Toisaalta.. kannattavassa maitotaloudessa joutilaita on niin vähän, että suurta määrää jämäpaaleja ei saa syötettyä 

Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.09.12 - klo:08:23

Toisaalta.. kannattavassa maitotaloudessa joutilaita on niin vähän, että suurta määrää jämäpaaleja ei saa syötettyä 

Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....

Joo.. isossa mittakaavassa kaikkea kuluu.

Hienoa jos umppariin menee 16,6 kgka päivässä 

Viittasin kommentillani lähinnä karjoihin, joilla on vakiintuneenkin tuotannon aikana HIEHOJEN karkearehunkulutus suurempi kuin LEHMIEN. Näitä 1,5 keskipoikimakerran karjoja on olemassa, niissä tehdään rehua joutilaille, lehmistä ei niinkään väliä

Joo.. isossa mittakaavassa kaikkea kuluu.

Hienoa jos umppariin menee 16,6 kgka päivässä 

Viittasin kommentillani lähinnä karjoihin, joilla on vakiintuneenkin tuotannon aikana HIEHOJEN karkearehunkulutus suurempi kuin LEHMIEN. Näitä 1,5 keskipoikimakerran karjoja on olemassa, niissä tehdään rehua joutilaille, lehmistä ei niinkään väliä

Ei varmaan mene 15 kgka enempää. Loppu on varmuusvaraa niille epäonnisille, jotka ovat ummessa kauemmin. Myös hiehojen rehunkulutusta on vaikeampi arvioida.

Muuten sulla on kyl hyvä pointti. Kun hiehot kasvoi muualla, karkearehua meni huomattavasti vähemmän. Snellan jälkimainingeissa jäivät kotiin kasvamaan, niin karkearehun tarve kasvoi heti tuon tuhat paalia. Hiehot tosin syö lypsävien apetta tiinehtymiseen asti..., mutta sekin tarve näkyy.

Ei varmaan mene 15 kgka enempää. Loppu on varmuusvaraa niille epäonnisille, jotka ovat ummessa kauemmin. Myös hiehojen rehunkulutusta on vaikeampi arvioida.

Onko sulla oma karkearehu-ala umppareille, vai meneekö apilapitoista oljella jarrutettuna? Kalsium-tasoa vaan mietin.

Voip olla että jos jatkossa tämä nurmipalkoilu saa enemmän tuulta purjeisiin meillä, niin perustan yhdelle tulevalle suoraiviolle ikinurmen ruokohelpistä ym.

Onko sulla oma karkearehu-ala umppareille, vai meneekö apilapitoista oljella jarrutettuna? Kalsium-tasoa vaan mietin.

Juuri tuota ruokohelpi/ruokonata/timoteiosastoa on umpilehmille erikseen. Lähteisillä turvemailla, joita ei tee mieli joka vuosikymmen aukoa Lisäksi ostan timoteinolkea ja vehnänolkea. Apilan kalsiumtaso ei ole niin iso ongelma, vain 20-40% siitä imeytyy. Sitä ja hernekokoviljaakin sekoitetaan joukkoon, ettei tarvitsis ostovalkuaista umppareille antaa. Välillä on pakotettu siihenkin.

Tuleeko tuosta seoksesta millä niittostrategialla hyvää umpirehua? Siis jos niittää kolmesti niin laskeeko d-arvo tarpeeksi vai onko se suoraan kahden niiton hommaa?

Tuleeko tuosta seoksesta millä niittostrategialla hyvää umpirehua? Siis jos niittää kolmesti niin laskeeko d-arvo tarpeeksi vai onko se suoraan kahden niiton hommaa?

Niistä tulee kolmesti niittäessä samaa rehua kuin lypsylehmille ja kahdesti niittäessä umppariruokaa. Kahdella niitolla tavaraa tulee aika paljon.....

Mutta vuosittain voi säädellä umppareiden rehun määrää. Ainoa risti on lannoitus, pussisontaa on apilattomille annettava isän kädestä, lannan lisäksi. Kirpaisee, kun on tottunut säiliksen lannoittamaan 80 kilolla pussisontatyppeä ja lannalla per kesä....

Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....

Niin mikä on sopiva ME-arvo tiineelle hieholle?

Niin mikä on sopiva ME-arvo tiineelle hieholle?

Mää en tiedä. Johara ehkä tietää. Meillä kattellaan kuntoluokkaa ja annostellaan olkea sekaan sen mukaan. Sitä täytyy lisätä, jos sulavuus on yli 64-65. Siitä varmaan sais jonkun ME-lukeman. Samaa luokkaa se yleensä on kuin ummessaolevilla lehmillä. Vaan valkuaisen tarve on isompi ja kivennäistarpeet ihan eri sorttia.

Täällä missä vietellään vain lumenvaihtoviikkoja oon tehny silleen, että käännettävistä nurmista oon ottanu vain yhen sadon joka tehdään siinä vaiheessa kun tuntuu sopivalta hiehoille. ME-arvoista en tiiä mutta eikös hiehojen säilörehun pitäis olla niin karkeeta tavaraa, että sitä voi olla vapaasti tarjolla? Niin mahat kasvaa ja syöntikykyä riittää lehmänä.
Minusta (ainakin täällä päin) monet ruokkii hiehot liian ärsyillä eväillä. Ovat läskejä toisin sanoen.

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 27.09.12 - klo:22:28

Niin mikä on sopiva ME-arvo tiineelle hieholle?

Mää en tiedä. Johara ehkä tietää. Meillä kattellaan kuntoluokkaa ja annostellaan olkea sekaan sen mukaan. Sitä täytyy lisätä, jos sulavuus on yli 64-65. Siitä varmaan sais jonkun ME-lukeman. Samaa luokkaa se yleensä on kuin ummessaolevilla lehmillä. Vaan valkuaisen tarve on isompi ja kivennäistarpeet ihan eri sorttia.

Niin siis meinaakko, että sokeria ei kovin sais olla, mutta valkuaista kyllä.

No mitäs eroa siinä sitten on lypsävän rehuun?

Eihän tosta nyt ota tolkkua.

Jos laitat sekaan timotein olkea sehän on yleensä hyvinkin sokerista, sellainen kukkinut heinä.

Täällä missä vietellään vain lumenvaihtoviikkoja oon tehny silleen, että käännettävistä nurmista oon ottanu vain yhen sadon joka tehdään siinä vaiheessa kun tuntuu sopivalta hiehoille. ME-arvoista en tiiä mutta eikös hiehojen säilörehun pitäis olla niin karkeeta tavaraa, että sitä voi olla vapaasti tarjolla? Niin mahat kasvaa ja syöntikykyä riittää lehmänä.
Minusta (ainakin täällä päin) monet ruokkii hiehot liian ärsyillä eväillä. Ovat läskejä toisin sanoen.

Valkuaista pitää olla suhteessa energian määrään. Vieläkin kuulee paljon viljalla ruokittavia hiehoja. Kyllä niistä läskejä tulee, jos RV on 10 ja energia 11.4. Meillä ruokitaan hiehoja siemennysikään asti lypsylehmien seoksen suhteilla. Useimmat hiehot on siemennyskokoisia 11-12kk, jos ilkeää siementää. Eivätkä liho.

Niin siis meinaakko, että sokeria ei kovin sais olla, mutta valkuaista kyllä.

No mitäs eroa siinä sitten on lypsävän rehuun?

No sulavuus. Karkeaa mahantäytettä. Useinmiten siihen on pantava rypsiä joukkoon.

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 27.09.12 - klo:22:37

Täällä missä vietellään vain lumenvaihtoviikkoja oon tehny silleen, että käännettävistä nurmista oon ottanu vain yhen sadon joka tehdään siinä vaiheessa kun tuntuu sopivalta hiehoille. ME-arvoista en tiiä mutta eikös hiehojen säilörehun pitäis olla niin karkeeta tavaraa, että sitä voi olla vapaasti tarjolla? Niin mahat kasvaa ja syöntikykyä riittää lehmänä.
Minusta (ainakin täällä päin) monet ruokkii hiehot liian ärsyillä eväillä. Ovat läskejä toisin sanoen.

Valkuaista pitää olla suhteessa energian määrään. Vieläkin kuulee paljon viljalla ruokittavia hiehoja. Kyllä niistä läskejä tulee, jos RV on 10 ja energia 11.4. Meillä ruokitaan hiehoja siemennysikään asti lypsylehmien seoksen suhteilla. Useimmat hiehot on siemennyskokoisia 11-12kk, jos ilkeää siementää. Eivätkä liho.

Niin... Ja eikös se ollu niin, että utareen rasvoittuminen on vaarallisinta puberteetti-iässä? Muistan joskus niin lukeneeni...

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 27.09.12 - klo:22:40

Niin siis meinaakko, että sokeria ei kovin sais olla, mutta valkuaista kyllä.

No mitäs eroa siinä sitten on lypsävän rehuun?

No sulavuus. Karkeaa mahantäytettä. Useinmiten siihen on pantava rypsiä joukkoon.

Vanhan heinän ongelma on yleensä korkea sokeri, siitähän ehkä pääsee eroon jos käyttää kunnolla.


Tommosilla rv 8-12 käymättömilä tai vähän käyneillä olen syötellyt tiineitä ja siemennettäviä , rypsiä on mennyt 0,2 -1kg per turpa ja ohraa/kauraa lisiksi. Kuntoluokat on ok, mutta (käytännössä) rajoitetussa karkearehu ruokinnassa vanhimmat aina lopulta hieman lihoo.

Automaattikaan ei varsinaisesti auta, kun ne päivystää siinä kuitenkin.

Viime talvena ei näyttäneet kunnolla kiimoja, poikeeus aikaisempaan oli valkuaispitoisempi nurmirehu. Ehkä se sokeri kuitenkin painelee paremmin kiimanappuloita.