Meillä tehdään yhteistyötä useammalla eri sovelluksella. Kylvötoissä iteltä kylvökone ja kaverilta äes, koneita vaihdeltu omien traktorien perään nyt varmaan aletaan ajaan kimpassa toisen pellolla yhtäaikaa.kylvöä myös urakoitu. Rehuketju on tällä hetkellä oma, niittoa ja levitystyötä urakoitu.Kultivaattori kolmen porukassa. Paalaukset ja ruiskutukset ostetaan.

Mielestäni paras ja selkein on oma yritys koneurakointiin ja yhteistyötä varten, osakkaat omistaa firman joka ostaa koneet ja laskuttaa osakkaita ja urakointi asiakkaita. Urakoissa voi käyttää tilojen traktoreita. Meillä on firman kautta lietteen levityskalusto,puimuri,nurmen täydennyskylvö kone.

mul on kimpassa:

5 kanalaa, bergmanni, catros, rapid, rexius, amazone keskipako, paikalliset joustopiikki, wingmaster kultivaattori ja maanajokärrit. niin juu ja yks kuivuri sekä isot viljakärryt. osakkaita koneilla 2-4.

omia: pari traktoria, ruisku, muutamat kärryt, puimuri, muija ja mukula.

auroja vuokraan tai teetän kynnöt.

toistaseks menny ihan hyvin ja kiinteiden kustannusten säästöt kohtuulliset. eikä tarvi ajella millään ruostekasoilla. tyytyväinen olen, työt on tullu tehtyä. nykyajan koneet niin tehokkaita, tilat ei oo kasvanu samassa suhteessa.

maatalous ei ole omistuskilpailu se on kannattavuuskilpailu.

Ensimmäinen traktori tälle tilalle tullut joskus 1953, yhteiskoneena tottakai  Siitä eteenpäin sitten yhteistoimintaa aina vain enemmissä määrin, että uskaltaisin väittää että kyllä onnistuu. Helpompi luetella ne koneet mitkä on pelkästään omia  kuin kimppakoneet

Tällä hetkellä kattavaa yhteistyötä naapuritilan kanssa. Välimatkaa tietä pitkin 1km, kokoluokasta että meillä elukoita lypsyssä noin vajaa 15, naapurilla noin 55 ja jonka lisäksi siemenviljatuotantoa ym. Valtaosa maataisteluvehkeistä jollakin tapaa yhteisomistuksessa, traktorit ja peräkärryt muistaakseni taitaa olla kaikki omia. 

Säilörehunkorjuu ehkä se kaikkein tiiviintä toimintaa, ehkä jopa "erikoisinta", eli rehut kerätään porukalla molempien siiloihin ristiin rastiin toistemme pelloilta, siihen siilon mikä täyttövuorossa on. Periaatteessa vaikka meidän siilo on täynnä naapurin pellolta kerättyä rehua. Syöttö tapahtuu myös yhteisesti, siilo kerrallaan auki. Se ainoa rehupihti myös yhteinen 

Paljon muutakin konekantaa yhteisinä, lietevaunut ja -pumput, lautasmuokkain, apulannan levitin, puimuri... Osassa koneissa myös muita osakkaina. Naapuri hoitaa keväällä kylvön, mutta yritetään paikata se vaikka lautasmuokkaimen vedolla. Välillä sitten jonkinlainen lasku toiselle jos reilummin tullut tehtyä töitä.

Hankintahinta jaoteltu suunnilleen tilan koon, käyttömäärän, fiiliksen, ym. mukaan. Kun jotakin hajoaa, se korjataan sitten porukalla, (esimerkiksi puimurin isommat rassaukset, mukavampi se on kahdestaan touhuta). Sikin sokin osia hankittu, pitkällä aikavälillä kai jotenkin tasan menee.

Ei tässä olla koskaan laskettu kumpi enemmän voittaa, molemmat kuitenkin jokatapauksessa. Sen se vaatii että molempien pitää tavoitella yhtä hyvää ("parasta") ja mielummin koneet palautetaan parempana mitä se hakiessa oli. Kaikkien etu.

Tuotantopanokset ostetaan hankintarenkaan kautta. Ja kaikkea muuta, ajouraopastimia tais tulla kerralla joku 15 kappaletta ym...

Täälläpäin muutenkin yhteistoiminta hyvin hengissä. Itellä aikaa harrastella koneurakoitsijan pelinappulana, niin sieltä yks esimerkki sijoittava multainvaunu. Kärryssä osakkaana neljä tilaa, joista kolmella karjaa, ja yksi siis nykyään koneurakoitsijana. Jos urakoitsija ajaa jonkun osakkaan pellolla kärryllä, veloitetaan vaan traktorityöstä, muuten tietenkin normaalisti. Ja tärkeysjärjestys niin että ekana osakkaan pellot, sitten vasta muille. Ja homma pelaa. Välimatkoista sen verta, yks tällä kylällä pyörivän noukivaunun osakkaiden välimatka taitaa olla joku 60km  kauimmaisin emolehmätila niin ei ihan päällekkäin korjuu.

Ja mikä ehkä tärkeintä koko hommassa on, ei niinkään rahallinen etu, vaan henkinen etu. Voit soittaa milloin vain että kerkeätkö auttamaan. Jokapäivänen yhteinen rehunottohetki aumalla. Mietitään ja suunnitellaan yhdessä. Toteutetaan ne. Ainaha ajatukset ei tosiaankaan mene yks yhteen, mutta silloin vain täytyy joustaa, eikä ottaa nokkiinsa. Mutta ehkäpä tätäkään pikkutilaa ei olisi enää tilastoissa merkintänä ilman tätä verkostoa...   

Ensimmäinen traktori tälle tilalle tullut joskus 1953, yhteiskoneena tottakai  Siitä eteenpäin sitten yhteistoimintaa aina vain enemmissä määrin, että uskaltaisin väittää että kyllä onnistuu. Helpompi luetella ne koneet mitkä on pelkästään omia  kuin kimppakoneet

Tällä hetkellä kattavaa yhteistyötä naapuritilan kanssa. Välimatkaa tietä pitkin 1km, kokoluokasta että meillä elukoita lypsyssä noin vajaa 15, naapurilla noin 55 ja jonka lisäksi siemenviljatuotantoa ym. Valtaosa maataisteluvehkeistä jollakin tapaa yhteisomistuksessa, traktorit ja peräkärryt muistaakseni taitaa olla kaikki omia. 

Säilörehunkorjuu ehkä se kaikkein tiiviintä toimintaa, ehkä jopa "erikoisinta", eli rehut kerätään porukalla molempien siiloihin ristiin rastiin toistemme pelloilta, siihen siilon mikä täyttövuorossa on. Periaatteessa vaikka meidän siilo on täynnä naapurin pellolta kerättyä rehua. Syöttö tapahtuu myös yhteisesti, siilo kerrallaan auki. Se ainoa rehupihti myös yhteinen 

Paljon muutakin konekantaa yhteisinä, lietevaunut ja -pumput, lautasmuokkain, apulannan levitin, puimuri... Osassa koneissa myös muita osakkaina. Naapuri hoitaa keväällä kylvön, mutta yritetään paikata se vaikka lautasmuokkaimen vedolla. Välillä sitten jonkinlainen lasku toiselle jos reilummin tullut tehtyä töitä.

Hankintahinta jaoteltu suunnilleen tilan koon, käyttömäärän, fiiliksen, ym. mukaan. Kun jotakin hajoaa, se korjataan sitten porukalla, (esimerkiksi puimurin isommat rassaukset, mukavampi se on kahdestaan touhuta). Sikin sokin osia hankittu, pitkällä aikavälillä kai jotenkin tasan menee.

Ei tässä olla koskaan laskettu kumpi enemmän voittaa, molemmat kuitenkin jokatapauksessa. Sen se vaatii että molempien pitää tavoitella yhtä hyvää ("parasta") ja mielummin koneet palautetaan parempana mitä se hakiessa oli. Kaikkien etu.

Tuotantopanokset ostetaan hankintarenkaan kautta. Ja kaikkea muuta, ajouraopastimia tais tulla kerralla joku 15 kappaletta ym...

Täälläpäin muutenkin yhteistoiminta hyvin hengissä. Itellä aikaa harrastella koneurakoitsijan pelinappulana, niin sieltä yks esimerkki sijoittava multainvaunu. Kärryssä osakkaana neljä tilaa, joista kolmella karjaa, ja yksi siis nykyään koneurakoitsijana. Jos urakoitsija ajaa jonkun osakkaan pellolla kärryllä, veloitetaan vaan traktorityöstä, muuten tietenkin normaalisti. Ja tärkeysjärjestys niin että ekana osakkaan pellot, sitten vasta muille. Ja homma pelaa. Välimatkoista sen verta, yks tällä kylällä pyörivän noukivaunun osakkaiden välimatka taitaa olla joku 60km  kauimmaisin emolehmätila niin ei ihan päällekkäin korjuu.

Ja mikä ehkä tärkeintä koko hommassa on, ei niinkään rahallinen etu, vaan henkinen etu. Voit soittaa milloin vain että kerkeätkö auttamaan. Jokapäivänen yhteinen rehunottohetki aumalla. Mietitään ja suunnitellaan yhdessä. Toteutetaan ne. Ainaha ajatukset ei tosiaankaan mene yks yhteen, mutta silloin vain täytyy joustaa, eikä ottaa nokkiinsa. Mutta ehkäpä tätäkään pikkutilaa ei olisi enää tilastoissa merkintänä ilman tätä verkostoa...

Tämähän oli hyvä kirjoitus 

paljon hyviä esimerkkejä on kyllä kertynyt. lisää kaipaisin kyllä yhteistyö tilojen välimatka tietoja.

mielenkiintoa herättää miten onnistuisi nykyaikana lähteä rakentamaan yhteistyötä ns. nolla pohjalta kun ei tunne "lähialueen" viljeliä väestöä ja tähän vielä lisätään n 20-30 vuoden ikäero..

Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...

Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...

Täälläpäin jos puhelee yhteistyöstä, saa perseaukisen leiman aika nopeasti 

Ja mitähän pahaa siinä leimassa on? Mielummin vaikutan persaukiselta kuin rikkaalta niin tervehtivät naapuritkin sentään vielä.

Parastahan se on sillon tämä yhteistyö kun on pari samalla tavalla ajattelevaa yksilöä sitä tekemässä. Pirun hankala on vaan löytää lähimaaston viljelijöistä semmosia samoin ajattelevia, eikä siinä iällä ole mitään tekemistä. Välimatkathan varmasti vaan kasvaa, en pitäis 20 kilsaa vielä esteenä, jos oikeenlainen kumppani löytyy. Mutta kuinka sen teet sieltä naapurikylältä? Eihän niitä tunne ja tuntematta on vaikee luottaa. Jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene. Itestähän tämmönen kiinni on, pitäis olla aktiivisempi, mutta tuntuu siltä ettei kukaan muukaan kovin aktiivisii ole. Katotaan mitä sais maamiesseuran kokouksessa aikasiks...

Meilläpäin ainakin nuo erihankkeiden pienryhmät tuntuu aika hyvin tutustuttavan viljelijöitä toisiinsa. Ja sellaisissa vielä yleensä on mukana yhteistyöhenkisiä ihmisiä.
Ja Jos jonkun karvat nousee pystyyn että "V***u noita pienryhmiä" niin silloin ei varmaan samanhenkisiä yhteistyöhön löydy.

Kyntöä teen muutamille tiloille. Säilörehua tehdään siten, että itse menen traktorin ja silppurin kanssa maitotilalle. Sieltä taas tulee pari kaveria koneineen siilolle ja kärrykuskiksi. Itsellä emotila joten aikataulutus on selvä. Yksi kaveri käy karhottamassa. Paalikärryä vuokraan yhdeltä tilalta oman kärryn kaveriksi. Sille kaverille joko kynnän tai vuokraan auroja. Auroja vuokraan myös toiselle tilalle, jolta ostan kylvöä. Lietevaunu+letkulevitintä vuokraan parille tilalle. Ruiskutukset teen itse jos rehunteolta ehdin tai sitten urakoitsija ajaa kuten viime kesänä. Paalausta ostan, samoin kuivalannanlevityksen.

Kaikista töistä ja vuokrista on sovitut taksat ja kukin saa laskuttaa parhaaksi katsomallaan frekvenssillä. Näin ketään ei ala vituttamaan eri pinta-alat tai työtunnit eikä mitään muitakaan tasausmetodeja tarttee alkaa uudelleen keksimään kun raha on keksitty jo mooseksen aikaa ennen. Vastuu koneista on tietty aina sen omistajalla.

Tilojen etäisyydet ovat 6-17 km meiltä laskettuna.

Ei kimppakoneita. Yhteistyötä kyllä, carrieri joskus lainassa, vaunuja ja niittomurskain lainataan tarvitsevalle, suorakylvö ostopalveluna. Muuten pärjätään pienillä vanhoilla vehkeillä 30ha pientilalla. Jos konerikkoja pahaan aikaan niin yritetään auttaa, ja muutenkin jos tarvetta. Yhteistyö kannattaa varsinkin pientilalla kun työt eivät ole ihan päivästä kiinni.

Kyllähän nuo porukkakoneet hyviä on, saa tehdä kunnollisella ja kohtuu tuoreilla vehkeillä ne pienetkin työt mihin ei muuten kannattaisi ostaa edes vanhaa ja paskaa..

3-4 eri tilan kesken on tasaosuuksin; lautasmuokkain, piennarmurskain, halkokone ja klapukone. Jokainen huoltaa käytön jälkeen, palauttaa so*****un paikkaan heti käytön jälkeen, ja korjaa rikkomansa. "Käyttökauden" päätteeksi joku joka ensin ehtii, pesee ja öljyää koneen halliinsa ja tuo taas käyttökauden alkajaisiksi koneen paikalleen. Toiminut vuosia ja vuosia oikeinkin hyvin ja varmasti tulee toimimaankin.

Sekä lisäksi on yhden tilan kanssa on puoliksi kylvinkone, ja myrkkyruisku.. samoin perustein, aina on uudehko ja tehokas kalusto käytössä. Kylvinkone on aina päivän tai kaksi toisella sopimuksen mukaan, jota "odotellessa" saa istua äkeen edessä niin että omalle vuorolle riittää taas kylvettävää. Toimii todella hyvin, eikä yksin touhutessa ehtisi muutenkaan sen enempää työstää. Kone viedään toiselle hyvin putsattuna ( jos sama lajike niin ajo ~ tyhjäksi riittää ), apulanta puoli aina ihan puhtaaksi harjattuna/puhallettuna ( näin ei pääse koko keväänä syöttötelatkaan keräämään tahmaa ). Sesongin päätteeksi pestään, ja huolletaan yhdessä ja peruutellaan talliin.
Myrkkyruisku laitetaan keväällä mun raktorin perään, tankataan kaverin farmarista ja sitten ajetaan molempien kaikki ruiskutukset samalla koneella. Puhelimessa sovitaan koska kumpikin ajaa. Ja taas kun on sesonki ohi niin yhteistuumin huolletaan kone talliin odottamaan ensivuotta.

Ainiin, puinnin hoitaa yhteistyötila josta laskuttaa normaalisti hehtaariperustein. + Molempien tilojen "isot" kärryt on aina siellä missä puimurikin, ja muutenkin ajetaan puimuria tai kärryjä ristiin kiireiden mukaan. Näin tulee aika harvoin tilannetta, että puimuri seisoisi poudalla.

Mitään ei paperilla, tilojen kokohaitarit yli kaksinkertaisia ja isäntien ikähaitari yli 30v.

"jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene."
lainaus lope:lta

tää on kyl hyvä pointti ja sinällään yksi mtk:n tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa mun mielestä. nykyinen mtk paikallis järjestö on pullollaan eläkeläisiä/metsän omistajia joilla ei ole mitään kiinnostusta toimintansa kehittämiseen kun ainut ilo on käydä mtk:n tarjoamalla aterialla kerta vuoteen...

"jonkinlainen yhteenkokoava foorumi pitäis olla, ainakaan täällä esim mtk ei siihen kykene."
lainaus lope:lta

tää on kyl hyvä pointti ja sinällään yksi mtk:n tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa mun mielestä. nykyinen mtk paikallis järjestö on pullollaan eläkeläisiä/metsän omistajia joilla ei ole mitään kiinnostusta toimintansa kehittämiseen kun ainut ilo on käydä mtk:n tarjoamalla aterialla kerta vuoteen...

Täällä mtk johtokunnan keski-ikä n.30v. Eläkeläiset on potkittu ulos jo aikaa sitten... Jos tuntuu että paikallinen mtk ei tee mitään niin kannattaa raahata se oma ahteri sinne ja vielä joku kaverin ahteri niin niillä kahdella ahterilla saa jo aika paljon toimintaa aikaan. Jos kaksi alkaa jotain asiaa ajamaan niin kyllä yleensä muut seuraa perässä ja jos ei seuraa niin jääköön ilman...
Paikallinen mtk ei ole mikään instituutio vai juurikin se yhteinen saunailta yms... Siis jos se toimii...

ka niinhän se ois. joku par vuotta sit oli puhetta että yhistyis kuntaliitoksen mukaisesti, mutta kokous palkkiot ol tärkeemmät
varmaan itellä eessä joko mtk sta ero tai sit vaan naapuri yhistykseen..