin mitäkin juttua toitottaa.... sitten se tunkee ittes vielä ruokinnan suunnittelupalaveriin omine ihan ihmeellisine käsityksineen, jotka vaan ei oikeesti ole mahdollisia järjestää. Kun käytännössä ei lehmiä tarvii hoitaa, on ihan helevetin kiva keksiä pätemisen tarpeeseen vaikka mitä. Sais varmaan koko päivän tehdä eri apeseoksia sen intohimojen mukaan. Nyt tarttis olla 1m3 apevaunu.....

suolaa riittävästi?

Eihän tämä juttu kuuluisi tuolle eläinlääkärille, mutta se on alkanut suoranaisesti ottaan pattiin, kun sen täytyy joka kerta siitä asiasta puhe ottaa ja syyttävään sävyyn milloin mitäkin juttua toitottaa.... sitten se tunkee ittes vielä ruokinnan suunnittelupalaveriin omine ihan ihmeellisine käsityksineen, jotka vaan ei oikeesti ole mahdollisia järjestää. Kun käytännössä ei lehmiä tarvii hoitaa, on ihan helevetin kiva keksiä pätemisen tarpeeseen vaikka mitä. Sais varmaan koko päivän tehdä eri apeseoksia sen intohimojen mukaan. Nyt tarttis olla 1m3 apevaunu.....

Kerro jos net jonkuun mullistava konsti keksivät!
Moon itte teutaroonu usiamman vuarem ja viimme suvena "Eläilääkäri, alako uhkaalla eläisuajeluilimootuksella,ku lajimmukaane ruakinta om piälesä!"
Halusin sitte lisätiatoo notta," mikä siinom sitte vialla?"

"Nykylehemästä om jokahitteesta irrottava pelekällä sr yli 30L maitoo ja keskimaitona päiväsä pitää olla yli 35 L/vrk"!

Pitääs, pitääs, ninko pontikkavehkehet jokaases taloos vaan...!

Eihän tuo tilanne nyt niin huono ole noin 30 kg päivässä/lehmä on ok, mutta toki aperuokinnalla vaste pitäis olla parempi ja sitten kun teillä on mustiakin, niiden herutuskyky on muita rotuja parempi.

En usko siihenkään että teidän karjan eläinaines olisi huonontunut niin että tuotoskyky heikentynyt. Ei se karja välttämättä  mihinkään parane muilta ostamalla. Oletteko käyttäneet jalostusneuvojaa tilallanne? Miltä lehmien tuotosindeksit näyttävät? Monesti noista jalostusneuvojista on muutakin apua kuin jalostuksessa, he usein huomioivat kokonaisuuden; olosuhteita ja ruokintaa yms. Tämä asia on tietenkin neuvojasta kiinni.

Ensimmäisenä tulee tietty mieleen säilrehu, viime kesä oli todella vaikea. Alkukesän säät valmisti ruohon liian nopeaan joten esimerkiksi sokeria ei ehtinyt syntyä tarpeeksi, lisäksi runsaat sateet päälle teki monenlaisia temppuja joista lakoontuminen ei ollut vähäisin. Aperuokinnassakin  säilörehulla on iso merkitys, jos se ei lypsätä niin sitä ei oikein korvaa mikään. Lehmä kun ei ole sika.

Jos teillä muuten systeemit kunnossa; lehmät tiinehtyy eikä mitään ruokintaperäisiä sairauksia?

Lainaus käyttäjältä: meedio - 03.02.13 - klo:17:57

Eihän tämä juttu kuuluisi tuolle eläinlääkärille, mutta se on alkanut suoranaisesti ottaan pattiin, kun sen täytyy joka kerta siitä asiasta puhe ottaa ja syyttävään sävyyn milloin mitäkin juttua toitottaa.... sitten se tunkee ittes vielä ruokinnan suunnittelupalaveriin omine ihan ihmeellisine käsityksineen, jotka vaan ei oikeesti ole mahdollisia järjestää. Kun käytännössä ei lehmiä tarvii hoitaa, on ihan helevetin kiva keksiä pätemisen tarpeeseen vaikka mitä. Sais varmaan koko päivän tehdä eri apeseoksia sen intohimojen mukaan. Nyt tarttis olla 1m3 apevaunu.....

Kerro jos net jonkuun mullistava konsti keksivät!
Moon itte teutaroonu usiamman vuarem ja viimme suvena "Eläilääkäri, alako uhkaalla eläisuajeluilimootuksella,ku lajimmukaane ruakinta om piälesä!"
Halusin sitte lisätiatoo notta," mikä siinom sitte vialla?"

"Nykylehemästä om jokahitteesta irrottava pelekällä sr yli 30L maitoo ja keskimaitona päiväsä pitää olla yli 35 L/vrk"!

Pitääs, pitääs, ninko pontikkavehkehet jokaases taloos vaan...!

Eli, yksi yhteinen nimittäjä: *****mainen eläinlääkäri, jolle pissa noussut päähän??  Ja se käytännön kokemus, niin sitä ei ole....

kyllä kuule moni hyppis ilosta jos lehmien maitotuotos on keskimäärin 30.5 litraa päivässä.muttajollekki mikään ei riitä

Eihän tuo tilanne nyt niin huono ole noin 30 kg päivässä/lehmä on ok, mutta toki aperuokinnalla vaste pitäis olla parempi ja sitten kun teillä on mustiakin, niiden herutuskyky on muita rotuja parempi.

En usko siihenkään että teidän karjan eläinaines olisi huonontunut niin että tuotoskyky heikentynyt. Ei se karja välttämättä  mihinkään parane muilta ostamalla. Oletteko käyttäneet jalostusneuvojaa tilallanne? Miltä lehmien tuotosindeksit näyttävät? Monesti noista jalostusneuvojista on muutakin apua kuin jalostuksessa, he usein huomioivat kokonaisuuden; olosuhteita ja ruokintaa yms. Tämä asia on tietenkin neuvojasta kiinni.

Ensimmäisenä tulee tietty mieleen säilrehu, viime kesä oli todella vaikea. Alkukesän säät valmisti ruohon liian nopeaan joten esimerkiksi sokeria ei ehtinyt syntyä tarpeeksi, lisäksi runsaat sateet päälle teki monenlaisia temppuja joista lakoontuminen ei ollut vähäisin. Aperuokinnassakin  säilörehulla on iso merkitys, jos se ei lypsätä niin sitä ei oikein korvaa mikään. Lehmä kun ei ole sika.

Jos teillä muuten systeemit kunnossa; lehmät tiinehtyy eikä mitään ruokintaperäisiä sairauksia?

Niin, ongelmia ei eläinten kanssa ole, ja ollaan itse tyytyväisiä "helppoon" hoitoon, eli ylimääräistä ei niiden kanssa tarvitse touhuta, poikimisetkin on menneet todella mukavasti valvomatta, sen jälkeen kun kuivikepohjainen umpiosasto saatiin käyttöön, sinne saavat ihan itsekseen poikia.
Ongelma on siis yleinen "pakko tuottaa 10tn tai et osaa mitään" , valtakunnan keskiarvon yli kuitenkin meillä mennään! Se oli mielenkiintoista tässä havaita, että SKF on saanut samaa kohtelua!!! 

Tuollaista laakasiilorehua, joudutaan "lantraamaan" syyssadon paalirehulla n.400/2600 kg/pvä...
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    3,94       alle 4,05 (ka 233 g/kg)
Ammoniakkityppi >    49    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    84    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    32    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    440    g/kg N    alle 500
Sokeri >    18    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    233    g/kg    
Raakavalkuainen >    160    g/kg ka    120 - 180
Kuitu (NDF) >    490    g/kg ka    450 - 550
D-arvo >    696    g/kg ka    660 - 680
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    11,1    MJ/kg ka    
OIV >    91    g/kg ka    71 - 88
PVT >    27    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    111       90 - 120
ME-indeksi >    114       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    8       
Kivennäis- ja hivenaineet   SJ >
Kalsium >    5,7    g/kg ka    3,2 - 14,0
Fosfori >    3,1    g/kg ka    1,8 - 3,6
Kalium >    23,7    g/kg ka    10,2 - 33,1
Magnesium >    2,3    g/kg ka    1,3 - 4,5
Natrium >    0,1    g/kg ka    0 - 1,0
Mangaani    48    mg/kg ka    25 - 130
Rauta    96    mg/kg ka    70 - 620
Kupari    6    mg/kg ka    2 - 13
Sinkki >    24    mg/kg ka    16 - 54
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde    1,3       alle 2,2

missäs muuten rasva ja valkuainen huitelee?

Lypsetäänkö robotilla ja jos ei niin mikä on yön lypsyväli. Jotenkin tunntuu että ongelma ei ole ruokinnassa koska sitä on niin monta ihmistä miettinyt. Toi on mielenkiintoinen kun nimenomaan vanhat ei lypsä. Yleensä on toisinpäin. Vai lypsääkö nuoriso liikaa.

ps. Vähennä rehua vastaamaan lypsyä ja kattokaa että tippuko tuotos.