Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Päivi - 23.10.12 - klo:22:14
-
http://nostettanaaraista.fi/uutiset.html?20
-
Lähiviikkoina lähtee taas limppari emoja teuraaksi huonon luonteen takia, herefordi hiehoja on jo tilalle kasvamassa. 8)
-
Kyllä nuo sonnit varmaan suostuu astumaan niitä herefordityttöjäki. Ei ne niin ranttuja ole ;)
-
Oli niin huimaava vasikkakuolleisuus edellisten limpparisonnien jäljiltä, joten nuo herefordit ei taida niitä huolia astumaan. >:(
-
No höh. Olit varmaan kiinnittänyt huomiota syntymäpainoindeksiin? Varmaan pitää olla oikein erityisen tarkka kun pienemmälle rodulle sonnia valitsee. Onko sulla ollu muita isompien rotujen sonneja käytössä?
-
No höh. Olit varmaan kiinnittänyt huomiota syntymäpainoindeksiin? Varmaan pitää olla oikein erityisen tarkka kun pienemmälle rodulle sonnia valitsee. Onko sulla ollu muita isompien rotujen sonneja käytössä?
Limppari emoja astutettiin limpparilla, sonni vaihtui herefordiin, vasikkakuolleisuus tipahti lähes nollaan. Emoja sitten vaihdettu vihaisen luonteen/huonon vasikanhoidon takia.
Stressi vähenny huomattavasti, eikä tartte enää öitä valvoa poikima-aikaan. :(
-
Onpa kyllä harmillista. Kyllä meiltäkin lähtee taas iso ryhmä teuraita, mutta vain yksi emo luonteen takia. Viime vuodet on kyllä olleet siinä mielessä helppoja, että ei ole meilläkään öitä navetalla vietetty. Pitäis varmaan koputtaa puuta, sillä syyspoikivat ovat juuri aloittaneet urakan.
Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, nyt niitä sonneja voi sitten shoppailla yhdestäkin paikasta :)
-
ei limpparilla kyl poikimavaikeuksia ole ollut, eli yhtään ei ole poikimisiin vielä kuollut (kop kop). tänä vuonna astui limu hf hiehojakin, keväällä totuus paljastuu.... :-\
kyl haasteet limulla liittyy hedelmällisyyteen ja yksittäisten eläinten luonteeseen. Luonne on viissiin ollu takavuosina vähemmällä huomiolla, jonka hedelmiä maakunnassa nautitaan ainakin toistaiseksi... mut tilanne näyttää paranevan... ::)
Mitä poikakotiin tulee, kertokaa ruokinta avoimesti, tutkituttakaa kassit ja pitäkää huutokaupassa hinnannostattajat kurissa niin toiminnalla on tulevaisuutta :) :)
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
-
ei limpparilla kyl poikimavaikeuksia ole ollut, eli yhtään ei ole poikimisiin vielä kuollut (kop kop). tänä vuonna astui limu hf hiehojakin, keväällä totuus paljastuu.... :-\
kyl haasteet limulla liittyy hedelmällisyyteen ja yksittäisten eläinten luonteeseen. Luonne on viissiin ollu takavuosina vähemmällä huomiolla, jonka hedelmiä maakunnassa nautitaan ainakin toistaiseksi... mut tilanne näyttää paranevan... ::)
Mitä poikakotiin tulee, kertokaa ruokinta avoimesti, tutkituttakaa kassit ja pitäkää huutokaupassa hinnannostattajat kurissa niin toiminnalla on tulevaisuutta :) :)
Jos tuo Hf on "vanhanmallinen töppöjalka" niin totuus tiedetään jo nyt :'(
Uudemmat hereford-linjat poikivat limukoita varmasti. Toisaalta.... uudemmat hereford-linjat kasvavat halvalla, hyvää ja hyvin ilman heteroosiakin
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
toisaalta noin toisaalta ei. Lähinnä jos uuden sonnin mukana tulee jokin epäkiitollinen ominaisuus on katastrofi pienempi jos astuttuja on vain 15 kuin 25... lisäksi kuinka moni sonninostaja olis sinänsä valmis maksamaan tuota lisävuotta sonnin hinnassa, varsinkin kun jo nyt itketään astujien "kallista" hintaa
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
toisaalta noin toisaalta ei. Lähinnä jos uuden sonnin mukana tulee jokin epäkiitollinen ominaisuus on katastrofi pienempi jos astuttuja on vain 15 kuin 25... lisäksi kuinka moni sonninostaja olis sinänsä valmis maksamaan tuota lisävuotta sonnin hinnassa, varsinkin kun jo nyt itketään astujien "kallista" hintaa
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Vasikkakuolleisuus oli kahdella eri limpparisonnilla kolminkertainen, siksi vaihtui herefordiin. :o
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
toisaalta noin toisaalta ei. Lähinnä jos uuden sonnin mukana tulee jokin epäkiitollinen ominaisuus on katastrofi pienempi jos astuttuja on vain 15 kuin 25... lisäksi kuinka moni sonninostaja olis sinänsä valmis maksamaan tuota lisävuotta sonnin hinnassa, varsinkin kun jo nyt itketään astujien "kallista" hintaa
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Vasikkakuolleisuus oli kahdella eri limpparisonnilla kolminkertainen, siksi vaihtui herefordiin. :o
Olisko seleenin puutosta, ulkomaisiin lannoitteisiiin ei lisätä seleeniä, kuten kotimaisiin lisätään, karjoissa on ilmennyt seleenin puutosta.
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
toisaalta noin toisaalta ei. Lähinnä jos uuden sonnin mukana tulee jokin epäkiitollinen ominaisuus on katastrofi pienempi jos astuttuja on vain 15 kuin 25... lisäksi kuinka moni sonninostaja olis sinänsä valmis maksamaan tuota lisävuotta sonnin hinnassa, varsinkin kun jo nyt itketään astujien "kallista" hintaa
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Vasikkakuolleisuus oli kahdella eri limpparisonnilla kolminkertainen, siksi vaihtui herefordiin. :o
Olisko seleenin puutosta, ulkomaisiin lannoitteisiiin ei lisätä seleeniä, kuten kotimaisiin lisätään, karjoissa on ilmennyt seleenin puutosta.
Tuskin, herefordi sonnilla vasikkakuolleisuus tipahti lähes nollaan ensimmäisenä vuonna, tuolloin ja edeltävinä vuosina oli yaran lannoitteet käytössä. Sen jälkeen vain yhtenä kesänä käytetty ulkolaisia lannoitteita.
-
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Lainaukset T.Herva: Rodun vaikutus teurastuloksiin 19.7.2011
Hereford-sonnit (3048 kpl) kasvoivat laskennallisesti 65 g/vrk nopeammin ja tuottivat 16 senttiä enemmän kuin Ay-sonnit.
Si-sonnit (1996 kpl) tuottivat vuorokaudessa 33 senttiä enemmän ja kasvoivat 11 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Li-sonnit (3894 kpl) tuottivat vuorokaudessa 40 senttiä enemmän ja kasvoivat 8 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Ch-sonnit (2734 kpl) kasvoivat 135g/vrk ja tuottivat 50 senttiä enemmän vuorokaudessa Ay-sonneihin verrattuna.
Lieneekö hinnanero vasikoissa perusteltu?
-
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Lainaukset T.Herva: Rodun vaikutus teurastuloksiin 19.7.2011
Hereford-sonnit (3048 kpl) kasvoivat laskennallisesti 65 g/vrk nopeammin ja tuottivat 16 senttiä enemmän kuin Ay-sonnit.
Si-sonnit (1996 kpl) tuottivat vuorokaudessa 33 senttiä enemmän ja kasvoivat 11 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Li-sonnit (3894 kpl) tuottivat vuorokaudessa 40 senttiä enemmän ja kasvoivat 8 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Ch-sonnit (2734 kpl) kasvoivat 135g/vrk ja tuottivat 50 senttiä enemmän vuorokaudessa Ay-sonneihin verrattuna.
Lieneekö hinnanero vasikoissa perusteltu?
Ehkä, ihmetyttää vaan toi, että mitenkä 8 gramman lisäkasvu tuottaa 40 senttiä enempi, jos charolaisella 135 gramman lisäkasvu tuottaa vain 50 senttiä enempi.
-
Ehkä, ihmetyttää vaan toi, että mitenkä 8 gramman lisäkasvu tuottaa 40 senttiä enempi, jos charolaisella 135 gramman lisäkasvu tuottaa vain 50 senttiä enempi.
Käsittääkseni se perustuu hyvään luokittumiseen ja rasvoittumattomuuteen. Tämä Hervan selvitys on tehty Atrian aineistolla ja hinnastolla. Eri teurastamoilla saattaa olla niissä painotuseroja.
-
Ettei vain olis pilkkuvirhe. Kai simmental ja limppari enemmän kuin 10 grammaa paremmin kasvaa kuin ay, jos kerran hf:kin puristaa 65g.
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
-
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
Lainaukset T.Herva: Rodun vaikutus teurastuloksiin 19.7.2011
Hereford-sonnit (3048 kpl) kasvoivat laskennallisesti 65 g/vrk nopeammin ja tuottivat 16 senttiä enemmän kuin Ay-sonnit.
Si-sonnit (1996 kpl) tuottivat vuorokaudessa 33 senttiä enemmän ja kasvoivat 11 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Li-sonnit (3894 kpl) tuottivat vuorokaudessa 40 senttiä enemmän ja kasvoivat 8 grammaa nopeammin kuin Ay-sonnit.
Ch-sonnit (2734 kpl) kasvoivat 135g/vrk ja tuottivat 50 senttiä enemmän vuorokaudessa Ay-sonneihin verrattuna.
Lieneekö hinnanero vasikoissa perusteltu?
juu tähän "totuuteen" teurastamot hinnoittelunsa perustaa... eli tätä vissiin markkinat tahtovat...
määrä ja rasvattomuus kiinnostavat ainoistaan teurastamoja... jenkkilässä mennään erisuuntaan. Sitten ihmetellään kun tuontiliha maistuu... ::)
en tiedä milloinkahan rotujen ominaisuuksia opitaan hyödyntämään oikeasti, eikä vaan yritetä tunkea kaikkea samalla kaavalla samaan putkeen... :-X :-\
-
määrä ja rasvattomuus kiinnostavat ainoistaan teurastamoja... jenkkilässä mennään erisuuntaan. Sitten ihmetellään kun tuontiliha maistuu...
Jenkeissä pihvilihaa tuotetaan täysin eri menetelmin. Mutta kyllä se tuontifile tulee jostain ihan muusta maasta ja on ihan yhtä punaposkista kuin täkäläinen ...
-
määrä ja rasvattomuus kiinnostavat ainoistaan teurastamoja... jenkkilässä mennään erisuuntaan. Sitten ihmetellään kun tuontiliha maistuu...
Jenkeissä pihvilihaa tuotetaan täysin eri menetelmin. Mutta kyllä se tuontifile tulee jostain ihan muusta maasta ja on ihan yhtä punaposkista kuin täkäläinen ...
Kanankakka valkuaisrehuna saa minutkin näkemään punaista :'(
-
määrä ja rasvattomuus kiinnostavat ainoistaan teurastamoja... jenkkilässä mennään erisuuntaan. Sitten ihmetellään kun tuontiliha maistuu...
Jenkeissä pihvilihaa tuotetaan täysin eri menetelmin. Mutta kyllä se tuontifile tulee jostain ihan muusta maasta ja on ihan yhtä punaposkista kuin täkäläinen ...
Kanankakka valkuaisrehuna nostaa saa minutkin näkemään punaista :'(
Just, niimpä tietenkin >:( >:( >:(
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Raportissa pisti silmään että Hereford oli kaikissa lihanlaatuominaisuuksissa paras (maku, mureus ja mehukkuus). Angus toisena.
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Raportissa pisti silmään että Hereford oli kaikissa lihanlaatuominaisuuksissa paras (maku, mureus ja mehukkuus). Angus toisena.
Suu tuntuma rasvasella lihalla on parempi, se nyt vaan on niin :P :P :P
-
Limpparirintamalle kuuluu seuraavaa: Eukon viimeinen sekarotulimppari sai äsken pulttipyssystä päähänsä. Syitä oli paljonkin, mutta kolmijalkaisuus taisi painaa vaakakupissa nyt eniten
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Raportissa pisti silmään että Hereford oli kaikissa lihanlaatuominaisuuksissa paras (maku, mureus ja mehukkuus). Angus toisena.
Juu näinhän se on ja kun myy jonkin verran suoramyyntinä, niin voi myydä makua eikä luokkia...
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Raportissa pisti silmään että Hereford oli kaikissa lihanlaatuominaisuuksissa paras (maku, mureus ja mehukkuus). Angus toisena.
Juu näinhän se on ja kun myy jonkin verran suoramyyntinä, niin voi myydä makua eikä luokkia...
tätähän mää niinkuin yritin vihjata. Jos meillä on olemassa nurmeen perustuvalla ruokinnalla tuotettua erittäin maukasta lihaa, miksei ketään kiinnosta tuotteistaa sitä, edes yrittää... jenkkilässä on esim. keinot määrittää marmoriroituneisuus. Pihvipuolella on myös paljon kuluttajan ihannoimia "perhetiloja" eli tuotanto voisi olla avointa. Mut teurastamojen linja tuntuu olevan ett vasikat on saatava VÄLITYKSEN kautta suuriin loppukasvattamoihin, joissa ketjuohjaus on helppo toteuttaa. Kulut lasketaan kiloa kohden jolloin suuret ja luokittuvat ruhot ovat ainut kannattavuuden mittari... laatu ja eri tuotteet ei kiinnosta >:( >:(
niin ja suoramyynti ei kaikkialla suomessa onnistu, jos lähin rahtiteurastamo on about 450 km päässä...
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Tuli silmäiltyä läpi. Kehuivat tuota "blondia" todeten, että ruhojen määrä on ollut hyvin pieni muihin rotuihin verrattuna. Miksi noita ei sitten ole Suomessa enempää? Luulisi, että tälläistä rotua todella tuputettaisiin tuottajille....
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Tuli silmäiltyä läpi. Kehuivat tuota "blondia" todeten, että ruhojen määrä on ollut hyvin pieni muihin rotuihin verrattuna. Miksi noita ei sitten ole Suomessa enempää? Luulisi, että tälläistä rotua todella tuputettaisiin tuottajille....
Isoja ne ainaki on ...
-
tuossa uusinta raporttia aiheeseen
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Pihvirotuisten%20nautojen%20teurasominaisuudet%20ja%20lihan%20laatu.pdf
en oo kyl itsekkään ehtinyt lukemaan, mut satuin löytämään... :-[
Tuli silmäiltyä läpi. Kehuivat tuota "blondia" todeten, että ruhojen määrä on ollut hyvin pieni muihin rotuihin verrattuna. Miksi noita ei sitten ole Suomessa enempää? Luulisi, että tälläistä rotua todella tuputettaisiin tuottajille....
Paras rotu on Englannin sininen (British blue). Poikima-ominaisuuksissa hakkaa limpparit ja luokitukset kaksoilihasten vuoksi aivan ylivoimaiset. Lihan syöntilaadunkin täytyy olla vähintään Gourmet tasoa. Kestää vaikka 100% viljaruokintaa rasvoittumatta! Täydellistä.
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.
Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.
-
Eri isärotujen vaikutusta teurastuloksiin voi lukea Henttalan opinnäytetyöstä.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3217/Henttala_Reino_1.pdf?sequence=3
Tässä keskustelussa on esitetty väitteitä limousinen vasikkakuolleisuuteen. Rotukarjahankkeessa tutkittiin vasikkakuolleisuutta ja pääasiallinen syy kuulemani mukaan on seleenin puutos ja käsittääkseni myös muut tilakohtaiset ruokintahäiriöt.
Vasikan suuri syntymäpaino on erityisesti hiehoilla ongelmallinen. Henttalan gradussa limousin oli ainoa rotu jolla matala syntymäpaino ei ollut yhteydessä heikompaan kasvuun. Lainaus:"Limousin-rodulla myös alhaisen syntymäpainon yksilöt olivat poikkeuksellisen nopeakasvuisia."
Brittirotujen keskeinen tuotannollinen ongelma lienee elopainon ja ruhopainon heikko suhde ja ruhosta saatavan myytävän lihan määrä. Kun vielä marmoroitumisesta johtuva koko ruhon rasvoittuminen johtaa myyntiarvoltaan alhaiseen jauhelihaan, ruhon kaupallinen arvo jää teurastamolle alhaiseksi.
Tervetuloa keväällä ostamaan tuotannollisesti tehokas limpparisonni ja myös mukaan suomalaistaa lihantuotantoa kehittävään limousin-yhteisöön.
-
Kutsutaanko nykyään selvitystä nimeltä "Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö" graduksi?
Siinä on ansiokasta analyysia isosta aineistosta, mutta myös markkinointipuhetta lähteenä, esimerkikisi Angus-yhdistyksen nettisivut :)
Ostovasikoihin perustuvan loppukasvauksen kannattavuus ei ole riippuvainen pelkästään rehuhyötysuhteesta, päiväkasvusta, rasvasta ja luokittumisesta. Siihen vaikuttaa myös logistiikka. Eli saako vasikan teuraan tilalle vai jääkö eläinpaikka tyhjäksi ja tuettomaksi. Isoilla roduilla teurasikää voi säätää vasikkatarjonnan perusteella, rasvoittuva pitää laittaa lahtiin.
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.
Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.
Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.
Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.
Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?
Onko vasikoilla lisäruokinta? laidunnus?
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.
Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.
Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?
Onko vasikoilla lisäruokinta? laidunnus?
Suurin osa laiduntaa mutta laitumia niukasti joten ovat aika äkkiä kaluttu tyhjäks. Lopun kesää saavat järsiä paaleja
Ei oo enää vasikoille annettu lisäruokaa vaan syövät samaa ku emotki
-
Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.
-
Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?
-
Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?
Pari kuukautta sitten eräs keittiömestari sanoi olevansa kiinnostunut, jos myyntiin tulee "erikoisempia" lihaeriä. Tämä tarkoitti siis vasikoita. Siinä sitten epätoivoisena toiselle selittämään, että menee hyvä alku hukkaan jos vasikkaa ei kasvata isoksi vaan laittaa pöytään pienenä....
-
Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?
Optimaalinen teuraspaino on monen asian summa. Sonnin päivittäinen energian-, tilan- ja kivennäistentarve sekä kuivikkeidenkulutus kasvaa koon kasvun mukana. Eli jos tuotantopanokset ja tuotot laitetaan samaan kuvaajaan, niin ne leikkaavat jossain kohti. Silloin ollaan lähellä optimiteuraspainoa. On varsin tilakohtainen asia miten kuvaajat muodostuu. Parhaan päiväkohtaisen katteen saa varmaan jonnekin 300kg TP asti. Sen jälkeen ainakin omalla kohdalla päiväkohtainen kulutus on kasvanut niin jumalattomasti. Esimerkkinä oma havainto: 700kg sonniryhmä (10 eläintä) kuluttaa saman määrän kuin 25kpl 300kg vastavieroitettua vasikkaa. Vasikat tosin tuottaa tuplasti enemmän.
Erik: Vieroituspainoissa ei rotujen välillä ole yleensä suuria eroja tarkkailutietojen mukaan. Joutuuko eläimet kilpailemaan ruuasta?
-
Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.
Jos ilmasto olisi sama kuin "suurissa länsimaissa", viljelykasvitkin olisivat samoja kuin siellä. Jos markkinat eli kulutustottumukset olivat samanlaiset, niin luultavasti myös tuotantotavat lähentyisivät.
Lieneekö kukaan täällä tuottanut (suoramyyntiin) prosessoidulla maissilla, (vr-% >70%) kasvattua angus HÄRKÄÄ, jonka rasvaisuuteen ei eurooppalainen 1-5 riitä? Se on kuitenkin USA:n yleisin tuotantomuoto: marmoroitunutta ja raakakypsyttämättä mureaa. Hiehokin kelpaa ;)
Muilta mailta vierhilta kannattaa hakea näkymystä ja oppiakin, mutta täällä pelataan täkäläisillä korteilla. Rotuvalinta on tilakohtainen (arvostus)kysymys. Jokainen varmaan pyrkii parhaaseen taloudelliseen tulokseen ja toivottavasti siihen myös pääsee. Mutta toivottavasti jokainen myös ymmärtää, ettei asioita välttämättä kannata/pysty tehdä täällä samoin kuin siellä SUURESSA lännessä ;)
-
Eihän täs nyt niin kovin kauas tartte taaksepäin mennä kun suomessakin teuraspainot olivat onnettoman pienet.
Eikös se pieni teuraspaino nyt ole lähinnä hengen hukka!?
Optimaalinen teuraspaino on monen asian summa. Sonnin päivittäinen energian-, tilan- ja kivennäistentarve sekä kuivikkeidenkulutus kasvaa koon kasvun mukana. Eli jos tuotantopanokset ja tuotot laitetaan samaan kuvaajaan, niin ne leikkaavat jossain kohti. Silloin ollaan lähellä optimiteuraspainoa. On varsin tilakohtainen asia miten kuvaajat muodostuu. Parhaan päiväkohtaisen katteen saa varmaan jonnekin 300kg TP asti. Sen jälkeen ainakin omalla kohdalla päiväkohtainen kulutus on kasvanut niin jumalattomasti. Esimerkkinä oma havainto: 700kg sonniryhmä (10 eläintä) kuluttaa saman määrän kuin 25kpl 300kg vastavieroitettua vasikkaa. Vasikat tosin tuottaa tuplasti enemmän.
Erik: Vieroituspainoissa ei rotujen välillä ole yleensä suuria eroja tarkkailutietojen mukaan. Joutuuko eläimet kilpailemaan ruuasta?
Ei joudu kilpailemaan ruuasta. Laitumellakin häkkejä on 1 per kymmenen emoa + vasikat ja häkeissä aina tavaraa.
Kyllähän niitä isoja here vasikoitakin tulee mutta suurimmassa osassa vaan jäävät pienemmiksi
-
Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.
Jos ilmasto olisi sama kuin "suurissa länsimaissa", viljelykasvitkin olisivat samoja kuin siellä. Jos markkinat eli kulutustottumukset olivat samanlaiset, niin luultavasti myös tuotantotavat lähentyisivät.
Lieneekö kukaan täällä tuottanut (suoramyyntiin) prosessoidulla maissilla, (vr-% >70%) kasvattua angus HÄRKÄÄ, jonka rasvaisuuteen ei eurooppalainen 1-5 riitä? Se on kuitenkin USA:n yleisin tuotantomuoto: marmoroitunutta ja raakakypsyttämättä mureaa. Hiehokin kelpaa ;)
Muilta mailta vierhilta kannattaa hakea näkymystä ja oppiakin, mutta täällä pelataan täkäläisillä korteilla. Rotuvalinta on tilakohtainen (arvostus)kysymys. Jokainen varmaan pyrkii parhaaseen taloudelliseen tulokseen ja toivottavasti siihen myös pääsee. Mutta toivottavasti jokainen myös ymmärtää, ettei asioita välttämättä kannata/pysty tehdä täällä samoin kuin siellä SUURESSA lännessä ;)
Kyllähän rasvainen ja marmoroitunut liha on hyvää mutta rajansa kaikella. Niin kauan kun täällä rasvasta sakotetaan niin isot rodut ovat loppukasvatuksessa vahvoilla.
Jokainen kuka on joskus teurastanut ja paloitellut erittäin rasvaisen naudan ymmärtää miksi sitä sakkoa tulee.
Se rasvan määrä on aivan järjetön ja paloittelussa menee tuplat aikaa verrattuna vähärasvainen elukkaan.
-
Eiköhän suuret rodut ole ennenkaikkea teurastamojen etu, suurissa länsimaissa ei nautoja kasvateta niin suuriksi kuin meillä.
Siellä valtarodut on angnus ja hereford.
Jos ilmasto olisi sama kuin "suurissa länsimaissa", viljelykasvitkin olisivat samoja kuin siellä. Jos markkinat eli kulutustottumukset olivat samanlaiset, niin luultavasti myös tuotantotavat lähentyisivät.
Lieneekö kukaan täällä tuottanut (suoramyyntiin) prosessoidulla maissilla, (vr-% >70%) kasvattua angus HÄRKÄÄ, jonka rasvaisuuteen ei eurooppalainen 1-5 riitä? Se on kuitenkin USA:n yleisin tuotantomuoto: marmoroitunutta ja raakakypsyttämättä mureaa. Hiehokin kelpaa ;)
Muilta mailta vierhilta kannattaa hakea näkymystä ja oppiakin, mutta täällä pelataan täkäläisillä korteilla. Rotuvalinta on tilakohtainen (arvostus)kysymys. Jokainen varmaan pyrkii parhaaseen taloudelliseen tulokseen ja toivottavasti siihen myös pääsee. Mutta toivottavasti jokainen myös ymmärtää, ettei asioita välttämättä kannata/pysty tehdä täällä samoin kuin siellä SUURESSA lännessä ;)
Kyllähän rasvainen ja marmoroitunut liha on hyvää mutta rajansa kaikella. Niin kauan kun täällä rasvasta sakotetaan niin isot rodut ovat loppukasvatuksessa vahvoilla.
Jokainen kuka on joskus teurastanut ja paloitellut erittäin rasvaisen naudan ymmärtää miksi sitä sakkoa tulee.
Se rasvan määrä on aivan järjetön ja paloittelussa menee tuplat aikaa verrattuna vähärasvainen elukkaan.
Musta tuntuu, että toi isojen rotujen vahvoilla oleminen perustuu halpaan rehuun, pienemmillä roduilla ja omalla rehuntuotannolla ( nurmi täällä ) homma on varmempaa.
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
Ehkä tilalla jolla on todella paljon luonnonlaitumia ja vasikat lähtee välitykseen
Suurimmat tulot tulee laitumista ja vasikoitten koko on sivuasia
Loppukasvattaja kasvattaa ne sitten teuraaksi nollakatteella
Tähän mennes jokaikinen loppukasvattaja on sanonut että ottaisi vaan ja pelkästään isoja rotuja
Isojen rotujen kate on riippuvainen energiapitoistenrehujen saatavuudesta ja hinnasta. Kun menee katsomaan mannermaisten rotujen syntysijoille niiden erittäin maissipitoista ruokintaa (siis lehmillä), niin tulee väkisin mieleen ettei tämä voi olla mitenkään kannattavaa täällä. Lihakarjanäyttelytkin on täynnä maissipellettien myyjiä, vaikka maassa ei kasvateta teuraaksi juuri lainkaan sonneja/härkiä.
Loppukasvattaja, joka perustaa kasvatuksen voimalliseen viljaruokintaan haluaa varmasti vain isoja rotuja.
Mulla on kaikkia rotuja ja kaikilla täysin samanlainen ruokinta. Heinäkuun puolella tehtyä säilöheinää ja talvella pääosin pelkkää sänkiheinää
Minkä ihmeen takia isot rodut on sitten vierotuksessa 50-100kg painavimpia?
Onkohan emojen jalostukselliset erot rotujen välillä syynä? Entä emojen ikä? Ja jos emo on suuri (vrt. emon elopaino 600kg/900kg)on eron oltavakin tuota luokkaa.
Tavoitteena ;) pienen rodun pieni(tai keskikokoinen) emo ja suuri vasikan vieroituspaino eli hyvä hyötysuhde ja maidontuotantokyky. Tänä vuonna karjan pienin lehmä ja suurin vasikka vieroituksessa :o
-
Musta tuntuu, että toi isojen rotujen vahvoilla oleminen perustuu halpaan rehuun, pienemmillä roduilla ja omalla rehuntuotannolla ( nurmi täällä ) homma on varmempaa.
Ihan täysin en tätä ymmärtänyt. Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
Eikö isoille roduille voi tuottaa omaa nurmea? Eikö iso rotu voi (vasikkatuotannossa) laiduntaa sitä "halpaa rehua"? Vai tarkoitatko, että loppukasvatuksessa isoille roduille syötettävä vilja olisi HALPAA ;)?
-
Musta tuntuu, että toi isojen rotujen vahvoilla oleminen perustuu halpaan rehuun, pienemmillä roduilla ja omalla rehuntuotannolla ( nurmi täällä ) homma on varmempaa.
Ihan täysin en tätä ymmärtänyt. Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
Eikö isoille roduille voi tuottaa omaa nurmea? Eikö iso rotu voi (vasikkatuotannossa) laiduntaa sitä "halpaa rehua"? Vai tarkoitatko, että loppukasvatuksessa isoille roduille syötettävä vilja olisi HALPAA ;)?
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
-
Saattais olla tämänkin palstan seuraajien tauloudellista tulosta paremmin parantavaa kehittää yhteistyötä rodusta riippumatta laatulihan markkinoinnin ja myynnin edistämisen suhteen kuin kinata mikä rotu on "paras", jos sitä paremmuutta on edes järkevä määrittää. Kuluttajahan sen viime kädessä päättää, mikä omaan suuhun parhaalta maistuu tai kukkarolle soveltuu.
Yhteistyö voisi olla esim. ihan tilatason yhteistyötä jonkun markkinointitempauksen muodossa tai sitten teurastuksen/paloittelun/myynnin järjestelyissä. Pääasia että hyvä tavara löytäisi oikean kuluttajan rodusta riippumatta.
Makujahan on monia, joten eihän se että ostaa kerran limousin lihaa tarkoita, että aina ostaisi sitä. Toisella kertaa ottaa vaikka angusta jne. Kai agronettiläiset itsekin vaihtaa eri tuotemerkkien tai makujen välillä.
-
Pippuria ja homejuustoa päälle, rotuerot kapenevat kummasti ;D
-
Saattais olla tämänkin palstan seuraajien tauloudellista tulosta paremmin parantavaa kehittää yhteistyötä rodusta riippumatta laatulihan markkinoinnin ja myynnin edistämisen suhteen
Olisi olisi. Luulin, että sellainen olisi ollut Pihvikarjaliitto. Pääpaino onkin ihan jossain muussa, esimerkiksi pihvipäivillä on paneeli rehunkorjuutapojen eroista :-\
Kannattaa Googlata "pihviliha" ja miettiä mitä materiaalia sen alan suomalainen etujärjestö tuottaa? Vastaus: Pihvikarjapäivät 2011 etusivullaan >:(
ps Kiitos miinuksesta, olen tehnyt vaikutuksen ;D ;D ;D ;D
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
-
wannabe limppari
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288512337299.html
:o ;D :P
-
Kasvusta/vrk puhutaan,mutta entäs taloudellisuus. Ab ja Hf jättää viivan alle enempi kuin iso Ranskalainen rotu.
mut kun nykyisillä hinnoittelumalleilla niin ei vaan käy, sikäli mikäli säilis on suht koht halpaa ja sitä on riittävästi ::) varsinkin jos emot on hf/ab pohjaisia emon kuluissahan ei oo eroa... :-X
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
Toi suoramyynti se on minunkin päätavoite, tää mun rotu sopii siihen ehkä paremmin ::)
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
Toi suoramyynti se on minunkin päätavoite, tää mun rotu sopii siihen ehkä paremmin ::)
Paitsi sarvia et voi myydä suoramyyntinä, koska ne ovat niin väärät ???
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
Toi suoramyynti se on minunkin päätavoite, tää mun rotu sopii siihen ehkä paremmin ::)
Paitsi sarvia et voi myydä suoramyyntinä, koska ne ovat niin väärät ???
Sarvet voi leikata irti ja palauttaa sen pelkän pään honkajoelle ;D
Tosin on se aika kova homma rälläköidä niitä irti ...
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
Toi suoramyynti se on minunkin päätavoite, tää mun rotu sopii siihen ehkä paremmin ::)
Paitsi sarvia et voi myydä suoramyyntinä, koska ne ovat niin väärät ???
Sarvet voi leikata irti ja palauttaa sen pelkän pään honkajoelle ;D
Tosin on se aika kova homma rälläköidä niitä irti ...
Jäädytä se pää ensin ja sahaa moottorisahalla koko pääluu irti. Toimii 8)
-
Voi tietenkin tuottaa, mutta mitä tossa kaverilta kuulin, niin atria vaatii muutakin ruokintaa suurilla roduilla, kuin pelkkä nurmiruokinta, tosin voin olla kyllä väärässäkin, tämä on vain kuulopuhetta.
Sama kysymys edelleen: Puhutko loppukasvatuksesta vai vasikkatuotannosta?
En ole tuollaisesta kuullut. Varmasti tiedän, ettei ainakaan vasikoille vaadita. Loppukasvatuksessa se on luultavasti kannattavaa, vr-taso tosin voi vaatia opimointia tällaisella viljan hinnalla.
Enempi kai kyse on loppukasvatuksesta, tosin tiedot on henkilöltä joka kasvatti charolaisia, sillä oli muutama emo ja ite kasvatti teuraaksi vasikat, väöitti että atria vaati viljaruokintaa, muuten ei ruhot luokitu kuten kuuluisi luokittua, sieltä oli käyny okein kaveri kertomassa mitkä on pelin säännöt.
Juu kyllä tämmöstä on sonnejakin esittelevät mikä olisi hyvä isä sonni rotu..ruokintaa... Enpä ole noihin ottautunna. Luomussa on ei voi possuna ruokkia, vasikoita tulee melkein 100% emojen määrästä tähän isoja rotuja sotkemaan hyviä poikimisia....teuraat viedään käsistä paras on ilmoituksesta kahden päivän päässä teurasauto pihassa...Vaihan teurastamoa jos rupeavat määräilemään...Vahvoilla on tällainen sekatuottaja teurastamojen kanssa...Suora myyntiäkin voi lisätä...
Toi suoramyynti se on minunkin päätavoite, tää mun rotu sopii siihen ehkä paremmin ::)
Paitsi sarvia et voi myydä suoramyyntinä, koska ne ovat niin väärät ???
;D Tää oli nii armoton puujalka et pakko laittaa plussa ;D
-
Niin mutta totta toinen puoli saksassa näin muinoin traktoreita mihin oli laitettu eläimen sarvet keulaan kiinni :D Tulikohan tuohon aiempaan teurastamojen neuvojien käyntiin liian negatiivinen sävy, kun hyvähän se on jotta käyvät kattomassa tuotantoolosuhteita kun on kylttejäkin antaneet oviin ja tienvieriin
Etsin tuolta netistä traktorin sarvikeuloja muutama oli ei oikein hyviä kuvia...mutta löyty tuollainen saksalainen maatalouskalenteri yhessä kuvassa on sarvikin. Nyt on sarvilla sitten taattu menekki, tai en tiedä kurtullakin on niitä omia sarvia....http://www.bild.de/reise/fotos/kalender/fg-bayern-jungbauern-20423494.bild.html
-
Terveiset Ranskasta. Keskiviikon sonnihuutokaupassa Lanaudissa myytiin joukko nuori limppari-sonneja, ihan kohtuu hintaan. Sukutauluja selatessa siellä vilahteli varsin laaja joukko keinosiemennyssonneja joita me suomalaisetkin olemme aktiivisesti käyttäneet. Keväällä näiden sonnien jälkeläisiä on tarjolla suomalaisille karjatiloille. :)
http://nostettanaaraista.fi/uutiset.html?20
Matkalla tuli selvästi esille suomalaisen elintarvikeketjun heikkous, tuo olematon ruokakulttuuri. Söimme kania, possua, ankkaa, nautaa, kivipiirasta,… kaikki osana her*****sia kokonaisuuksia. Monipuolisuus oli uskomatonta. Kun ravintola ylpeydellä tarjoaa todella paikallista possua (le cochon cul noir de Saint-Yrieix-la-Perche) ei voi kuin ihailla. Se vaan on ikävä että meillä Suomessa ei ainakaan minun elinaikanani saada aikaiseksi ranskalaista appellation d'origine contrôlée-järjestelmää vastaavaa tapaa, jolla kuluttaja voidaan vakuuttaa siitä että tuote on sitä mitä väitetään. Aikaisempi kantakirjakeskustelu jo osoitti että ainakaan kasvattajien joukossa ei yli roturajojen menevää valmiutta tällaiseen takuuseen ole. Tyydytään sitten siihen massatavaraan... :(
-
Olisiko kannattanut sinne sitten jäädäkin, kun tämä kotosuomi näyttää nuo ankeat kasvonsa eikä täällä ymmärretä sitten yhtään mitään.
Harmi että tyydytte sitten jatkossakin siihen massatavaraan, olisihan se ollut ihan hyvä että olisitte voineet yrittää tarjota kuluttajille laadukasta lihaa, mutta jos sitten joskus tulevaisuudessa.
Onnea siitos-sonni kasvatusasemalle, eiköhän se ole jo tullut varmaan kaikille selväksi, että olette tuollaisen nykäisseet pystyyn.
-
Ei tässä nyt Bullistelut auta. Bullin logiikalla olisimme jääneet Tanskaan 2007 ja ryhtyneet Limousin Unik-kasvattajiksi - onneksi ei jääty. Ei jääty myöskään Irlantiin 2008, Puolaan 2010, Ruotsiin 2011 tai Ranskaan 2012, mutta paljon on opittu. Jos suomalaiset liha-alan toimijat eivät löydä yhteistä nimittäjää pian, edessämme lienee Ruotsin tie. Iso kuninkaallinen tila jalostaa simmentaalia, mutta eivät ole kiinnostuneita lihamarkkinoista koska tila harjoittaa ympäristötekoja lähinnä perinnebiotooppien kautta - tyypillinen asenne tämän päivän Ruotsissa. Teurastamoketjuja ei juuri ole ja lihamarkkinat tuontilihan varassa. Suomessa koululaiset syövät puolalaisesta lypsylehmän leikkosta tehtyä lihakeittoa ja hylkivät lihakeittoa koko loppuelämänsä. Kun vielä kotona yleisin lihatuote makkaran jälkeen on Rainbow sika-nauta, kehitä siinä ruokakulttuuria. Suoramyynti pihvitiloilta, Limousin à la carte® ja muutama muu onneksi korjaa jotakin.
Limppariväki ei yleisen tason keskinkertaisuuteen tyydy, tämä asia lienee tullut jo kaikille selväksi. Karjasektori yleisesti Suomessa toimii toisin, vai missä ovat muut rodut. Limpparien osuus kokonaismarkkinoista on sellainen, että kyllä tänne muutkin sopivat. Nyt on muuten hyvä hetki katsoa vuoden vaihteessa katkolla olevat tuotantosopimukset ja hypätä mukaan kasvattajaryhmään joka päättäväisesti vie asiaansa eteenpäin - mukaan mahtuu.
Sonnikodista eivätä ole vielä kaikki kuulleet, eilenkin juttelin kolmen isännän kanssa joille asia oli uusi. Tällä viikolla on kaksi limpparikokousta (yhdistyksen ja osuuskunnan hallitusten kokoukset), joista molemmista varmaan ajallaan kumpuaa lisää tiedotettavia asioita (huomaa monikko). Pysykää siis kuulolla.
-
Ei tässä nyt Bullistelut auta. Bullin logiikalla olisimme jääneet Tanskaan 2007 ja ryhtyneet Limousin Unik-kasvattajiksi - onneksi ei jääty. Ei jääty myöskään Irlantiin 2008, Puolaan 2010, Ruotsiin 2011 tai Ranskaan 2012, mutta paljon on opittu. Jos suomalaiset liha-alan toimijat eivät löydä yhteistä nimittäjää pian, edessämme lienee Ruotsin tie. Iso kuninkaallinen tila jalostaa simmentaalia, mutta eivät ole kiinnostuneita lihamarkkinoista koska tila harjoittaa ympäristötekoja lähinnä perinnebiotooppien kautta - tyypillinen asenne tämän päivän Ruotsissa. Teurastamoketjuja ei juuri ole ja lihamarkkinat tuontilihan varassa. Suomessa koululaiset syövät puolalaisesta lypsylehmän leikkosta tehtyä lihakeittoa ja hylkivät lihakeittoa koko loppuelämänsä. Kun vielä kotona yleisin lihatuote makkaran jälkeen on Rainbow sika-nauta, kehitä siinä ruokakulttuuria. Suoramyynti pihvitiloilta, Limousin à la carte® ja muutama muu onneksi korjaa jotakin.
Limppariväki ei yleisen tason keskinkertaisuuteen tyydy, tämä asia lienee tullut jo kaikille selväksi. Karjasektori yleisesti Suomessa toimii toisin, vai missä ovat muut rodut. Limpparien osuus kokonaismarkkinoista on sellainen, että kyllä tänne muutkin sopivat. Nyt on muuten hyvä hetki katsoa vuoden vaihteessa katkolla olevat tuotantosopimukset ja hypätä mukaan kasvattajaryhmään joka päättäväisesti vie asiaansa eteenpäin - mukaan mahtuu.
Sonnikodista eivätä ole vielä kaikki kuulleet, eilenkin juttelin kolmen isännän kanssa joille asia oli uusi. Tällä viikolla on kaksi limpparikokousta (yhdistyksen ja osuuskunnan hallitusten kokoukset), joista molemmista varmaan ajallaan kumpuaa lisää tiedotettavia asioita (huomaa monikko). Pysykää siis kuulolla.
Tässä olet ihan oikeassa, ruoka on kansallisen kulttuurin kivijalka, se jos menetetään niin menee paljon muutakin ...
Oleellista olisi se, että saataisiin toimivat lähi-ruoka ketjut, tilamyymälät, teurastamot jne... naudanliha-alalle ::)
-
En minä käkenä... Ihan oon selvin päin! :)
Tässä vähän väliaikoja maratoonille
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/175452-lasten-jouluaterioista-saastetaan-raaseporissa
Että sellaista ruokakulttuuria. :(
-
Noissa poikakodeissa on yksi erittäin suuri vika. Ne sonnit myydään sieltä täysin keskenkasvusina
Saisivat sonnit olla kaks vuotiaita huutokaupassa niin vois oikeesti puhua sonneista eikä keskenkasvusista nulikoista
Mulle tulee ens kesäks limppari astumaan pienemmän rodun edustajia.
Ei enään yhtään hereford sonnia tähän taloon.. Si ja CH isoilla ja Li pienille emoille
toisaalta noin toisaalta ei. Lähinnä jos uuden sonnin mukana tulee jokin epäkiitollinen ominaisuus on katastrofi pienempi jos astuttuja on vain 15 kuin 25... lisäksi kuinka moni sonninostaja olis sinänsä valmis maksamaan tuota lisävuotta sonnin hinnassa, varsinkin kun jo nyt itketään astujien "kallista" hintaa
mitä isärotuihin tulee, julma tosiasia lienee vasikoita myyvälle tilalle on ett 220 kg lim/ch/sim vassusta saa enemmän kuin 300 kg hf:stä. :-\
viljahan onkin liian halpaa... ::) :P