Miten on raatilaiset saanu noi päisteet pidettyä kasvukunnossa. Hieman on ollu jo mielestäni pidemmän aikaa näkyvissä että  pellon ulkoreunoja ei saada oikasti kasvamaan. Tähän suurimmat syyt on sotkemiset isoilla koneilla käännöksissä, usein varjostava metsä ja muuten märkä maa.

Yksi ratkaisumalli olisi se neljä metrinen tie pellon ympäri ja koneet liikuisi suoraan tielle ja sitten vasta kääntyis. Sitten saisi miettiä että perutaako ja lähtee viereistä takaisin vai meneeko jonkin matkan päästä  vasta takaisin.
käytännössä ammattitaidolla mahtuis kaikki maatalouskonet näin tekemään eikä tarvita niitä hehtaarien päisteitä.


Päisteiden osuus kokonais pinta-alasta on kuitenkin todella suuri joten ehkä asialle kannattaa suoda muutama ajatus.

Päisteet. mitkä on mettänreunapeltoja kannattaisi jättää lhp:ksi?

 mikäs se kaistan leveysvaatimus nykyisin onkaan ?

Ja jos kukkaro kestää,ni ehdottomasti pikitie

ei skännä voi tällaista ymmärtää. Siihen voi olla monta syytä joista esimerkiksi perjaate voi olla yksi. muita voi olla että hän ei ole tekemisissä lannan, painavien koneiden, pehmeiden maiden, isojen pinta-alojen tai sitten ei kiinnosta miettiä vaihtoehtoja.

Kuitenkin jos on viljelijä joka elää tällä alalla ja on tekemisissä lannan ja muutenkin isojen koneiden kanssa niin hänen pitäisi nähdä nämä ongelmat.

Tietenkin asiaa pitää miettiä lohko kohtaisesti ja ottaa huomioon useita tekijöitä mutta paljon saisi aika edukkaastikin tehtyä jos halua riittää.

Tohon työjärjestykseen niin hinattavilla konilla tämä toimisi paremmin koska ne kääntyvät tiukemmin päisteessä. Sitten viellä että väitän että lohkot tulisi nopeammin kylvettyä perjaattella että ajetaan lohkon päästä päähän aina ja lopuksi yksi kierrros ympäri kun perinteinen 6 kierrosta ympäri ja sitten edes takaisin. Miksi näin niin sitä voi jokainen miettiä.


Sitten itte alkuperäiseen aiheeseen niin väliojia putkittamalla saa huomattavan paljon tallattuja päisteitä poistettua ja lisää hyvää kasvualustaa. Nämä on niitä asioita joita paljon näkee jos haluaa pitää silmät auki.

Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon, mutta muokkauksiin ei kun sitä tietä joku ajaa kuiteski mökilleen..
Itellä ei päisteet pahemmin sotkeennu, kun lanta viedään usein talvella patteriin tai kytätään kuivaa aikaa keväällä ja kasvustolevitykset kesällä on sellasta ripottelua. Paalien haku syksyllä usein aika rypemistä, mutta ei siinä sotkeennu 3 metriä enempää ja tuki tulee kuitenkin, niin missä onkelma

Mun mielestä se suuri sotkemisongelma pitäisi tulla ainoastaan kynnössä tai syysmuokkauksessa ja ehkä jossain jurtin nostossa. Silloin sitä kuraa tulisi tielle. Muuten ei oikeastaan saisi pyörät likaantua. Muutenkin asia koskee ehkä enemmän karja javilja tiloja. Erikoiskasveissa on sitten muita tekijöitä aika paljon.

Mun mielestä se suuri sotkemisongelma pitäisi tulla ainoastaan kynnössä tai syysmuokkauksessa ja ehkä jossain jurtin nostossa. Silloin sitä kuraa tulisi tielle. Muuten ei oikeastaan saisi pyörät likaantua. Muutenkin asia koskee ehkä enemmän karja javilja tiloja. Erikoiskasveissa on sitten muita tekijöitä aika paljon.

Niin, sekin vielä....

ei skännä voi tällaista ymmärtää. Siihen voi olla monta syytä joista esimerkiksi perjaate voi olla yksi. muita voi olla että hän ei ole tekemisissä lannan, painavien koneiden, pehmeiden maiden, isojen pinta-alojen tai sitten ei kiinnosta miettiä vaihtoehtoja.

Kuitenkin jos on viljelijä joka elää tällä alalla ja on tekemisissä lannan ja muutenkin isojen koneiden kanssa niin hänen pitäisi nähdä nämä ongelmat.

Tietenkin asiaa pitää miettiä lohko kohtaisesti ja ottaa huomioon useita tekijöitä mutta paljon saisi aika edukkaastikin tehtyä jos halua riittää.

Tohon työjärjestykseen niin hinattavilla konilla tämä toimisi paremmin koska ne kääntyvät tiukemmin päisteessä. Sitten viellä että väitän että lohkot tulisi nopeammin kylvettyä perjaattella että ajetaan lohkon päästä päähän aina ja lopuksi yksi kierrros ympäri kun perinteinen 6 kierrosta ympäri ja sitten edes takaisin. Miksi näin niin sitä voi jokainen miettiä.


Sitten itte alkuperäiseen aiheeseen niin väliojia putkittamalla saa huomattavan paljon tallattuja päisteitä poistettua ja lisää hyvää kasvualustaa. Nämä on niitä asioita joita paljon näkee jos haluaa pitää silmät auki.

Juu ei, eikä varmaan 80% agron lukijoistakaan........

Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon

oho.

Tällaista harrastetaan jo jossain muualla. Eli vaikka suomalaiset viljelijät pitää ajatusta täysin hulluna niin jossain muualla nähdään hieman hyötyjä.

Siis nythän mää tän ymmärsinkin. Meilläkin on muutamilla turvepelloilla ja vapolla on kaikilla ainakin 50% tuollainen toteutus. Sarka päättyy hieman leveämpään päisteeseen joka menee koko alueen läpi, mutta kyllä sekin kylvetään...

Kannattaa siis laittaa avo-ojat ja päisteylitys jokaiseen ojaan.

vms on oikealla aiheella. Itsellä ainakin on lietteen ajon kanssa päisteiden kanssa ongelmia vaikka käytetään konttia ja 10 m3 levityssäiliötä niin silti päisteet tahtoo mennä puhki. Se tie konsti ei toimi kylläkään monessakaan paikassa. olen miettinyt ja jonnekin kokeillutkin ajaa hienoa filleriä jonkin moisen kerroksen päisteeseen tai rumpun edustalle. Ei haittaa viljelytöitä ja lisää hyvin rapakon kantavuutta.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 30.12.12 - klo:10:54

Euroopassa ja suuressa lännessä näkee usein noita päisteteitä. Täälläkin ehdoteltu pellonreunatien ojan putkitus varmaan ihan hyvä juttu siihen rehu- ja lietevaunulla ajoon

oho.

Tällaista harrastetaan jo jossain muualla. Eli vaikka suomalaiset viljelijät pitää ajatusta täysin hulluna niin jossain muualla nähdään hieman hyötyjä.

Muualla maailmassa ei ole kevättulvia vesien sulaamisesta... Eikä nykyisiä kesätulviakaan, näyttää nuo suuret sateet olevan muotia. Meinaan että omalta kylältä löytyy juuri tuota pellon päisteiden ja reunaojien putkitusta, tosin perunalla. Ongelmia keväällä ja hirmusateiden aikaan, ei ole avo-ojia jotka veisi vettä ja tasaisella maalla putkistojen pitää olla ISOJA että vesi ehtii isolta lohkoltakin pois. Kun on ne naapurinkin maat samassa lohkossa Lohkojen koot sitten kymmeniä hehtaareja. Jos kaikki harrastaa samaa, ne tulvavesien paikat hakee kyllä paikkansa ja voimalla. Mäkisemmästä maasta ei kokemusta, näin 0.x%:n kaadoilla olevilla pelloilla, joissa mäeksi kutsuttua kukkulaa ei oudompi kulkija edes huomaa

Tätä on harrastettu jo jonkin aikaa eli kokemuksia on. Plussat taitaa kuitenkin voittaa miinukset. JOS tänne olisi näppärämpi laittaa kuvia, laittaisin jotain esimerkki fotoa vahingoista ja hyödyistä. Reunaojien putkitus pinta-alan lisäämiseksi, pari kilometriä kertaa 4m on jo 0.80ha, erikoiskasveilla kannattaa kummasti...

Hätäseen ku katto, niin jo toises videos löyty vemssille päistettä

http://www.youtube.com/watch?v=UxCXb-y2D44

Meinaatteko vuokramaillekin tallata tiet ympärille, mitä vuokraisännät tykkää ajatuksesta? Muutenkin maanomistajat jotka vuokraavat isoille, isojen koneiden ökytiloille maansa, saavat maansa usein pilalle poljettuina takaisin. 

Erilaisia keinoja on käytössä lohkosta riippuen.

Lohko 1: Leveän U:n muotoinen lohko n8 ha jossa tuo kaarta vastaava osuus metsänreunaa. Kylvö reunoja pitkin, edestakaisin, nykyisin U:n kärjissä heinäsiivut kun jokirantaan ei saanut myrkyttää 25 m etäisyydellä.

Lohko2: kolmion mallinen n 10 ha. Aloitetaan metsänreunasta, toisella pitkällä sivulla suojavyöhykettä jota kautta lannanlevitys ja muu kulkeminen. Kolmion lyhyt sivu jätetään puolittain muokatuksi 18 metrin leveydeltä ja muun osan kylvämisen jälkeen päiste äestetään ja kylvetään.

Lohko3: Kaareva maantien reuna kuiva ja kasvanut heikosti. Ajettu suojavyökkeeltä heinää eloperäisen aineen lisäämiseksi. Lohkon nurkassa lato, ladon leveys kylvetään ensimmäisenä maantien suuntaisesti ja sen jälkeen jätetään 15 metrin päiste kylvämättä. Loppu lohko kylvetään toiseen suuntaan. Yläpäiste kylvetään ensin, leveys 18 metriä jotta ei tarvitse kääntyillä aivan ojanreunalla ja pääsee tekemään hyvän lenkin. Lopuksi äestetään se keskellä oleva 'päiste' ja kylvetään. Lohkon koon vuoksi tuota keskellä olevaa päistettä pitkin joutuu kulkemaan useita kertoja ja se muuten tallaantuisi aivan epätoivoiseksi ellei muokattaisi jälkeenpäin.  Lietteeen levitys ja puinti myös vastaavassa järjestyksessä; niillä tankin koko ei muutenkaan riittäisi koko pellon pituudelle.

Lohko4: Märkään ja pimeään metsänreunaan tehty 12-15 metrin heinällä oleva LHP-kaistale.

Muilla lohkoilla yleensä kylväessä 18 metrin päiste että ei tarvitse talloa aivan reunoja.

Kynnöt on pyritty tekemäään 12 metrin päisteellä. Kun kylväessä päisteen leveys on 18 metriä ja kylvinkoneella jättää hiukan rakoa tuohon kohtaan niin helppo seurata kyntäessä ja tehdä merkki/avaus oikeaan kohtaan.

Vesivakoja ei keväällä tasata vaan saavat jäädä vaoksi peltoon. Seuraavana vuonna siitä sitten aloitus.

Päisteen merkkauksia on viime aikoina tullut tehtyä ajamalla 6 metrin äes ylhäällä edestakaisin - kannatuspyörien jäljet näkyy selvästi eikä päistettä tarvitse ajaa tomuksi.

Noilla keinoilla päisteiden tila on parantunut muutaman vuoden aikana huomattavasti.

Mutu-tuntumalla jos sen ihan ojanreunan malttaa olla tallomatta ja saa kasvamaan, niin vähän keskemmällä oleva tallatumpikin alue kasvaa paremmin.

Meillä on pakko rakentaa muutama sata metriä päistetietä ensi kesänä. Uudelle vajaan 30ha raiviolle kun joudutaan kulkemaan vanhan 15ha lohkon koko päisteen läpi ajaen, nuo joudutaan tekemään kulun turvaamiseksi märällä. Ei taida sellasta peltoa löytyä jolla hyöty löytyisi tiivistämien torjunnasta, maksaa se tien tekeminen sen verran. Tarkoitus ittellä kuoria 20cm pintaa pois ja laittaa 5m levee kangas,
Pohjalle 20cm hiekkaa ja pintaan saman verran mursketta.