"Hinattavaan koneeseen verrattuna polttoainetta on säästynyt arviolta 10-15% ja näillä p-a.n hinnoilla sitä osaa arvostaa"(lainaus maatilan pirkka nro.1-2013).
Kovasti vie pyörät pyöriessään  polttoainetta,kun nostolaite niittomurskain noin paljon säästää.

"Hinattavaan koneeseen verrattuna polttoainetta on säästynyt arviolta 10-15% ja näillä p-a.n hinnoilla sitä osaa arvostaa"(lainaus maatilan pirkka nro.1-2013).
Kovasti vie pyörät pyöriessään  polttoainetta,kun nostolaite niittomurskain noin paljon säästää.

Eix se ollu aika levee kuitenkin se nostolaitekone? Jos hinattava oli kapeampi...toisaalta se ruohon katkominen sitä p-ainetta vie, ei härvelin vetäminen?

Joo arvoitukseksi jäi hinattavan koneen työleveys mihin vertas.
Nostolaitemalli jota ylistettiin on 3,4 m.

Juu kuulostaa todella tieteelliseltä  kokeelta ja tiedolta. Kaikkiin teorioihin on olemassa faktaan pohjautuva selitys. Mikäköhän se tässä on.

Jos sillä on siinä hinattavassa ollut käsijarru päällä

Jos sillä on siinä hinattavassa ollut käsijarru päällä

Tai hinannnu palkin varassa -> tarkka niitto...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 25.01.13 - klo:16:11

Jos sillä on siinä hinattavassa ollut käsijarru päällä

Tai hinannnu palkin varassa -> tarkka niitto...

Tai sitten voimansiirron laakerit olivat "taattua Pirkka laatua"

"Hinattavaan koneeseen verrattuna polttoainetta on säästynyt arviolta 10-15% ja näillä p-a.n hinnoilla sitä osaa arvostaa"(lainaus maatilan pirkka nro.1-2013).
Kovasti vie pyörät pyöriessään  polttoainetta,kun nostolaite niittomurskain noin paljon säästää.

Täähän on ihan just kun agron polttoaine-aiheisista keskusteluista!

Samaa ihmettelin. Eiköhän murskaus syö ison osan polttoaineesta. Vähäisempi kulutus=huonompi murskaus. 

Ihan vakavasti ottaen, jos eroa jostakin syntyy, sen pitää olla voimansiirtolinjan alennusvaihteiden tms aiheuttamasta kitkasta, eli lämpenemisestä johtuvaa. Muutenhan ei tehoa saa hukattua tuontapaisessa laitoksessa, jossa esimerkiksi teräpalkkia kevennetään. Tai oikeastaan se on hinattavan puolesta, kun sen saa paremmin pyörille laahaamisen sijasta. Kerrottiinko siitä mitään, ajettiinko samalla traktorilla molempia koneita? Siinä on helposti suuri ero samassa työssä.

Hinattava kone menee muuten pienemmällä traktorilla, eli jos samanlevyistä konetta nostolaitteissa joudutaan ajamaan isommalla traktorilla, saattaa se koneen ruokahalu olla luontaisesti jo isompi?? Tehokäytössä voipi asia olla kyllä taas toisinkinpäin, jos pientä joutuu kovasti luukuttamaan!
Murskaimissa on suuri ero tehontarpeeseen, eroja on jopa saman koneen eri vuosimalleissa, koska kehitystä saattaa tapahtua, ja se ei välttämättä aina ole parempaan suuntaan.  Oliko muuten nostolaitekoneessa nailonsormet ja hinattavassa teräs??

 Pitäis olla ihan sama traktori, samat olosuhteet, yhtä suuri työleveys ym. ennenkuin tollasia mutu-juttuja vois julkaista. Mainos on kuitenkin vaan mainos.

Pitäis olla ihan sama traktori, samat olosuhteet, yhtä suuri työleveys ym. ennenkuin tollasia mutu-juttuja vois julkaista. Mainos on kuitenkin vaan mainos.

Varmaan vuoden -12 heinä oli """pikkuisen""" tiheämpää kuin aiempien keskimäärin

Ihan vakavasti ottaen, jos eroa jostakin syntyy, sen pitää olla voimansiirtolinjan alennusvaihteiden tms aiheuttamasta kitkasta, eli lämpenemisestä johtuvaa. Muutenhan ei tehoa saa hukattua tuontapaisessa laitoksessa, jossa esimerkiksi teräpalkkia kevennetään. Tai oikeastaan se on hinattavan puolesta, kun sen saa paremmin pyörille laahaamisen sijasta. Kerrottiinko siitä mitään, ajettiinko samalla traktorilla molempia koneita? Siinä on helposti suuri ero samassa työssä.

Hinattava kone menee muuten pienemmällä traktorilla, eli jos samanlevyistä konetta nostolaitteissa joudutaan ajamaan isommalla traktorilla, saattaa se koneen ruokahalu olla luontaisesti jo isompi?? Tehokäytössä voipi asia olla kyllä taas toisinkinpäin, jos pientä joutuu kovasti luukuttamaan!
Murskaimissa on suuri ero tehontarpeeseen, eroja on jopa saman koneen eri vuosimalleissa, koska kehitystä saattaa tapahtua, ja se ei välttämättä aina ole parempaan suuntaan.  Oliko muuten nostolaitekoneessa nailonsormet ja hinattavassa teräs??

Jos menis litra enemmän hehtaarille, eli esim 3 l/h enemmän. Energiaa kuluisi 30 kW enemmän. moottorin hyötysuhde 40% kuumenisi voimansiirto 12 kW teholla.

Aikaisemmin ajoin pelkällä takakoneella säästövoimanotolla 1600 kierrosta moottorissa. Kulutus oli 5 l/ha. Yhdistelmään lisättiin etukone ja ajettiin normaali voimanotolla moottorissa 2200 kierrosta. Etu Voa pyöri tuolloin 1100. Soppaa kului 7 l/ha. Nykyisin ajan taas säästöllä 1700 kierrosta moottorissa ja löpöä palaa taas 5 l/ha

  Mut ainakin jos verrataan samanlevyisiä koneita niin sormipalkkikone ottaa voimaa paljon vähemmän kun nää lautasten syrjissä heinää piiskaavat terät

  Mut ainakin jos verrataan samanlevyisiä koneita niin sormipalkkikone ottaa voimaa paljon vähemmän kun nää lautasten syrjissä heinää piiskaavat terät

Eipä lautasniittokonekaan juuri tehoa tarvitse jos ajaa yhtä hiljaa kuin sormipalkkikoneella joutuu ajamaan. Todellisesta tehontarpeesta vaikea sanoa mitään kun tähän asti on lautaskoneen hihnat antautuneet ennen kuin on moottorista teho loppunut (68 hv)

Murskaaminen kai niitä hevosvoimia vaatii.