Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.

Ookko Aritermiltä kysyny, pystyiskl keskuksen silloonen alihankkija tekemähän asialle nätisti mitään? Nykyyset Siemensit saa aika hyvällä kuivuriohjelmistolla suoraan tehtaalta.

Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.

Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.

en mä näistä kuivurisysteemeistä mitään tiedä, mutta
ALATALKKARI ON PARAS!!!!

Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.

Ei ihan tuollaista, mutta hakesysteemi + radiaattori 250 kW:n pannun edessä. Se, korvaako vai ei, riippuu tietenkin hakejärjestelmän tehosta. Itselläni korvaa arviolta kolmasosan öljystä, kun lämpölaitos on vain 80 kW:n kokoinen.

Ps. Biofire on paras!

  No Bioire varmaan onkin parhaasta päästä....

Olisin vielä kysynyt, että onko teillä tiedossa ketään l. keskuksen automaatiokeskuksen tekijää. Mahtaako tulla ns. kaupalliset tehdasvalmisteet kyseeseen, jos ei ole ko firmasta ostamssa nyt koko uutta lämmityskalustoa?

  No Bioire varmaan onkin parhaasta päästä....

Olisin vielä kysynyt, että onko teillä tiedossa ketään l. keskuksen automaatiokeskuksen tekijää. Mahtaako tulla ns. kaupalliset tehdasvalmisteet kyseeseen, jos ei ole ko firmasta ostamssa nyt koko uutta lämmityskalustoa?

Kai noita tekee kuka tahansa osaava ja luvat omaava sähkömies. Uskoisin että voi vaan tulla hintaa enempi kuin valmiille keskukselle, eli lähinnä voisi tulla kyseeseen jos halutaan jotain erikoista jota ei suoraan kaupasta saa. Kyllä kai noita keskuksia myydään ilman koko kaluston ostamistakin.

Asennus kannattaa teettää sitten jollain joka ihan oikeasti tietää lämpökekuksista jotain. Kävin katsomassa yhtäkin isoa lämpökeskusta joka oli asennettu päin h**ttiä. Kiehuntatermostaattia ei ollut asennettu ollenkaan (koska putkimies ei ollut jättänyt sille tyhjää yhdettä) vaan se nökötti paketissa pannuhuoneen nurkassa. Sitten logiikan lämpöanturin pettäessä tuo keitti ja aiheutti aika vakavan vaaran, lämpö kattilassa oli jo 160 astetta ja höyryä tuli joka puolelta. Onneksi ei mossahtanut. Lisäksi tuossa oli takapaloautomatiikka joka tyhjentää kattilan ruuvin jos siinä lämpötila nousee. Eipä siinä mitään, niinhän se toimikin mutta kun kattilaruuvia syöttävä ruuvi ei kuitenkaan takapalotilanteessa pysähtynyt vaan syötti kiltisti lisää tavaraa kuumentuneeseen ruuviin.

Mika

Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:

1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.

Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:

1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.

Ei ole kokemusta, mutta maalaisfyysikkona pohdiskellen:

1) prosentteja on mahdoton sanoa (riippuu puhaltimen ominaisuuksista, vastapaineesta jne), mutta ilmamäärää ei voi laskea sen alemmas kuin kuristamallakaan on voinut pudottaa. Siis pienentämättä suuttimia tms.

2) Tamuissa on potentiometrin tms nappulasäädön lisäksi yleensä jokin standarditulo (jännite- tai virtaviesti, 0-10 V / 4-20 mA tms) jolla nopeutta ohjataan. Hienoimmissa jopa väyläohjaus...
Tarvitaan siis lämpöanturi, joka sopivasti skaalattuna antaa tarvittavaa tietoa. Automaatiopuolen kaveri osaa varmasti auttaa, vakiojuttuja nuo.

Oletko varma että saavutettava säästö on olennainen? Jotkin puhaltimet vähentävät energiantarvettaan reilusti jos niitä sopivasti kuristetaan. Jos on mahdollista mitata moottorin ottama virta niin kannattaisi ehkä tarkistaa tehontarve normaalitilanteessa ja sitten imupuolelta kuristetuna. Tulos saattaa yllättää niin että taajuusmuuttaja ei enää houkuttelekaan niin paljoa.

Jos mottorin pyörimisnopeutta lasketaan merkittävästi, niin kannattaa tarkistaa samalla että sen moottorin oma jäähdytyspuhallin jaksaa vielä jäähdyttää tarpeeksi. Eli seurata että moottori ei ylikuumene.  Muuten voidaan tarvita erillinen moottorinjäähdytyspuhallin...

Ei ole kokemusta, mutta maalaisfyysikkona pohdiskellen:

1) prosentteja on mahdoton sanoa (riippuu puhaltimen ominaisuuksista, vastapaineesta jne), mutta ilmamäärää ei voi laskea sen alemmas kuin kuristamallakaan on voinut pudottaa. Siis pienentämättä suuttimia tms.

2) Tamuissa on potentiometrin tms nappulasäädön lisäksi yleensä jokin standarditulo (jännite- tai virtaviesti, 0-10 V / 4-20 mA tms) jolla nopeutta ohjataan. Hienoimmissa jopa väyläohjaus...
Tarvitaan siis lämpöanturi, joka sopivasti skaalattuna antaa tarvittavaa tietoa. Automaatiopuolen kaveri osaa varmasti auttaa, vakiojuttuja nuo.

Oletko varma että saavutettava säästö on olennainen? Jotkin puhaltimet vähentävät energiantarvettaan reilusti jos niitä sopivasti kuristetaan. Jos on mahdollista mitata moottorin ottama virta niin kannattaisi ehkä tarkistaa tehontarve normaalitilanteessa ja sitten imupuolelta kuristetuna. Tulos saattaa yllättää niin että taajuusmuuttaja ei enää houkuttelekaan niin paljoa.

Jos mottorin pyörimisnopeutta lasketaan merkittävästi, niin kannattaa tarkistaa samalla että sen moottorin oma jäähdytyspuhallin jaksaa vielä jäähdyttää tarpeeksi. Eli seurata että moottori ei ylikuumene.  Muuten voidaan tarvita erillinen moottorinjäähdytyspuhallin...

En ole varma onko säästö olennainen. Voisi kyllä pihtimittarilla tehdä virranmittauksen esittämälläsi tavalla . Toinen peruste on kuitenkin se, että pelkällä virtausta kuristamalla ei meinaa rypsit pysyä kuivauskaapissa.

Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.

Yksi kysymys on, että voiko puhaltimella ilmetä kavitointia, jos imua riittävästi kuristetaan. Kertaalleen olen nimittäin vaihtanut kyseisen puhaltimen siivikon, kun siivekkeet olivat repeilleet hitsauksistaan ja siipipyörä oli tämän johdosta pahasti epätasapainossa.

Soittakaa Inkivaaran Arille Alfa Flane Oy Salo, Oli ennen Antilla töissä nyt tekee itse hake systeemejä. Tietää varmasti eniten suomessa hakkeella kuivaamisesta. On itsellä maatila

Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.

Viljaruuvin (kaatosuppilon) moottorilla alaraja 20Hz tienoilla, sen alle kun menee, taajusmuuntaja sammuttaa ruuvin aika nopeasti suojellakseen moottoria. Tuokin säätö aika kireä, 15Hz:n taajuudella stoppi tulee hetkessä, 20Hz:n taajuudella täydellä kuormalla noin 10-12 minuuttia ja moottori vaatii jäähdytystä. Puhallin käyttö lienee kevyttä, varsinkin kun nopeuden pudottaminen keventää kuormaa huomattavasti?

Vähän jälkiviisastelua, mutta 15 vuotta suomalaisella hakehärvelillä lämmittäneenä, seuraava vehe tulee olemaan keski-eurooppalainen. On sen verran tekniikka edistyneempää.

Noh nykyinen säätötulilainen tosin on toiminut ihan hyvin ei siinä mitään, mutta joku juttu niissä on. Vähän niinkuin Sisu ja Scania. Joku siinä Sisussa on.

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 09.10.14 - klo:14:36

Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.

Viljaruuvin (kaatosuppilon) moottorilla alaraja 20Hz tienoilla, sen alle kun menee, taajusmuuntaja sammuttaa ruuvin aika nopeasti suojellakseen moottoria. Tuokin säätö aika kireä, 15Hz:n taajuudella stoppi tulee hetkessä, 20Hz:n taajuudella täydellä kuormalla noin 10-12 minuuttia ja moottori vaatii jäähdytystä. Puhallin käyttö lienee kevyttä, varsinkin kun nopeuden pudottaminen keventää kuormaa huomattavasti?

Puhallinkäyttö ei ole kevyttä ellei moottori ole sitten reilusti ylimitoitettu. Siinähän on normaalisti täysi kuorma koko ajan ja pitkään. Kokonaan toinen juttu on sitten se että kierrosten pudottaminen vähentää puhaltimen vaatimaa tehoa melko jyrkästi. Oikeastaan jatkuvaa puhallinkäyttöä raskaampaa on vain toistuvia käynnistyksiä sisältävä, muuten jatkuva puhallinkäyttö :-)

Viisaammat taajuusmuuttajat pyrkivät laskemaan moottoriin kohdistuvan termisen rasituksen käytön historian perusteella. Joissakin käytetään myös moottoriin sijoitettua lämpöanturia. Vaativiin tamukäyttöihin valitaan myös siihen erityisesti suunniteltuja moottoreita.

Nopeudensäädössä olennaista on moottorilta otettava teho, suurikaan nopeuden pudotus ei ole sinänsä moottorille pahasta, mutta jos siltä vaaditaan samalla yhtä paljon tehoa / vääntöä kuin nimelliskierroksilla niin sitten menee hankalaksi.

Puhaltimen siivet saaattavat kyllä joutua koville jos ilma alkaa värähdellä kuristamisen seurauksena. Virtausaukko siiville pitäisi kai pysyä ainakin symmmetrisenä, eli ei pidä kuristaa niin että alkaa sulkea imuaukkoa vain toisesta reunasta tms.

Uusi Vaconin tai Danfossin TaMu 5,5 kW moottorille maksaa alta 600e ALV 0 + asennus. Tuolta pohjalta voi lähteä laskemaan kannattavuutta. Varmaan tonni palaa, jos vielä automaattisäätöä siihen halajaa.

Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:

1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.

Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Ja sähkönsäästökin saattaa olla aika pientä, koska imuilmaa kuristamalla moottorikin pääsee vähemmällä. Ei mulla mitään numeroita ole tähän heittää.