Tilastokeskus:

"Vuonna 2009 aktiivitiloilla toimivien yrittäjien maatalouden verolomakkeilla ilmoitetut maataloustuet olivat 1,8 miljardia euroa ja maatalouden tulos oli reilut miljardi euroa. Tukipolitiikkaa tuntemattonta asia voi ihmetyttää. Maatilayritystä kohti laskettuna tämä tarkoittaa sitä, että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos. Tuloksen voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja koroksi omalle pääomalle. Liki puolet tuista käytettiin siis tilan juoksevien menojen kattamiseen."

Tilastokeskus:

"Vuonna 2009 aktiivitiloilla toimivien yrittäjien maatalouden verolomakkeilla ilmoitetut maataloustuet olivat 1,8 miljardia euroa ja maatalouden tulos oli reilut miljardi euroa. Tukipolitiikkaa tuntemattonta asia voi ihmetyttää. Maatilayritystä kohti laskettuna tämä tarkoittaa sitä, että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos. Tuloksen voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja koroksi omalle pääomalle. Liki puolet tuista käytettiin siis tilan juoksevien menojen kattamiseen."

Tässä sitä taas vääristellään tukipolitiikkaa railakkaasti. Tuostahan saa käsityksen, että viljelijäperheen palkkaa koostuu pelkistä tukieuroista. Meillä ainakin kaikki tukieurot käytetään menojen kattamiseen, ja myyntituloista sitten jää palkkaa, jos jää.

Jos tukiaiset joskus loppuu, meillä loppuu ostopanosten käyttö ensin, ja sitten vasta tingitään omasta palkasta. Tukirahat ovat läpikulkuerä, kuten arvonlisävero. Ne ei ole omaa rahaa.

että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos

***Mun mielestä tuo on tosi hyvä tulos noilla tuilla.

höpöhöpö

Missään ei ole määrätty mistä tuloja pitää elinkeinotoiminnassa kertyä. Sitten on eri asia jos elinkeinotoiminta kokonaisuudessaan on toistuvasti tappiollista. Käytännössä kolmas peräkkäinen tappiovuosi saattaa johtaa siihen, että toiminta katsotaan harrastustoiminnaksi, eikä tappiota vahvisteta

 Samojen sääntöjen käyttäminen yrityselämään toisi hyvävelilöille ongelmia
"Suomen McDonald's teki voittoa toisena perättäisenä vuonna. ... huomioon, että neljännesvuosisadan aikana yhtiö teki tappiota 70 miljoonaa euroa" Juttu löytyy jostain kauppalehdestä

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 14.01.13 - klo:19:02

höpöhöpö

Missään ei ole määrätty mistä tuloja pitää elinkeinotoiminnassa kertyä. Sitten on eri asia jos elinkeinotoiminta kokonaisuudessaan on toistuvasti tappiollista. Käytännössä kolmas peräkkäinen tappiovuosi saattaa johtaa siihen, että toiminta katsotaan harrastustoiminnaksi, eikä tappiota vahvisteta

 Samojen sääntöjen käyttäminen yrityselämään toisi hyvävelilöille ongelmia
"Suomen McDonald's teki voittoa toisena perättäisenä vuonna. ... huomioon, että neljännesvuosisadan aikana yhtiö teki tappiota 70 miljoonaa euroa" Juttu löytyy jostain kauppalehdestä

Tätä älynväläystä  voisi tietenkin rinnastaa työttömyyskorvauksiin ja ansiosidonnaisiin eli jos ei kerran tienaa töistään verokirjalle 50% tukiloistaan niin tuet loppuu.
Aikamoista höpökirjoituksia ja joku otta vielä tosissaan asian. 

Tämä ketju kuvastaa lähinnä joidenkin kateutta suuria(siis naapuri saa enemmän) tukia kohtaan, noi verottajan vaatimukset yms pelkkää provoa
Myyntituloja verottaja kyllä kyselee, mutta ei näennäisviljelyepäilyn takia vaan puhtaasti epäilee tulojen pimittämistä
Tuotannon ja tukien erottaminen on edelleen yksi unionin linjauksista, ei se ole muuttunut miksikään muualla kuin muutamien katkerien maidontuottajien mielessä

Tulos saa jäädä vaikka pakkaselle kunhan tulopuolella olisi jotain muutakin kuin tukia. Jos nyt ajatellaan että nämä ovat maataloustuotannon eikä esim. maisemanhoidon tukea.

Meilläpäin on käytössä osana tuotantotekniikkaa nimeltään siilo. Sillä voi, jos kassa kestää, siirtää tulot monen vuoden päähän.

Suomen McDonald's teki voittoa toisena perättäisenä vuonna

Yrityspuolella saisi todellakin tehdä tiukempaa linjanvetoa milloin toiminta muuttuu harrastukseksi, jos sitä mukamas halutaan maatalouteenkin:

Vuonna 2011 A-Katsastus Oy emoyhtiöineen maksoi yhteisöveroja Suomeen 94,46 euroa. 2010 summa oli vieläkin pienempi, 39,76 euroa.

Nokia maksoi vielä vuonna 2007 veroja Suomeen lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2008 yhtiö maksoi veroja vajaat 500 miljoonaa euroa, vuonna 2009 noin 150 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 enää 1,6 miljoonaa euroa.
 
Nokian Suomeen maksamien verojen pienuus ihmetytti jo viime vuonna, jolloin yhtiö maksoi 625 miljoonan euron verotettavasta tulostaan veroa Suomeen häviävän pienellä 0,25 veroprosentilla. Nokia selitti asiaa Uudelle Suomelle marraskuussa 2011. Nokian lausunnon mukaan sen Suomessa sijaitseva emoyhtiö maksoi vuonna 2011 ulkomaisia veroja 138 miljoonaa euroa

Pakollinen myyntiprosentti liikevaihdosta toisi vähän samanlaisen ongelman kuin metsävähennys, tässä myyntipakon ehdot siirtyisivät suoraan hintaan.

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 14.01.13 - klo:22:06

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.01.13 - klo:20:24

Ei se toisaalta ole verottajan asia pistää verotettavia tuloja johonkin arvojärjestykseen.

Sen sijaan tukiehtoihin, ainakin kansallisten osalta, voitaisiin pistää ehto että maatalustuotteiden myyntitulon pitää olla korkeampi kuin tuet, muuten tukia supistetaan kunnes kohtaavat.

Tai edes niin että maataloustuotteiden myyntitulon pitää olla vähintään 50% tuista.

Ja sillä tavalla että seuraavan vuoden tuista pidätettäisiin jos edellinen vuosi ei täytä ehtoja.

   Just joo.     Mitäköhän viljelykasvia siellä pellolla sitten oikeesti täytyis viljellä,
Jos verotettavaa kaikkien kulujen jälkeen täytyisi jäädä enemmän kuin tukia ??   

Mielessä on vielä ne alle sadan euron viljatonnit...        Kun ei saa edes bruttona ...   

En minä mielestäni kirjoittanut mitään ehtoja tulokselle. Myyntituloa, eli liikevaihtoa saisi mielestäni olla jonkun verran suhteessa tukiin. Tulos saa jäädä vaikka pakkaselle kunhan tulopuolella olisi jotain muutakin kuin tukia. Jos nyt ajatellaan että nämä ovat maataloustuotannon eikä esim. maisemanhoidon tukea.

Tulovaatimuksesta voitaisiin tietty eriyttää kokonaan maatalousbudjetin ulkopuolelle jotkut normaalin viljelytoiminnan ulkopuolelle jäävät asiat, kosteikot, luonnonniityt, ehkä jotkut maisemanhoitokohteet joissa laidunnetaan vaikka emoja . Metsissäkin on talousmetsät ja luonnonsuojelualueet erikseen. Pelloilla monimutkaistetaan pakkaa turhaan kun molemmat sotketaan samaan järjestelmään. Ympäristötuki voisi olla tukea sille että tuotetaan ympäristöystävällisesti, ei sille että ollaan tuottamatta ympäristöystävällisesti.

Emoihin liittyen on jännä miten aina välillä joku keksii todeta miten suomen olosuhteet ovat passeleita erityisesti emoista alkavaan lihanaudan tuotantoon, ja kuitenkin mikään muu tuotantomuoto ei vaadi yhtä paljon tukea suhteessa liikevaihtoon.

Jos kaikki tuet pudotetaan pois, Suomeen tulee jäämään jonkin verran emoja. Hyvä, helppohoitoinen emokarja käy oikean työn oheen. Peltoviljelykin on erittäin vaatimatonta, vähillä kustannuksilla ja rehun laaduksi riittää se kerran vuosikymmenessä uusittu vuohenherne....

Noista emotilojen tuista voidaan myös todeta, että niistä suurempi osa on kuitenkin unionista tulevaa rahaa, ikäänkuin vientituloa vrt vaikka siihen kansallisella tuella tuotettuun maitoon

Jutun pointti on se että jos tilalta ei missään vaiheessa tule myyntituloa niin miksi sen kuuluisi saada vähentää alv......
Ei tämä liity tukiehtoihin mitenkään.
Miettikääs tilannetta jos maataloustukia ei olisi olemassa. Kauanko luulisitte että saisi vähentää alvn joka ainoasta menosta  ja ilmoittaa aina verotuksessa että tulot 0€ ennen kuin verokarhu kiinnostuisi....

Noista emotilojen tuista voidaan myös todeta, että niistä suurempi osa on kuitenkin unionista tulevaa rahaa, ikäänkuin vientituloa vrt vaikka siihen kansallisella tuella tuotettuun maitoon

Näin vähäpeltoisena etelän maidontuottajana en usko saavani myyntituloihin nähden kovin paljon enemmän kansallisia tukia kuin esim. sinä.

Mutta asiat ovat niin kuin ne ovat. Tukipolitiikka ei ole kääntymässä siihen suuntaan että tuottamista vaadittaisiin ja jostain syystä myyntituloa tuottamattomasta pellosta jota rääkätään juuri sen verran että luonnonvaraiset kasvit eivät ole siellä valtakasvina, saa enemmän tukea kuin tosiaan vaikka luonnon niitystä.

Noista emotilojen tuista voidaan myös todeta, että niistä suurempi osa on kuitenkin unionista tulevaa rahaa, ikäänkuin vientituloa vrt vaikka siihen kansallisella tuella tuotettuun maitoon

Mistä unioni saa rahansa?

Kuulin tuossa sellaasta että verottaja ottaa syyniin ns. tukiviljelijät ja luomutuotannon.
 Elikkäs verokarhu alkaa käymään läpi "maanviljelijöitä" joilla ei ole verotuksessa myyntituloja ollenkaan.
Nämä veijarit tulevat menettämään viljelijästatuksensa, ja sitäkautta alvin vähennysoikeutensa.
Enpä ole vuosiin verottajan taholta mitään lähellekään näin hyvää kuullut.

Moommalandian tissiposki haaveilee taas naapurien pelloista! 

Niin "järkevältä" kuin tuntuisikin tuen ja tuotannon sitominen toisiinsa, niin se ei vaan käy nykymaailmassa ja globaalissa kilpailutilanteessa. WTO-neuvotteluissa yksi pääperiaate ns. sallittujen tukien suhteen on nimenomaan se, ettei tuet saisi suoraan olla sidottuja tuotannon määrään. Tukia suunnataan rakennemuutoksen tukemiseen (investointituet), ympäristötukiin, erilaisiin hankepohjaisiin tukiin jne.

Ajatus on se, että tuotteiden kauppa ja tuotanto olisi ns. "itseohjautuvaa", markkinatilanteisiin perustuvaa - jos markkinoilta ei saa tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa, tuotantoa ei olisi. Kaunis ajatus, joka ei tietenkään toteudu. Jokainen vetää esim. noissa tukiasioissa kuitenkin mahdollisimman paljon kotiinpäin. Ja viljelijät ovat sen verran hulluja, että tuottavat vaikka tappiolla, siitä huolimatta että tukijärjestelmä mahdollistaisi ja kannustaisi em. tilanteessa parempaan taloudelliseen tulokseen optimoimalla pelkät tuet.

Se on fakta, että on haihattelua kuvitella tukijärjestelmien suunnan muuttuvan tuotantovastikkeelliseksi, suunta on juuri siitä poispäin. Investointitukien osalta toki tilanne on eri, koska ne ovat lähtökohdaltaan rakennetukia, joiden tarkoitus on kehittää tuotantorakennetta sellaiseen suuntaan, joka ei tukia jatkossa tarvitse.

Eikö se olis reilu peli niin, että kaikki tuet lakkautetaan, ja sitten järjestelmä, jossa tukea maksetaan jokaiselle tasan sen verran kuin on ilmoittanut edellisenä vuonna maataloustuotteiden myyntituloa veroilmoitukseen. Jopa muuttuisi kerralla maatalouspolitiikan suunta.

Alkaisi myös viljelijöitä kiinnostaa tuotteidensa hinnan nosto, kun korotuksen saisi tuplana. Ja vastaavasti loppuisi tuottajahintojen polkeminen sillä perusteella, että tukiaisilla ne kumminkin elää.

Vielä reilumpaa olisi, jos tuki sidottaisiin tulokseen (veroteetavaan puhtaaseen tuloon). Eli jos olet onnistunut tienaamaan euron markkinaehtoisesti, saat toisen (tai mikä kerroin nyt sovitaan) tukea. Tämä kannustaisi myös tuloksen tekemiseen, eikä pelkästään liikevaihdon kasvattamiseen. Tällaista tukijärjestelmää taloustieteilijät kutsuvat negatiiviseksi tuloveroksi ja se on ollut heidän esityslistallaan jo vuosikymmeniä, mutta missään sitä ei ole otettu käyttöön.