Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 25.10.12 - klo:06:55

tuossa uusinta raporttia aiheeseen

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf

en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään...

Tuli silmäiltyä läpi. Kehuivat tuota "blondia" todeten, että ruhojen määrä on ollut hyvin pieni muihin rotuihin verrattuna. Miksi noita ei sitten ole Suomessa enempää? Luulisi, että tälläistä rotua todella tuputettaisiin tuottajille....

Paras rotu on Englannin sininen (British blue). Poikima-ominaisuuksissa hakkaa limpparit ja luokitukset kaksoilihasten vuoksi aivan ylivoimaiset. Lihan syöntilaadunkin täytyy olla vähintään Gourmet tasoa. Kestää vaikka 100% viljaruokintaa rasvoittumatta! Täydellistä.

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella

Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja

Lainaus käyttäjältä: Fuller - 26.10.12 - klo:22:59

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella

Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja

Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.

Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.

Eri isärotujen vaikutusta teurastuloksiin voi lukea Henttalan opinnäytetyöstä.

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3217/Henttala_Reino_1.pdf?sequence=3

Tässä keskustelussa on esitetty väitteitä limousinen vasikkakuolleisuuteen. Rotukarjahankkeessa tutkittiin vasikkakuolleisuutta ja pääasiallinen syy kuulemani mukaan on seleenin puutos ja käsittääkseni myös muut tilakohtaiset ruokintahäiriöt.

Vasikan suuri syntymäpaino on erityisesti hiehoilla ongelmallinen. Henttalan gradussa limousin oli ainoa rotu jolla matala syntymäpaino ei ollut yhteydessä heikompaan kasvuun. Lainaus:"Limousin-rodulla myös alhaisen syntymäpainon yksilöt olivat poikkeuksellisen nopeakasvuisia."

Brittirotujen keskeinen tuotannollinen ongelma lienee elopainon ja ruhopainon heikko suhde ja ruhosta saatavan myytävän lihan määrä. Kun vielä marmoroitumisesta johtuva koko ruhon rasvoittuminen johtaa myyntiarvoltaan alhaiseen jauhelihaan, ruhon kaupallinen arvo jää teurastamolle alhaiseksi.

Tervetuloa keväällä ostamaan tuotannollisesti tehokas limpparisonni ja myös mukaan suomalaistaa lihantuotantoa kehittävään limousin-yhteisöön.

Kutsutaanko nykyään selvitystä nimeltä "Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö" graduksi?

Siinä on ansiokasta analyysia isosta aineistosta, mutta myös markkinointipuhetta lähteenä, esimerkikisi Angus-yhdistyksen nettisivut

Ostovasikoihin perustuvan loppukasvauksen kannattavuus ei ole riippuvainen pelkästään rehuhyötysuhteesta, päiväkasvusta, rasvasta ja luokittumisesta.  Siihen vaikuttaa myös logistiikka.  Eli saako vasikan teuraan tilalle vai jääkö eläinpaikka tyhjäksi ja tuettomaksi.  Isoilla roduilla  teurasikää voi säätää vasikkatarjonnan perusteella, rasvoittuva pitää laittaa lahtiin.

Lainaus käyttäjältä: erik - 27.10.12 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: Fuller - 26.10.12 - klo:22:59

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella

Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja

Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.

Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.

Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?

Lainaus käyttäjältä: Regent - 27.10.12 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: erik - 27.10.12 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: Fuller - 26.10.12 - klo:22:59

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella

Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja

Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.

Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.

Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?

Onko vasikoilla lisäruokinta? laidunnus?

Lainaus käyttäjältä: erik - 27.10.12 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: Regent - 27.10.12 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: erik - 27.10.12 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: Fuller - 26.10.12 - klo:22:59

Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.

Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella

Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja

Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.

Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.

Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?

Onko vasikoilla lisäruokinta? laidunnus?

Suurin osa laiduntaa mutta laitumia niukasti joten ovat aika äkkiä kaluttu tyhjäks. Lopun kesää saavat järsiä paaleja
Ei oo enää vasikoille annettu lisäruokaa vaan syövät samaa ku emotki

Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.

Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?

Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?

Pari kuukautta sitten eräs keittiömestari sanoi olevansa kiinnostunut, jos myyntiin tulee "erikoisempia" lihaeriä. Tämä tarkoitti siis vasikoita. Siinä sitten epätoivoisena toiselle selittämään, että menee hyvä alku hukkaan jos vasikkaa ei kasvata isoksi vaan laittaa pöytään pienenä....

Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?

Optimaalinen teuraspaino on monen asian summa. Sonnin päivittäinen energian-, tilan- ja kivennäistentarve sekä kuivikkeidenkulutus kasvaa koon kasvun mukana. Eli jos tuotantopanokset ja tuotot laitetaan samaan kuvaajaan, niin ne leikkaavat jossain kohti. Silloin ollaan lähellä optimiteuraspainoa. On varsin tilakohtainen asia miten kuvaajat muodostuu. Parhaan päiväkohtaisen katteen saa varmaan jonnekin 300kg TP asti. Sen jälkeen ainakin omalla kohdalla päiväkohtainen kulutus on kasvanut niin jumalattomasti. Esimerkkinä oma havainto: 700kg sonniryhmä (10 eläintä) kuluttaa saman määrän kuin 25kpl 300kg vastavieroitettua vasikkaa.  Vasikat tosin tuottaa tuplasti enemmän.

Erik: Vieroituspainoissa ei rotujen välillä ole yleensä suuria eroja tarkkailutietojen mukaan. Joutuuko eläimet kilpailemaan ruuasta?

Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.

Jos ilmasto olisi sama kuin "suurissa länsimaissa", viljelykasvitkin olisivat samoja kuin siellä.  Jos markkinat eli kulutustottumukset olivat samanlaiset, niin luultavasti myös tuotantotavat lähentyisivät. 

Lieneekö kukaan täällä tuottanut (suoramyyntiin) prosessoidulla maissilla, (vr-% >70%) kasvattua angus HÄRKÄÄ, jonka rasvaisuuteen ei eurooppalainen 1-5 riitä?  Se on kuitenkin USA:n yleisin tuotantomuoto: marmoroitunutta ja raakakypsyttämättä mureaa.  Hiehokin kelpaa

Muilta mailta vierhilta kannattaa hakea näkymystä ja oppiakin, mutta täällä pelataan täkäläisillä korteilla.  Rotuvalinta on tilakohtainen (arvostus)kysymys.  Jokainen varmaan pyrkii parhaaseen taloudelliseen tulokseen ja toivottavasti siihen myös pääsee.  Mutta toivottavasti jokainen myös ymmärtää, ettei asioita välttämättä kannata/pysty tehdä täällä samoin kuin siellä SUURESSA lännessä

Lainaus käyttäjältä: erik - 27.10.12 - klo:19:30

Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?

Optimaalinen teuraspaino on monen asian summa. Sonnin päivittäinen energian-, tilan- ja kivennäistentarve sekä kuivikkeidenkulutus kasvaa koon kasvun mukana. Eli jos tuotantopanokset ja tuotot laitetaan samaan kuvaajaan, niin ne leikkaavat jossain kohti. Silloin ollaan lähellä optimiteuraspainoa. On varsin tilakohtainen asia miten kuvaajat muodostuu. Parhaan päiväkohtaisen katteen saa varmaan jonnekin 300kg TP asti. Sen jälkeen ainakin omalla kohdalla päiväkohtainen kulutus on kasvanut niin jumalattomasti. Esimerkkinä oma havainto: 700kg sonniryhmä (10 eläintä) kuluttaa saman määrän kuin 25kpl 300kg vastavieroitettua vasikkaa.  Vasikat tosin tuottaa tuplasti enemmän.

Erik: Vieroituspainoissa ei rotujen välillä ole yleensä suuria eroja tarkkailutietojen mukaan. Joutuuko eläimet kilpailemaan ruuasta?

Ei joudu kilpailemaan ruuasta. Laitumellakin häkkejä on 1 per kymmenen emoa + vasikat ja häkeissä aina tavaraa.
Kyllähän niitä isoja here vasikoitakin tulee mutta suurimmassa osassa vaan jäävät pienemmiksi