meillä yks ensikko, hyvä semmonen, on kohtuu nopea. parhaimmillaan 22kg hiukan päälle 3min.. milkmasterin näytöstä katsottua tietoa. ei etes vuoda parteen, paitsi jos pyyhkii tisut liian aikasin. sitte se ruutaa joka vetimestä solkenaan..

Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?

Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?

Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 31.10.12 - klo:20:13

Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?

Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä

Semmosia kokemuksia mullakin on 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.10.12 - klo:20:15

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 31.10.12 - klo:20:13

Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?

Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä

Semmosia kokemuksia mullakin on 

 

Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan  En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti  Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.

Käsittääkseni Lelyn tyhjälypsyaika ilmoittaa juuri tuon.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.10.12 - klo:19:42

Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan  En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti  Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.

Lelyn tyhjälypsyaika ilmoittaa juuri tuon.

Hienoa. Sitten vaan tänne lukuja eri tiloilta  Mä oletan että karjoilla joilla tuo tyhjälypsyaika on pitkä on muitakin ongelmia... solutusta ja huonoa kiertoa  Mutta mikä on perimmäinen syy... sen selvittäminen onkin jo hankalampaa.

Tyhjälypsyajassa on melkoisia lehmäkohtaisia eroja, mutta koko karjan keskiarvo on pysynyt koko reilun neljä robottilypsyvuotta  muutaman sekunnin sisällä.

Tyhjälypsyajassa on melkoisia lehmäkohtaisia eroja, mutta koko karjan keskiarvo on pysynyt koko reilun neljä robottilypsyvuotta  muutaman sekunnin sisällä.

Testaa huviksesi ovatko nuo hitaat "säikkyjä tai kosketusherkkiä".

Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?

Kyl parsinavetassa tuon vakioiminen on mahdotonta ja lehmäkohtainen säätäminen aivan järjetöntä.
 Lypsyasemalla helppoa: 60 sekuntia ensikosketuksesta kiinnitykseen. Kun valmistelee lehmät neljän ryhmissä, tuohon pääsee helposti pl. erittäin pskaiset tapaukset. Esikäsittelyajaksi riittää vajaa 10 sekuntia, kunhan ottaa esisuihkeet. Jos suihkeet jättää ottamatta, jää ensimmäisen 2 minuutin osuus maitomäärästä huomattavasti alemmas ja lypsyaikaan tulee helposti 3-40, jopa minuutin pidennys.

Näin siis meillä.

Meillä käytettiin lypsyasemalla hyvin yksinkertaista systeemiä, utare pyyhittiin ja kone heti kiinni, ilman sen kummempia odotteluja.  Nopealypsyisillä lehmillä ihan hyvin toimiva systeemi.
Johoran kysymykseen siitä millaisilla lehmillä on pisimmät tyhjälypsyajat on helpoin vastaus: Hidaslypsyisillä.  Siis noin pääsääntöisesti, ei mielestäni ole niinkään luonnekysymys.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.10.12 - klo:13:30

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 31.10.12 - klo:12:24

Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.

Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.

Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan  . Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.

Taitaa samaa innovaatiota käyttää kaikki lypsylaitevalmistajat? Kello käynnistyy, kun lypsynapista painetaan ja sammuu koneen irtoamiseen...jopa strangkossakin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.10.12 - klo:13:14

Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.

Eikös se mene niin, jotta jos ko. eläimen lypsy alkaa vituttamaan, niin on hidas, jos eläintä ei muista niin se on normaali, jos lypsimet tippuu niin nopea 

Tämä on hyvä määritelmä,paitsi että liian ylinopeakin voi alkaa v.....

Meillä käytettiin lypsyasemalla hyvin yksinkertaista systeemiä, utare pyyhittiin ja kone heti kiinni, ilman sen kummempia odotteluja.  Nopealypsyisillä lehmillä ihan hyvin toimiva systeemi.
Johoran kysymykseen siitä millaisilla lehmillä on pisimmät tyhjälypsyajat on helpoin vastaus: Hidaslypsyisillä.  Siis noin pääsääntöisesti, ei mielestäni ole niinkään luonnekysymys.

Joo... Mutta kumpi on oire ja kumpi on sairaus. Johtuuko tuo hidaslypsyisyys siitä että alkuvalmistelu tai stressitekijät estävät oksitosiinin erittymisen vaiko aiheuttaako hidaslypsyisyys sen, että alussa on vaan tyhjälypsyä.

Lehmissä on tietysti eroja... Minulla lypsykokemukset ovat hyvin rajallisia. Sen olen kyllä huomannut, että säikyt ja pelokkaat lehmät pidättävät maitoa tahallaan ja maitoa myös jää utareeseen enemmän lypsyn päätyttyä. Lypsin kiskoo maidon ulos väkisin ja lehmä pitää lihaksillaan maidosta kiinni. Kunnes alipaine voittaa ja joskus tuo lihas sitten käännähtää "kukkaseksi verimen päähän".

Mutta geeneissä on eroja.. On tietysti hitaita ja nopeita lehmiä. Kuka on lypsänyt käsin on varmaan huomannut senkin, että toisilla elukoilla se reikä on vaan suurempi kuin toisilla 

Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.