Ootkos sä vemssi nyt taas ihan tosissas tän asian kanssa?

Monesti se pelto loppuu siihen mihin omat maat loppuu. No mikäs siinä jos sulla kasvaa aina pellon päässä vähän metsää eikä ole nappulasta pulaa niin ainahan sitä harrastaa saa

Ootkos sä vemssi nyt taas ihan tosissas tän asian kanssa?

Monesti se pelto loppuu siihen mihin omat maat loppuu. No mikäs siinä jos sulla kasvaa aina pellon päässä vähän metsää eikä ole nappulasta pulaa niin ainahan sitä harrastaa saa

Vemssi on ollu syksyllä sienimetsällä ja sekottanu vahverot seitikeihin. Nyt tehny on niistä Dami-pitsaa ja vetelee kunnon euforisia trippejä pitkin atmosfääriä.....

Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta

Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....

Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.

 

Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta

Eihän sitä mikään estä laittamasta tukihaussa peltojen reunoilta 5-metriä tukihaussa tie/kääntymä-alueiksi 

Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....

Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.

 

Mitä! Et oo vielä laittanut edes kymmentä jumps/jömps/dägädägä musiikkivideolinkkiä 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.12.12 - klo:00:28

Mitä enämpi vemssi kirjottaa tästä aiheesta, sen sekasemmaks sen juttu vaan menee.....

Nukutaan ja nussitaan välillä, se selvittää ajatukset.

 

Mitä! Et oo vielä laittanut edes kymmentä jumps/jömps/dägädägä musiikkivideolinkkiä 

DägäDägä.....

Eiköhän toi tullut jo aika selväksi, että tämä ehdotus oli tarkoitettu johonkin muualle kuin etelä/lounais-suomen alueille. Ei täällä ole metsiä joka pellon reunassa, liekkö viidellä prosentillakaan lohkoista yhtään reunaa, joka rajoittuisi metsään.

Kyllä mä omalla taavallani olen ainakin puoli tosissani. Toki asia on hieman maalaji ja paljon riippuu ympäröivästä maastosta. Ei esimerkiksi välttämättä kannata ruveta johonkin joen rantaan tietä pykäämään.
Esimerkiksi ne noin 200 ha joita kiertelin paalaajan kanssa viime kesänä niin lähes kaikissa olisi edistänyt pellon kasvukuntoa jos peloilla ei oltaisi käännyilty lainkaan. Asia tulee ilmi niin isoilla yli 4 ha ja pienissä alle 2 ha:n lohkoissa. Toki pienissä se esiintyy niin että esimerkiksi vähän märkään keliin kun menee rehua tekemään niin koko pelto on enemmin tai vähemmin kyntökuntoinen. Isommissa taas usein näkee varsinkin jos tietää lantakärryjen urat mitä pitkin ne on pellolla ajanut ja sitten viellä ne päisteet on usein tallottu vajaatuottoisiksi. Lisäksi liittymien kohdat on usein tallattu kasvukelvottomiksi isolta alueelta

Toki maalaji on asia.

Joenrantaan ei kannata tietä tehdä, se on totta.

200hehtaaria ilman kiertämistä? Millaset työleveydet tai lohkon/saran pituuden se oikein vaatis että kääntymättä sais ajettua?? Isossa maailmassa kuten Ameriikassa ja Moommalandiassa varmaan mahollista.

Menee viljely vähän työlääksi jos pitää tehdä lakian reunaan 5km päähän pellosta päistetie ja käydä siellä kääntymäs... Miksi nyt ei vaan voi kääntyä siinä päistees ja antaa sen sotkeentua,mutta kuittaa siitä ne tuet. Kiva tehdä jollekkin reilulle 50 lohkolle tiet...

Kerrankin skännän kans samoilla linjoilla. Ei tämä voi olla niin vaikiaa....

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:28

Joo, kyntämisen lopettaminen oli merkittävin tekijä päisteiden ennallistamisessa. Seuraavaksi kehittelin äestystä sellaiseksi, että päisteitä ei enää hinkata moneen kertaan. Eli ajan peltoa ympäri ja päiste siirtyy joka kierroksella ajokerran verran keskemmälle. Isommat lohkot jaetaan tietenkin pienempiin osiin. Kylvämisen kanssa oli hetken aikaa ongelmia, mutta viime vuosina olen tehnyt niin, että päisteet kylvetään viimeiseksi. Muutenkin vältän viimeiseen asti ajamasta jo kylvetyllä alueella. Keväällä olen viivästänyt pellolle lähtöä ehkä 1-2 päivää.

Noilla menetelmillä olen kokenut, että päisteet kasvavat yhtä hyvin kuin muukin lohko.

miten olet hoitannu päisteitten kylvön viimemoseks? onko ajo-opastin vai joku muu härpäke millä pysyy  ennakoimaan??

En jätä kovin reiluja päisteitä. 4,5m äkeellä ajetaan kaksi kertaa pellon ympäri, siitä jää jälki. Ihan silmämääräisellä arviolla mennään. Välillä jää pikkuisen vajaaksi ja välillä menee hiukan päällekkäin, mutta kokonaisuuden kannalta ei merkitystä.

Kyllä tämä osittain toimisi myöskin lounais suomessa. Paljon on lohkoja jotka rajoittuu tiehen mutta välissä on oja. Tään ojan kun laittaa umpeen niin lietekärryt esimerkiksi ei tarvitsee aina mennä samasta liittymästä vaan voi kääntyä pellolle siitä kohtaa mistä oikeasti alkaa levittä. Kaikki sen sitten tietää jos sattuu menemään tie toisessaa päässä niin siellä sama juttu ja pääsee takaisin tielle siitä missä sattuu tulemaan pellon laitaan

Ehkä pirkanmaan suunnalla on tälle paremmat paikat kun metsät usein alkaa pellon laidasta.

ps kunnon tien kun johonkin tekee niin se on aina ollut tuottava. Oli kyse sitten pellosta tai metsästä. (tähän ei nyt sitten tartte viisastella että jaetaan lohkoja) vaan että sinne ympäri tehdään teitä.

useiten viellä nämä pellon laidat on vajaassa kassvussa kun ei ole oikein viellä metsää eikä myöskään peltoa. Ne kasvaa useiten jotain lehtipuu p**kaa.

tulkaa oppimaan taiskerin huipputilalle miten päisteet kasvaa konekalusto lähinnä naurettava mut kahua lykkää niin saatanasti puolihyviä vinkkejä esim kun oma tie menee lohkojen läpi niin kaikki avoojat tien reunasta putkeen niin pääsee lietevaunun kans aina suoraan ym ja kylvinkone saa painaa enintään 2000kg SÄILIÖT TÄYNNÄ niin ja jos siä tien toisella puolen on naapurin peltoo niin ostaa pois ja taas homma etenee

Tuota Vemssin ongelmaa jos puisi vielä...
Päisteet voisi laittaa viherkesannolle ja nostella niistä tuet. En tiedä voiko päistealat ilmoittaa jopa LHP-nurmena, silloin tukea tulisi vielä enemmän. Jos miettii omien peltojen kohdalla, että päisteisiin pitäisi tulla tiet metsän puolelle, niin 30-40% pelloista on sellaisia joilla tämä järjestely toimisi. Metsän raivaaminen ehkä kohtuullisen helppo homma, mutta valtaojien ja salaojien laskujen siirto aikamoinen kaivinkone urakka. Myös sepeli on nykyään kallista ja jos aatellaan, että tien pitäisi kantaa raskaita koneita, niin perustusten tekoon on uhrattava paljon kiviainesta. Jos tuosta pystyy kustannukset laskemaan ja tekee vertailun vaikka päisteiden pitämiseen viherkesantona, niin luulen, että jälkimmäinen on aika kannattavaa.

Jos maanviljelyksessä on muuten päästy sille tasolle, että päisteet ja liittymien paikat on onnistuttu tallomaan paskaksi, niin ongelmat pellon rakenteen kanssa tuskin päättyvät tähän. Todennäköisesti myös peltoa on tiivistetty rajusti. Jos näyttää siltä, että päisteet kasvavat huonosti, niin todennäköisesti muullakin peltolohkolla kasvu ja tuottavuus ei ole enää sillä tasolla mitä se on ollut parhaina päivinä.

Vaikka kaikki pitää olla nykyään isoa, tehokasta ja tuottavaa, niin maan rakenteen säilyttämisen kannalta tuo on mahdoton yhtälö. Pitäisi paljon enemmän miettiä sitä, koska töitä tehdään ja minkälaisella kalustolla pellolla liikutaan. Isot koneet eivät ole pakonomainen tarve, vaan paljon on kiinni isännän asenteesta ja halusta järjestää asioita. Esimerkiksi lietteen siirrossa voisi ajatella siirrettäviä tilapäiskontteja joihin tuodaan tavaraa valmiiksi ja pelloilla liikutaan kevyellä kalustolla. Urakointi ei mielestäni kovin paljon edistä maan rakenteen säilymistä, koska urakoitsijan intresseissä on levittää tavaraa mahdollisimman paljon ja nopeasti. Sen takia kalusto on suurta ja painavaa.

Pellon kasvukunnon säilyttäminen ei ole mahdollista maksimoimalla taloudelliset tuotot ja optimoimalla työn tehokkuus huippuunsa. Joudutaan tekemään kompromissejä, valitettavasti.

Mää muutin mieleni. Ehdottomasti kannattaa rakentaa teitä pellon reunoihin. Tekee vaikka niin että tilaa ensin kaivurin joka siirtää ojien paikat ja seuraavaksi tilaa ojituskolonnan ja hoitaa homman avaimet käteen periaatteella. Taloudellisesti kannattavaa koska päisteistä saadaan tämän jälkeen täydellinen maksimituotto. Muutamassa vuosikymmenessä koko helapaska on kuoletettu.

Laitoin laskimeen uudet patterit ja tuli mieleen DNA:n taannoinen mainos....