Lainaus käyttäjältä: SKF - 07.07.08 - klo:23:59

Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.

jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...

Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...

Ilmeisesti "lievää" katkeroitumista ilmassa?  Ei sitä huippua varmaan ole vielä tehty, mutta liekö sitä tehty traktoripuolellakaan. Eroja kuitenkin paalaimissa löytyy heti uutena. Mutta paskana pidän sellaisia (markkinoilta löytyviä) laitteita, jotka eivät pelaa uutenakaan moitteetta. Mistä merkeistä muuten on kokemusta? Ilm. ainakin Claas muiden viestiketjujen perusteella?

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.07.08 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: SKF - 07.07.08 - klo:23:59

Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.

jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...

Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...

Ilmeisesti "lievää" katkeroitumista ilmassa?  Ei sitä huippua varmaan ole vielä tehty, mutta liekö sitä tehty traktoripuolellakaan. Eroja kuitenkin paalaimissa löytyy heti uutena. Mutta paskana pidän sellaisia (markkinoilta löytyviä) laitteita, jotka eivät pelaa uutenakaan moitteetta. Mistä merkeistä muuten on kokemusta? Ilm. ainakin Claas muiden viestiketjujen perusteella?

EEEEEiiiiiiihhh!


Nyssoot ymmärtäny aiva väärin. Ei oo katkeruutta ilimas. Mun (hyvin vähäiset) kokemukseni rajoottuu ihan vain klaasittimiin, joita oon hyvällä menestyksellä särkeny. Nykyynen jatkuvan rääkkäyksen alla oleva on järjestyksessään kolmas ja ainut uutena ostettu. Aikasemmat 46 mytynvääntäjä ja 250CCT tuli käytettyinä taloon. Varaosatyökokemusteni takia mä oon joskus päättäny olla sekaantumatta ketjukolakoneisiin merkistä riippumatta. Muiden merkkien ongelmia oon seurannu vain sivusta ja tuttujen urakkamiesten koneiden sairaskertomuksista. Mut mä en muuten tiä mitään, kun oon vain pari paalia paalannu... Ei mitää tosimiesten määriä. Yks urakoija joskus 90-luvun puolivälis vaihtoi kolaketjunyykkäriinsä ne ketjut kerran vuodessa eli 10000 paalin välein...

Jos toi sun kriteeris "uutena moitteetta" huomioidaan, toi meidän klasi ei sit ollukkaa uutena paska. Uutena ja vielä parisen vuotta sitten se toimi ihan moitteetta, mutta nyt alkaa olla väsymisen merkkejä tarpeettoman usein. siis nyt paska, vaikka tällä hetkellä onkin taas kasassa ja pari uutta laakeria saaneena. Claasiittimen 255 nortikis on suoraan sanoen pieniä (tarkoituksellisia?) rakenteellisia kömmähdyksiä, jotka aiheuttaa korjaustarvetta, jos kuski ei pysy valppaana.

Suurimmaksi ongelmaksi paljastuu yllättäen sen jousitetun pakan vapaan pään laakerit ja toinen vielä oikeastaan pahempi on joidenkin rullien "roskanpoistoaukon" sijoittelu. Sopivasti on insinöörinperkele tällänny aina aukon alle sopivan hyllyn, jonka päälle moska jää ja pitkän yhtämittaisen paalaussession aikana moskat ei pääsekään pois vaan alkaa kertyä sinne rummun pään ja kammion seinämän väliin. Pahin paikka oli se taaemman alarullan vasemman pään poistoaukko, jonne pääseekin käsiksi vain alakautta. Oli olllut kyseenen reikä tukos jo pidemmän aikaa, kun oikeanpuoleinen vastaava reikä toimii kuin kuuluisa junan vessa, ei vasentakaan ollu tullu tarkistettua... Rullan pään ja kammion seinän väliin oli pakkautunu niin tiivis paskamössö, jottei edes rulla pyöriny vaikka ketjun otti pois.

CCCCCCLAAAASSSSSSILLE tyypilliseen tapaan ehjät laakerit piti hajottaa, että sai rullan pois ja päätylevyn vaihdettua. No ystävämme tuntien olin varautunu tuohon hankkimalla uudet laakerit... Nää ccccc-laassin tyyppiongelmat ja muut kuprut vaatis oikeastaan oman ketjun, että tulis julkisuuteen kaikki mahdolliset ongelmat, jotka voi aiheuttaa ylimääräistä rahanmenoa, kun kerran on glaassin hankkinu...

Jaa, pitäisikö sitä ruveta jo paalaimen vaihtoa harkitsemaan? Täällä siis myös Claas 255. Syksyyn mennessä ohittunee 5000 paalin raja. Toistaiseksi ei ihmeenpää remonttia.

Nopeasti ja tiukkaan. Kaikkiin paalin vääntimiin tuolla reseptillä remonttia.

No kyllä sitä aika paljon kyllä kerkiää, mutta päivässä ei, vuorokaudessa kyllä!

Meillä oli silloin kun vielä urakoitiin paras työvuoro 351 paalia ja samassa yhteydessä 3,5 vrk traktori liikkeellä ja 1001 paalia saaliina. Osa oli olkea, osa AIV:ta, jonka ajoa hidasti junakäärin. Töitä oli neljän kunnan alueella X:n tilan X²lohkolla.

Alle sadan paalin päivä on vähän sellainen pettymys, turha lähtö, kaksi sataa on kelpo päivä.

Tuo Claasin "väsyminen" oli selvästi havaittavissa eräässä nordicissa, joka oli meillä sijaiskoneena joku vuosi sitten. Ajettu jotain 6000 paalia, ja kone oli ratkeillut hitsauksistaan sieltä täältä, ja joka toinen laakeri huusi hoosiannaa. Ja olis ollut vielä pirun kallis, jos olis ostettu.

Tuo kolaketjujomma on aika mielenkiintoinen. Meillä oli porukkakoneena Kronen silppuava, uutena ostettu noin 5000 paalin ajan. Vieläkin se palvelee tällä toiselle porukkalaisella omassa käytössä, eikä kolaketjuun ole tehty muuta kuin vaihdettu laakereita. Sen sijaan voimalinjasta paukkui pääketju pariinkin kertaan, kun tiukkaan tuli vedätettyä. Ja oli muuten kevyt vetää se paalain.. 

255 claassista eka laakeri liki 8000 paalin kohalla muita remontteja revennyt pyötän akseli ja paaliramppi joka hitsattiin moneen kertaan
muuten ihan ok paalain jos saisi tiukkoja paaleja ja verkkosidonta toimisi edes joskus

KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
 Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
 Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. 

KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
 

Itte kolien taipuminen, laakerit kolien päissä alttiina kaikelle maailman pahuudelle... Vanhemmissa joissakin malleissa kiskot, joiden päällä paalin paino lepää ja kiskoja kuluu.

Ja se ketju ei oo halpaa metrimakkaraa...

muuten ihan ok paalain jos saisi tiukkoja paaleja ja verkkosidonta toimisi edes joskus

Tiukkuus on aina kompromissi kaikis kiinteäkammioisis rullakoneis, kompromissi laakerien ja ketjujen kestävyyden kustannuksella. Welikerin 235 rofi taitaa olla jo suht kestävä laakereiltaankin. Mulla verkkosidonnan ongelmat ilmenee aina vähintään parin päivän tauon jälkeen ekalla paalilla. Kauden alussa sama juttu. Tangot kiiltäväksi ja vettä rullalle ja tangoille, lyhyen tauon aiheuttamat ongelmat ratkee pelkällä vedellä ja antamalla vähän löysää koneen päällä taikoessaan jarrutankojen kanssa. Ongelmia verkkosidonnan kans ja "internetpaaleja" oon havainnu Viconin ja Welgerinkin jäljiltä.

Tuo Claasin "väsyminen" oli selvästi havaittavissa eräässä nordicissa, joka oli meillä sijaiskoneena joku vuosi sitten. Ajettu jotain 6000 paalia, ja kone oli ratkeillut hitsauksistaan sieltä täältä, ja joka toinen laakeri huusi hoosiannaa. Ja olis ollut vielä pirun kallis, jos olis ostettu.

Meillä ei hitsauksis oo ollu repeämiä eikä muuta väsymistä. Noi tällä palstalla kerrotut MPS-pakan laakerit ja taemman alarullan laakerit on ainoot vaihdetut. Jos sää paranee, päästään varmaan pian vaihtaan lisää. Kallishan toi ei voi olla, kun wellikerin myyjä tarjos 18-20000 ecua vaihdossa suomi-malliin, ei kiitos tällä kertaa...

Nopeasti ja tiukkaan. Kaikkiin paalin vääntimiin tuolla reseptillä remonttia.

Totahan mä oon koko ajan kans höpöttäny...

Jaa, pitäisikö sitä ruveta jo paalaimen vaihtoa harkitsemaan? Täällä siis myös Claas 255. Syksyyn mennessä ohittunee 5000 paalin raja. Toistaiseksi ei ihmeenpää remonttia.

Ei kannata noita mun juttuja pelästyä, kun vaan tsekkaat noi paikat, jotka meidän koneesta kajahti.

Yksi huomio vielä. Vaikka oire on sama (esim. verkon syrttääntyminen tai verkkoa paalin sisällä), voi syy olla täysin eri paalainten välillä. Meinaan, että toisissa se voi olla enemmän ominaisuus kuin vika. Kolmas kausi nykyisellä koneella menossa, eikä yhtään "internetpaalia"..  Viime syksynä nakkasin verkkorullan epähuomiossa telineen reunaan, ja jonkin verran verkko kärsi toisesta laidasta ja paalin valmistuttua alkoi tehdä syrttyä. Mutta näkyy olevan turhaa tehdä verkottimesta monimutkainen, kun yksinkertainen toimii. Sopii näin huonohermoiselle.. 

Vielä tuosta Kronen kolaketjukoneesta. Yksikään kola ei taipunut 5000 paalin aikana, vaikka paaleista tehtiin niin tiukkoja kuin suinkin. Kolat oli ilmeisesti aika laadukkaat materiaaliltaan ja suunnittelultaan.

KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
 Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
 Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. 

Nyt taisit työntää kätesi paskaan jos remmi Welgeriin menit sekaantumaan, onnistuin omastani pääsemään eroon pari vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut paalaaminen taas mukavaa.

Täällä on aina peloteltu pikkulapsia:

"Varo taikka tulee paaliurakoitsija ja vie sinut!"

Yksi huomio vielä. Vaikka oire on sama (esim. verkon syrttääntyminen tai verkkoa paalin sisällä), voi syy olla täysin eri paalainten välillä. Meinaan, että toisissa se voi olla enemmän ominaisuus kuin vika. Kolmas kausi nykyisellä koneella menossa, eikä yhtään "internetpaalia"..  Viime syksynä nakkasin verkkorullan epähuomiossa telineen reunaan, ja jonkin verran verkko kärsi toisesta laidasta ja paalin valmistuttua alkoi tehdä syrttyä. Mutta näkyy olevan turhaa tehdä verkottimesta monimutkainen, kun yksinkertainen toimii. Sopii näin huonohermoiselle.. 

Vielä tuosta Kronen kolaketjukoneesta. Yksikään kola ei taipunut 5000 paalin aikana, vaikka paaleista tehtiin niin tiukkoja kuin suinkin. Kolat oli ilmeisesti aika laadukkaat materiaaliltaan ja suunnittelultaan.

Nyykkärin kolia on tullu muutamia kymmeniä aikanaan läheteltyä ympäri maata... Ei siinä loppujen lopuksi niin kauhee pintapaine yhtä kolaa vasten tuu, mut mä silti muuten vaan karsastan kolavehkeitä. Liekö niille huonon maineen tuonut kaikki junkkarit ja karrarot ym. mytyttimet.

Sama oire eri syy. Muiden merkkien syistä en tiedä, mutta klasittimella joskus on syynä tylsä/ruosteinen terä, jolloin verkosta jää roikkumaan pitkiä fiunuja, joista paali saa sitten jossain vaiheessa otteen. Joskus sitten verkko katkee mittarullan ohjaamana, mutta joskus ei. Sitten se helvetillinen päällikansi kerää kaiken pölyn ja muun paskan sinne tangoille ja rullalle, ja kuin kruununa kuninkas kliissin ottalla, pimentää se kansi illan hämärtyes näkyvyyden rullalle, ettei oikeen saa selevää pyöriikö verkko vahingossa vai ei... No sama saatanan koristekansi kaikis myttäimis on, jotta siitei pääse eroon merkkiä vaihtamallakaa. Joskus oli vaihtoehtona kronkelikin, mutkun se helvetin verkkorullan paikka oli jossain syvällä piilos ja muutenki näytti ronen sironta niin monimutkaaselta klosuhun verrattuna, jottei sitä uskaltanu. Kai ne kaikki toimii ja pelaa, ku vaan saa sääröt kohorallensa. Kun klitserin verkottimen saa kietaisemaan ekaan paaliin verkon ympärille, ei yleensä sen jälkeen tuu ongelmia... ellei sitte oo pirun märkää rehua pakko paalata tai sit sataa oikeen lujaa viimesten paalien aikana eikä viitti jättää keskenkään.  Märkä rehu ja märkä rulla ei saa kunnolla otetta verkosta, jolloin katkeaminenkin on huonoa ja taas tulee internetpaaleja... Tänä vuonna ei viä oo tullu yhtäkään, mutta ehkä jo huomenna, jos luoja suo ja vehkeet kestää...

Lainaus käyttäjältä: rene - 10.07.08 - klo:18:40

KETJUKOLAKONEET. Mikäs niistä nyt sitten ongelmallisia tekee? Voihan ketjut vaihtaa ennakoivasti. Remmipaalaimen yhden remmin hinnalla saa ketjua tosi pitkästi.
 Pitää remmeillekin tehdä korjauksia jos meinaa paalata luotettavasti. Juuri hankkimaani welgeriin on entinen omistaja ostanut neljä remmiä. Meinaan tässä jonakin sadepäivänä ottaa parista remmistä metalliliitoksen pois ja yhdistää liimalla.
 Kronella tuntuu voivan paalata miten pientä ja märkää heinää tahansa. 

Nyt taisit työntää kätesi paskaan jos remmi Welgeriin menit sekaantumaan, onnistuin omastani pääsemään eroon pari vuotta sitten ja sen jälkeen on ollut paalaaminen taas mukavaa.

Älähän hätäile! Minulla oli aiemmin pari vuotta 520:n. Vakuutusyhtiö vei sen pois ja uutta en löytänyt siihen hätään. Oli ensin newholland ja sitten ostin claasin remmipaalaimen. Kokolailla tuli puolentoista kauden aikana kone tutuksi. Silloinkin kun oli kunnossa niin jätti joka kymmenennestä paalista verkon pois eli se verkko oli jonkun telan ympärillä ja olipa joskus noukkimessakin. Lyhyt tavara ei mennyt ollenkaan ja märkä lakkasi onnistumasta toisella paalilla viimeistään. Noukinsulloja ehkä vähän masteria tehokkaampi mutta katkoi aina välillä murtopultin, welgerissä räikkä suojelee noukinta eikä tartte nousta penkiltä. Sullojan jos ajoi claasissa kunnolla tukkoon niin ei kun pelli auki ja kampeamaan.
 Welgerin tukos aukeaa aina kun laskee sullojan pohjan alas. Welgeriin sopii standardi laakerit. "Welger on vankasti tehty kone joka sitoo varmasti ja on huollettuna uskollinen palvelija".
 Pistäpä luetellen mitä murheita welgerin kanssa on odotettavissa. Hiukan kiinnostaa. Muuten sekin kiinnostaa että mikä ihme on internetpaali?

Muuten sekin kiinnostaa että mikä ihme on internetpaali?

Internetpaali on paali, jossa verkko kiertää säännöllisesti erottaen eri kerrokset toisistaan.

Tuleepi sanoista inter= http://fi.wikipedia.org/wiki/Inter
Inter – Wikipedia kohdasta latinankielinen merkitys ja tietenkin net=verkko

Joskus tällaista paalia auki repiessäni  keksin ilmiölle moisen nimityksen "internetpaali"...
Verkkoa internetpaalissa on jopa kymmeniä metrejä, kun normaalissa paalissa esim. 8-10m