Kertokaas mikä on mielestänne normaali lypsynopeus ja mikäon normaali huippu. Käytetään mittayksikkönä koko lehmän nopeutta eli nelinkertainen vetimen virtaus.

Omassa karjassa keskivirtaus oli 1,1 eli lehmässä sitten 4,4. kuitenkin hiehot oli jonkinverran hitaampia mikä aiheutti ihmettelyä. Huippuja en nyt sitten muista. Muttamitä pidätte siis hitaana, nopeana ja mikä on normaali.

Keskivirtaus 4,4 kg/min? Meillä parhailta tulee tuo 4 kg/min. Keskiarvo on varmaankin vajaa 3 kiloa minuutissa. Heikoimmilta hiehon retaleilta tulee rapea 1 kg/minuutti. Onneksi eivät lypsä paljoa. Tavoitteeni on, että yli 2 kg/min. Näistä ei ole faktuaalista käppyrää, mutta joskus tulee laskettua arvoja aseman mittareista. Noin 600 kg/tunti tulee tankkiin tavaraa. Joku robottihyypiö sanoi joskus, että yli 2 kg/min pitäisi lehmästä maitoa tulla.

Mitenkähän tuo VMS todella sitten mittaa tuon virtauksen? Milkamastereilla mennään meillä. Alle 2kg/min keskivirtaus mielestäni heikko (nämä siis joko ilta tai aamulypsystä), 2,5 - 3 melko normaali mielestäni, yli 3 on jo nopea. Parhaimmilta tulee 6 kg/min. Koko karjalle en ole keskiarvoa viitsinyt laskea.

No tätähän onkin helppo vertailla. VMS mittaa omalla laillaan, Lely omallaan ja asemilla on merkkikohtaiset tavat mitata. Lavalin aseman ja robotin virtauslukujakaan ei voi vertailla.

Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.

Toimii lypsytavasta ja lypsykoneen merkistä riippumatta ja antaa vertailukelpoisen luvun.  Noita robottien ilmoittamia virtauksia on sitten ihan hyödytöntä vertailla, onhan tuo nähty jo...

Jos pääsee kolmeen litraan/minuutti niin asiat ovat hyvin. Tuollakaan lypsynopeudella lehmät eivät ehdi syömään kuin 60% houkutusrehuistaan -> kannattavuus paranee 

Niin siis tässä ei ole tarkoitus tosiaan vertailla eri roboja. Asia vaan lähti  siitä kun jalostussuunnittelijaa kiinnosti asia ja ruvettiin tutkimaan tilastoja. Lopputulemana todettiin että hiehojen vedinkohtaiset keskiarvot huiteli 07 ja koko karjan 1,1. No sitten ruvettiin miettimään mitä ko luvut kertoo ja ne oli vedinkohtaiset. No tilastoja selaamalla löytyi myös koko lehmän graaffinen kuvaaja joka tuki tietoa eli hiehojen keskiarvot oli kolmen ja neljän välissä ja vanhempien päälle neljä aina 6-7 huippuihin ja kyseessä oli nimenomaan keskivirtaukset. No sitten kun mietittiin syitä niin totesin että kait se johtuu siitäkin koska hieho lypsää vähemmän maitoa. Tätä ei ko henkilö ainakaan ihan purematta nielly mutta asiaan  ei nyt saatu mitään fiksua.

Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.

Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.

Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.

Meillä delavalin asema ja virtausnopeudet vaihtelee 1-6 litraan minuutissa. Huiput tulee vanhemmilta holsteineilta ja tiukat ay.t lähellä yhtä. Näitä on yritetty karsia pois. Mitään tilastoa ei oo keskiarvoista eikä muutenkaan. Näppituntuma on, että hiehoilla vaihteluväli 1-3 l/min. Ehkä hiehot enemmän jännittää lypsyä ja nisätkin ovat usein pienemmät. Siementäjälle sanon hitaaksi sellaisen jolle joutuu laittaa koneen ekaks ja se silti lypsää vielä viimeisenä ja nopeaks sen jolta aina kone lähtee pois ensimmäisten joukossa. muut on sitten normaaleja. Toki tuohon vaikuttaa maitomääräkin, mutta enempi taitaa olla mutu tuntumaa.

Maitomittarin kyljessä on tarra, jossa lukee  12 litraa/ minuutti. Joskus oli lypsyssä lehmä, jonka lypsynopeus pisti mittarin koetukselle.

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 31.10.12 - klo:12:24

Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.

Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.

Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan  . Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.

Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan  . Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.

VMS mittaa muistaakseni virtauksen alkamisesta ko. neljänneksessä, ei siis kiinnityksestä. Pitää muistaa kysyä huoltomieheltä

Keskiarvoksi sain 1,73 kg./min. kun viime talvena yhestä lypsystä mittalypsyn yhteydessä kellotin. Laskettu siitä ajasta kun lypsimet on kiinni lehmässä. Vaihteluväli 0,75-3,18.

Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.

Eikös se mene niin, jotta jos ko. eläimen lypsy alkaa vituttamaan, niin on hidas, jos eläintä ei muista niin se on normaali, jos lypsimet tippuu niin nopea 

Kivennäisongelmat vaikuttavat lihaksiin... jollainen on vaikkapa vetimen päässä  Yksi oire tästä on parsiin valuminen, ehkä sitten ääripäässä tiukkuus lypsyssä. Ja kaikkihan tietävät miten magnesiumvaje vaikuttaa naudoissa 

Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan  En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti  Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.

Se että mikä sen vakioidun alipaineen siellä lypsytapahtumassa toteuttaa lienee sivuseikka. Jos se paine on vaan oikea, jota se ei siis suinkaan välttämättä ole.