Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv.

*** Ai helposti, 46 Helmutilla tehtiin joskus 320 palloa/vrk. Viime viikolla tekasin 240 paalia/vrk, seuraava päivä oli sadepäivä, oli aikaa elpyä.

 Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot.

*** 1500 € meni tarvikkeisiin ja paloi putkesta ulos. Juuri tuollaisten "narisijoiden" takia lopetettiin urakointi jo vuosia sitten.

Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja.
[/quote]

Välitän seuraavan kommentin tänne: -Paaliurakoitsija rikastuu yhdessä kesässä. Voi päivässä paalata ja kääriä helposti 500 paalia ja laskuttaa siitä 5500€ +alv. Kymmenessä päivässä saa koneen hinnan kasaan ja ajamista on kesässä jopa 100 päivää. Satasella saa päivän polttoaineet ja kahdella verkot. Traktorihan on ostettu jo aikaa, ei sillä ole kuluja.

Siis joo... toihan oli välitetty viesti, mutta oikeesti noin typeriä kuvitelmia joskus kuulee. Joskus tulee 100-200 paalia päiväs "helposti", mutta joskus siihen sataan paaliin saa istuu oikeen hartaasti traktorin hytis. Omia rehuja askareiden välis paalates ei oikeen paljo yli sadan paalin viitti yrittääkkää. Ja jos kaikki menee hyvin... Son oikeen ***** kultakaivos, jos totta puhutahan... Tämän kesän riemuja on ollu vasemman puolen pääketju 429€ (tjsp), noukkimen piikkiakselin laakeri ja viimesimpänä peräpakan purkuoperaatio ja remppaus. Viä pitäs vaihtaa taaemman pohjarullan vasen päätysuojalevy, ja samalla vois vaihtaa varmuuden vuoksi saman rullan laakerit, kun ne kuitenki hajoo viikon päästä. Alkaa näköjään toi klasu olla siinä kunnos vasta 7000-8000 paalin jälkeen, että varmuus on jo kärsiny. Koko ajan saa olla varpaillaan, että mikä tosta paskasta seuraavaksi hajoo. Liekö sitte tullu paalattua liian tiukkoja paaleja, ettei muovitutuskustannus karkaa käsistä löysien paalien takia. Ainahan se venttiili on kireimmillään ollu, jotta ei ihan räkäläjiä tulis, että pysyis edes jotenki peräreikä kiinni.

Se on sitä urak... eiku täpinöinnin riemua. Oikeesti ajoa pitää oikeella urakoijalla olla sen verran, että pystyy kaluston vaihtaan uuteen kolmen vuoden välein...

Ja paalaimen vaihtoarvoa on laskettu eräässä firmassa kuulemani mukaan näin :

-Jälleenhankinta-arvo vähennettynä -20 % ja edelleen vähennettynä tehtyä paalia kohti 1.5-2 eur/paali

Sitten paalilukuun perustuvassa systeemissä huonoimmat, vähäsatoisimmat lohkot, täydennysrehuksi, halpaa teettäjälle

- Ei muuta kuin tuntitaksaa kehiin pelkästä paalauksesta alkaen 80-100 eur/h ja materiaalikulut sekä muut työvaiheet erikseen, ei tule löysiä ja märkiä paaleja, laaturehua, paalilukumittari ei suurenna lukuja turhaan. Ja muovia ei kulu turhaan "tilin" tekemiseen. Huonoja lohkoja ei näinollen tarjota teetettäväksi, kerta jo riittänee....

Muuten urakoitsija rahoittaa ko. harrastuksen OMASTA pussistaan......( enkä nykyään juuri tee muille, hinta pitää huolen, aina löytyy halvempi  tai tosiasiassa ei löydy )

Muuten urakoitsija rahoittaa ko. harrastuksen OMASTA pussistaan......

Saapi tuon viimesimmänkin remontin kulujen kattamiseen muutaman nyytin vääntää... joskohan löysäis venttiiliä, tulis enämpi paaleja... semmosia, et pysyy käärijälle asti kasas...

[/quote]

Saapi tuon viimesimmänkin remontin kulujen kattamiseen muutaman nyytin vääntää... joskohan löysäis venttiiliä, tulis enämpi paaleja... semmosia, et pysyy käärijälle asti kasas...
[/quote]

Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.

Sitten paalilukuun perustuvassa systeemissä huonoimmat, vähäsatoisimmat lohkot, täydennysrehuksi, halpaa teettäjälle

- Ei muuta kuin tuntitaksaa kehiin pelkästä paalauksesta alkaen 80-100 eur/h ja materiaalikulut sekä muut työvaiheet erikseen, ei tule löysiä ja märkiä paaleja, laaturehua, paalilukumittari ei suurenna lukuja turhaan. Ja muovia ei kulu turhaan "tilin" tekemiseen. Huonoja lohkoja ei näinollen tarjota teetettäväksi, kerta jo riittänee....

*** Juuri noin, parille kaverille paalailen (jos ehdin) "oikeaa" heinää ja tuntitaksalla, saavat kohtuullisen hintaisia paaleja.
Vetisiä avo-ojapeltoja jossain hevon kuusessa luonnonheinällä ei ole tarvinnut paalailla kun täräyttää tuntihinnan.

Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.

Muuttuvakammioiset on oma lukunsa... Toistaseksi en oo nähny mitään syytä siirtyä muuttuvakammioiseen. Joku velikerin malli teköö tolkuttoman isoja paaleja (tais olla W320 tjsp).

CL-aasilla pääsöö tohon tonniin helposti, kun paalaa liian märkää apilarehua tai raiheinää, ja viittii ajaa helevetin pienellä vaihteella.

Niin... korostan,että hyvää paalainta ei oo viä tehtykään... kompromisseja vain. Jos vaihtaisin, seuraava vois olla Wegerin 235 Profi tai sitte joku vikoni tai mäkheili. Mut en ny persaukisena pysty vaihtaan ja muutenkin paalaus on jäävä avustavaksi menetelmäksi.

Muuten... milläs paalittimella sä tommosiin paalipainoihin pääset? Ei sovi urakointiin/täpinöintiin tommosia palleja tekevä kones...

Ja paalaimen vaihtoarvoa on laskettu eräässä firmassa kuulemani mukaan näin :

-Jälleenhankinta-arvo vähennettynä -20 % ja edelleen vähennettynä tehtyä paalia kohti 1.5-2 eur/paali

Tuolla kaavalla mun pitäis tuon Rouskun myötäjäisinä jättää uuden paalaimen hinta n. 40000€ kauppiaalle ja sitten vielä maksaa se uusi paalain. No, kaikki jotka ovat tuon yksilöni nähneet tai kuulleet, ovat varmaan samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: SKF - 06.07.08 - klo:23:15

Jos paali painaa alle tonnin ja on halkasialtaan 130cm on paalaajan vaihtoa vakavasti harkittava. HUOM! kuiva-aine yli 42%.
Normaalisti tuollanen paali painaa tuollasella k-a pitosuudella 1130-1280 kg. Tietenkin jos on paalattu ettei käytetty C.L.aasin tollotinta.

Muuttuvakammioiset on oma lukunsa... Toistaseksi en oo nähny mitään syytä siirtyä muuttuvakammioiseen. Joku velikerin malli teköö tolkuttoman isoja paaleja (tais olla W320 tjsp).

CL-aasilla pääsöö tohon tonniin helposti, kun paalaa liian märkää apilarehua tai raiheinää, ja viittii ajaa helevetin pienellä vaihteella.

Niin... korostan,että hyvää paalainta ei oo viä tehtykään... kompromisseja vain. Jos vaihtaisin, seuraava vois olla Wegerin 235 Profi tai sitte joku vikoni tai mäkheili. Mut en ny persaukisena pysty vaihtaan ja muutenkin paalaus on jäävä avustavaksi menetelmäksi.

Muuten... milläs paalittimella sä tommosiin paalipainoihin pääset? Ei sovi urakointiin/täpinöintiin tommosia palleja tekevä kones...

Haluaisin kans tietää että mikä paalain tekee 42%:n heinästä yli tonnin painoisia paaleja. Apilasta ehkä nuorena tehden juuri mahdollista.
 Se paalain joka tekee isoja paaleja, se on welger 520. Joku aika sitten vaihdoin epäpaalikone claasilla semmoisen. Toissapäivänä tein 190 senttisiä paaleja arviolta 50%:n heinästä jossa siellä täällä apiloita. Painoarvio käärijän painemittarin mukaan 1500-1600kg.
 Muutama vuosi sitten ostin halvalla paaleja jotka oli tehty claasilla, kuiva-aine ehkä 35%. Vettä valui joka paalista. Kaikkien paalien painot jäivät alle 500:n kilon

Kyllä kyse todellakin on muuttuvakammioisesta, Krone 1500mc Vario.
Paalit on tehty timotei, ruokonata, nurminata nurmesta.1 Satoa hiukan myöhässä tehty kun D-arvo 66.
Paalit punnittu apevaunun vaakalla joka kalibroitu lannoitesäkillä 650 kg ja kivennässäkillä 1000kg.
Kuiva-ainepitoisuus mitattu kuivaamalla rehunäyte.

Mitään Schumin nopeuksia pellolla ei nähdä mutta 200 paalia paalattu silti 10,5 tunnissa.
Peltolohkot kooltaan 9,4ha ja 3,8 .
Niitetty 3,5 m koneella karheelle ja kuivatettu yön yli.
Satotaso kohtuullinen reilu 6700 kg k-a/ha.

Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.

Kyllä kyse todellakin on muuttuvakammioisesta, Krone 1500mc Vario.
Kuiva-ainepitoisuus mitattu kuivaamalla rehunäyte.
Niitetty 3,5 m koneella karheelle ja kuivatettu yön yli.
Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.

Tuo kuiva-aine on aika epävarma kuivaamalla. Rehuanalyysistä saa tai ainakin pitäisi saada todellisen kosteuden tai siis kuiva-aineen. Joka tapauksessa valtavan hyvin paalattu jos 130cm paali esikuivatusta menee toiselle tonnille. Meneekö kronella vieläkin verkon alku paalin sisään?

[/quote]Tuo kuiva-aine on aika epävarma kuivaamalla. Rehuanalyysistä saa tai ainakin pitäisi saada todellisen kosteuden tai siis kuiva-aineen. Joka tapauksessa valtavan hyvin paalattu jos 130cm paali esikuivatusta menee toiselle tonnille. Meneekö kronella vieläkin verkon alku paalin sisään?
[/quote]

Voi olla mutta analyysien perusteella saman rehun kuivaaine nousi 44,7%, joten pidän vielä omia mittauksia luotettavanpana. Tosin mittaajan tarkkuus ratkaisee enkä sillä taas voi niin kehuskella, mutta mielummin annan
k-aineen alakanttiin.
Mihin Krone tavoistaan pääsis. Parempi niin jos yrität ilman sisäänajoa on verkko telalla.

eilen paalattiin 350 paalia 130cm vajaassa yheksässä tunnissa koneena case 453 ja paalit on myös tiukkoja ei mitään löllöjä
niin kyllä sen 500 paalia pystyy ajamaan päivässä jos hyvät pellot ja hyvä heinä mutta siitä rikastumisesta en sitten tiiä

No kyllä sitä aika paljon kyllä kerkiää, mutta päivässä ei, vuorokaudessa kyllä! Okrassa eräs isäntä sanoi paalanneensa omia rehujansa 600 paalia yhteen soittoon yhdistelmäkoneella, aikaa siihen meni 20 tuntia. Mahdollista kyllä, mutta ei niitä oikein joka päivä pysty samaan tahtiin tekemäään eikä varsinkaan urakoimaan, kaikenlaista pellon klippua sitä joutuu kiertämään...
Eräs paalauksen kanssa paljon tekemisissä oleva haaveilee paalaavansa tuhat paalia vuorokaudessa yhdistelmäkoneella, se on kyllä ihan kohtuu urakka ja melkoinen ala rehua. Hyvät pitää olla lohkot ja karheet.

Muuten paalaajaa ei voi pahasti moittia , mutta kolaketjut venyy melko rivakasti. Noin 3000-4000 paalin jälkeen on yksi kolaväli ketjua pudotettava pois.
Noukin pelaa hienosti ja putsaa pellon pinnan kohtuu hyvin.
Painokaan ei haittaa kun telikone, paitsi pienellä (kevyellä) vetokoneella , sais olla jarrut telissä näissä rinteissä.
Verkkositoja on vieläkin melkoinen kiusankappale, vaikka paljon parenpi kun vanhemmissa.
Alottaa sidonnan hyvin ,mutta kietoo syöttötelan ympäri ja repii verkkoa.

jaa soli osuuskauppalaanen k(r)one...
Kone kuin kone... paskoja ne kaikki näköjään on...

Aasiaan... Mä oon huomannu, ettei täydellistä paalainta oo viä tehtykään. Kaikilla omat vikansa ja ongelmansa. Tuo ketjujen venyminen ei oo minkään merkin erityisongelma, ne vaan venyy ja vanuu...