Miten muut onnistui rehujensa kanssa 2012? Tänään tuli poratuista näytteistä tiedot, ja yllätti positiivisesti. D- arvon tavoite meillä on 70 ja ihan siihen ei ylletty kaikin osin, kuitenkin 66-69 oli kaikki suuremmat erät. Laatukin rypemisestä huolimatta tuntui hyvälle eli arvosanalla 8-9 oli liki kaikki, vain pari seiskaa oli tullut. Se mikä tuntuu erityisen hyvältä on ettei ole varastossa ainuttakaan "vesipaalia", eli ei apevaunua tarvi käyttää jään murskaamiseen. Viljaa tuli "hiukka" reilusti tällaiselle 40 ammun harrastajalle, eli 180tn painavaa ohra-kauraa odottaa makkarassa syötön aloitusta. Eli ihmeen hyvältä näyttää tällä hetkellä tuleva talvikausi. Siis lähtökohdat huomioiden.
Viljahomma ei mennyt niinkään nappiin, tonneja tuli vähemmän kuin viime vuonna vaikka alaa oli 15 ha enemmän.

Laakasiilossa eka teko d-arvo +70 (ei ole analysoitu vielä mutta 5 päivää myöhemmin paalatut d69), laakasiilossa toka teko 67 - 68 raaka-aineanalyysien perusteella. Valkuaista säilöheinässä ja ekan teon paaleissa ollut niukahkosti  . Nurmesta satoa taisi tulla keskimäärin +6000 kg ka/ha kahdella niitolla ja ilman suurempia rypistelyjä, vara olisi vielä kasvattaa satotasoa. Kertaakaan ei ryvetty eikä puristenestettä ole tullut siiloista tippaakaan, joten eiköhän laatukin ole taas kerran priimaa.
Viljaa taitaa tulla läpi 4 tonnia/ha, vielä vajaa 3 ha vehnää puimatta. Tundralta ihan mukavasti näin märkänä vuonna. Kutakin viljaa (ohra, kaura, vehnä) määrällisesti noin yhtä paljon. Analyysejä ei vielä, mutta käsimittarilla hlp:t ~58, ~73 ja ~80.
Eiköhän noilla ole hyvä talveen lähteä.

Huonoa säilöntä laatu - hyvä ravintoarvoltaan. Kaikkea ei voi sitten saada. Nyt ammuille menee 2 paalia päivässä; 1 paali märkää (ka 20%) ja toinen kuivempaa (ka 35%) ja maidossa on 23 lehmää eli aika hyvä menekki kuitenkin ja kerran vuorokaudessa vaan tyhjätään pöytä ja sellainen 3-4 kottaria menee lantalaan että ei paha ollenkaan. Rehusta johtuen tuotos laski; niin pitoisuudet nousi ja solut laski 100-tuhatta että jotain hyvääkin seurasi.. Väkitrehumäärätkin ovat nyt maltilliset, mutta nyt kun alkoivat paremmin syömään niin väksyä voisi vaikka nostaa (yli 44 kiloa lypsäville menee nyt 12,5 kg täysrehua - ei mitään lisiä - liian vähän eikö?).

Huonoa säilöntä laatu - hyvä ravintoarvoltaan. Kaikkea ei voi sitten saada. Nyt ammuille menee 2 paalia päivässä; 1 paali märkää (ka 20%) ja toinen kuivempaa (ka 35%) ja maidossa on 23 lehmää eli aika hyvä menekki kuitenkin ja kerran vuorokaudessa vaan tyhjätään pöytä ja sellainen 3-4 kottaria menee lantalaan että ei paha ollenkaan. Rehusta johtuen tuotos laski; niin pitoisuudet nousi ja solut laski 100-tuhatta että jotain hyvääkin seurasi.. Väkitrehumäärätkin ovat nyt maltilliset, mutta nyt kun alkoivat paremmin syömään niin väksyä voisi vaikka nostaa (yli 44 kiloa lypsäville menee nyt 12,5 kg täysrehua - ei mitään lisiä - liian vähän eikö?).

Lypsikille soisi isommankin karjan, koska homma tuntuu olevan hanskassa 

Rehujen laatuihin: Yleisesti todella huonoja rehuja. Poikkeuksia tietysti on. Jännää... että kun "naapurit" tekevät samana päivänä niin toisella on D70 ja hyvää, toisella D65 ja valmista sontaa. Vuodesta toiseen 

Joillekkin näkyy välttävän, kunhan rehut on vain tehty    Millään muulla ei näy olevan merkitystä. Rehut tehdään pari- kolme viikkoo myöhässä. Kuormat ajetaan siiloon mutavellin läpi. Siilo tiivistetään huolimattomasti.  Edellisistä vuosista ei oteta opiksi. 

Jos.... Itsekkin alkaisi tekemään tuolla lailla....   Jäisi turha ressi pois 

ja elävät samaa päivää kuin muut,nuo rehu arvot voi jokainen jättää omaan arvoon,näytteet otetaan parhaista paaleista niin tuleehan ne hyvät analyysit

Jos haluaa itseänsä pettää niin voihan sen noinkin tehdä... Mulla ei ole ollut tapana harrastaa vilppiä itseäni/lehmiä kohtaan.

Jos haluaa itseänsä pettää niin voihan sen noinkin tehdä... Mulla ei ole ollut tapana harrastaa vilppiä itseäni/lehmiä kohtaan.

ei siinä tosiaan ole mitään järkeä. Itsekin vain sattumanvaraisesti muutamasta paalista / kasa kairittiin näytteet, samoin aumalla porattiin siitä missä kaira sattui kasaan osumaan.

Meillä nuo näytteet otetaan sieltä missä on suurimmat määrät samanlaisia paaleja. Ei mistään yksinäisestä alle puolenhehtaarin lohkon 4 paalista sattumanvaraisesti.

1. sato: D-arvo 68,5 ; valkuainen 158 ; Ka 24,5 ; pinnasta lämmennyt.

2. saro: D-arvo 71 ; valkuainen 107 ; Ka 29,5

Vähän laittaa mietityttämään mitenkä syöttäis noita ja mitä lisukkeita.

Käyttääkö joku systeemiä että tuo vaikka lohkon loppuessa seuraavan lohkon paaleja ja tekee niistä yhden satsin josta ottaa näytteen ja lähettelee meijeriin. Näistä tiedoistahan olisi tietenkin sitten taas tarkoitus suunnitella seuraavalle satsille väkkärit. Olisi ruokintatasot aika realistiset. Jotenkin tuntuu että voi huijata itsään aika hyvin jos vaikka otta 25 ka:n paalin jonka d arvot huitelee 70 toisella puolen ja sitten lisää siihen 45 ka:n paalin jonka d arvo onkin 63. Saako kaikki varmasti laskettua todellisen satsin d arvon.

Saahan tuon laskettua jos tietää paalin painot Kuiva-ainekilot sitten vaan laskemalla selville... Tuolla systeemillä mieluummin kaksi paalia märempiä ja yksi tuollainen kuiva. Yksi näyte tuli otettua tämän kesän sadosta kun oli mennyt paali rikki ja piti syöttää pois. Ainakin sen perusteella ihan kohtuulliselta näyttäis:
paalattu 18.7.2012, Raaka-aine englanninraiheinä+puna-apila. Edellisestä korjuusta aikaa noin kuukausi. Lannoitus lietteellä ja pikkuisella määrällä typpilannosta.

Näytteenottopvm: 09.09.2012   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi: Pyöröpaali  Tulkinta >
Näytetunniste: Lietepelto 2 sato   Näytenumero: 8341221398   
Sato: Kesä 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,34   alle 4,66 (ka 385 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 37  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 50  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 11  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 464  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 44  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 385  g/kg   
Raakavalkuainen > 139  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 444  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 679  g/kg ka  660 - 680 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,9  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 12  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 117   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 9   

Raaka-ainenäytteitä on otettu enemmänkin ja niissä oli valkuaista vähänlaisesti. Keväällä meni lannoitus ihan perseelleen näin suoraan sanottuna.
 

Saahan tuon laskettua jos tietää paalin painot Kuiva-ainekilot sitten vaan laskemalla selville... Tuolla systeemillä mieluummin kaksi paalia märempiä ja yksi tuollainen kuiva. Yksi näyte tuli otettua tämän kesän sadosta kun oli mennyt paali rikki ja piti syöttää pois. Ainakin sen perusteella ihan kohtuulliselta näyttäis:
paalattu 18.7.2012, Raaka-aine englanninraiheinä+puna-apila. Edellisestä korjuusta aikaa noin kuukausi. Lannoitus lietteellä ja pikkuisella määrällä typpilannosta.

Näytteenottopvm: 09.09.2012   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi: Pyöröpaali  Tulkinta >
Näytetunniste: Lietepelto 2 sato   Näytenumero: 8341221398   
Sato: Kesä 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,34   alle 4,66 (ka 385 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 37  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 50  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 11  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 464  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 44  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 385  g/kg   
Raakavalkuainen > 139  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 444  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 679  g/kg ka  660 - 680 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,9  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 12  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 117   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 9   

Raaka-ainenäytteitä on otettu enemmänkin ja niissä oli valkuaista vähänlaisesti. Keväällä meni lannoitus ihan perseelleen näin suoraan sanottuna.

Tässä piilee yksi rehuneuvojien kompastuskivi. Kesän mittaan on tehty tietynlaisia paaleja tiettyjä määriä ja niiden syöttömäärää ei voi taloudellisesti muuttaa. Ainut minkä voi muuttaa on että painotetaan hieman jotain rehuajohonkin aikaan jos karjan poikimiset joustaa mutta jokainen paali on syötettävä. Yleensä mettään viety rehu on kaikkein kalleinta.

Yksi mahdollisuushan näille jämäpaaleille on syöttää niitä joutilaille jos mahdollista?

Yksi mahdollisuushan näille jämäpaaleille on syöttää niitä joutilaille jos mahdollista?

Toisaalta.. kannattavassa maitotaloudessa joutilaita on niin vähän, että suurta määrää jämäpaaleja ei saa syötettyä