Narussa oli hyvää alhainen 1,2,3 tunnutus. Raision ja muidenkin ohje oli silloin poikimahetkellä puolet lopullisesta, eli jos 24 kg oli lopullinen tavoite niin poikimahetkellä olis pitänyt mennä 12 kg .
Kovalla väkirehunsyötöllä myös poikiminen siirtyy helposti viikolla.

1-2-3 ja sitten äkkiä vr% 70 hujakoille 

Vaikka meillä onkin vielä erillisruokinta niin mitään tunnutuksia ei tehdä ennen poikimista... Energiarehua saavat eikä ketoosi ym. sairauksia ole ollut pitkiin aikoihin. Ilmeisesti saavat riittävästi hyvää säilörehua... Ongelmana enemmänkin se tunnuttamisessa meillä että tahtoo mennä ruikulle ja sitten pitää taas ottaa takapakkia väkirehumäärissä.

Hyvä että yleinen suuntaus on pois valtavasta väkirehujen syöttömääristä. Valtavissa väkirehumäärien syöttämisessä ei pärjää kuin rehutehtaat... Mieluummin tasainen hieman alempi tuotos kuin se että pitää olla jatkuvasti varpaillaan milloin jokin lehmä sairastaa milloin mitäkin. Kaksi kertaa päivässä jos lehmä lypsetään niin voi kuvitella miltä tuntuu valtavat määrät maitoa utareessa. Siinä mielessä robo on hyvä että lypsää tarvittaessa useammin...

Niinhän  monet puhuu, mutta puheet ovatkin joskus toista mitä teot, siinä vaiheessa kun sulla on 5000 € kuussa lainojen lyhennyksiä ja muita laskuja 15-tonnia/kk niin silloin kyllä korkea tuotos ja iso maitotili on tervetullutta - eikö? Kyse  on siis aivan siitä että jos on velkoja ja muita pakollisia hankintoja niin silloin korkea tuotos + korkea meijerimaito% on melkeinpä tervetullutta. Eikö silloin tutkita kaikki mahdollisuudet miten parhaimpaan tilanteeseen päästään?

Nämä tuotantokustannukset vaan pakottavat siihen että tuotosta tarvii nostaa ja meijerimaidon korkeasta osuudesta on pidettävä huolta, kipukynnys on mielestäni 95% (tämän lukeman saa mm. tarkkailutilat kun pyydät tilakunto-raportin neuvojaltasi.) Huippulukema on 98%.

Kuka muistaa rehuraision yli 24kg täysrehutasot

huhhuh

Lypsikki puhuu ihan järkeviä... Siis ei meilläkään mitenkään kovin alhainen ole tuo keskituotuos (EKM noin 9000 L/v), mutta keinot millä tuosta ylimenevä maito tulee on monesti aika arveluttavaa. Turha yrittää älyttömiä tuotoksia jos ei ole kaikki tekijät kunnossa. Ja vaikka onkin kaikki kondiksessa niin herkkyys tuotantosairauksille kasvaa rajusti. Meijeriin toimitettu maito% on kyllä hyvä kuvaamaan ainakin yleistä terveystilaa. Paljoa ei antibioottihoitoja kärsi olla että menee alle 95% toimitettu maitomäärä. Meillä oli muistaakseni 96% viime vuotena ja vasikoita on juotettu kyllä aika paljon maidolla Ostorehukustannus/maitolitra on myös hyvä mittari ruokinnan onnistumisessa. Riippuu toki paljon pellon suhteesta eläinmäärään.

Totta kai pitää tutkia kaikki mahdollisuudet että miten hyvään tuotokseen ja taloudellisuuteen päästään... Rehuteollisuuden lääkkeet kyllä tiedetään tähän "ongelmaan". Monesti löytyisi vaan omasta pellosta paljon käyttämätöntä potentiaalia joka olisi helposti hyödynnettävissä muuttamalla esimerkiksi lajikkeita ja toimintatapoja.

Lypsikki puhuu ihan järkeviä... Siis ei meilläkään mitenkään kovin alhainen ole tuo keskituotuos (EKM noin 9000 L/v), mutta keinot millä tuosta ylimenevä maito tulee on monesti aika arveluttavaa. Turha yrittää älyttömiä tuotoksia jos ei ole kaikki tekijät kunnossa. Ja vaikka onkin kaikki kondiksessa niin herkkyys tuotantosairauksille kasvaa rajusti. Meijeriin toimitettu maito% on kyllä hyvä kuvaamaan ainakin yleistä terveystilaa. Paljoa ei antibioottihoitoja kärsi olla että menee alle 95% toimitettu maitomäärä. Meillä oli muistaakseni 96% viime vuotena ja vasikoita on juotettu kyllä aika paljon maidolla Ostorehukustannus/maitolitra on myös hyvä mittari ruokinnan onnistumisessa. Riippuu toki paljon pellon suhteesta eläinmäärään.

Totta kai pitää tutkia kaikki mahdollisuudet että miten hyvään tuotokseen ja taloudellisuuteen päästään... Rehuteollisuuden lääkkeet kyllä tiedetään tähän "ongelmaan". Monesti löytyisi vaan omasta pellosta paljon käyttämätöntä potentiaalia joka olisi helposti hyödynnettävissä muuttamalla esimerkiksi lajikkeita ja toimintatapoja.

Saas nähdä, mihin tuo asettuu nyt uudessa navetassa. Ennen oli luokkaa 97-98%, mutta nyt, kun kaikki vasikat on juotettu maidolla (n.7-9 litraa/turpa), niin saas nähdä, mennäänkö alle 96%. Positiviista tässä on kuitenkin se, että uuden navetan käyttöönoton jälkeen (n.7 kk sitten), vain noin 150 litraa on mennyt viemäriin

Nämä kaikki tunnusluvut ovat sellaisia, että yksinään ne eivät paljoakaan kerro. Täytyy katsoa kokonaisuutta, miten eläimet todellisuudessa ruokitaan.

... hyvä kyllä muistaa, että 5% hävikki 10 000 tuotoksesta on 500 litraa, tukineen vaikkapa 250€ 

10% hävikki on 500€ ja tuon 1000 litran tuottaminen on lisäksi maksanut mukuina 300€ 

Ei tuollaisia rahoja saa ikinä takaisin vaihtamalla 5€/tonni halvempaan täysrehuun tai tinkimällä 500g päivittäisistä rehujakeista 

Menestyvä maidontuotanto perustuu AINA pieneen hukkamaidon osuuteen, näin on ollut sen 15 vuotta mitä olen asioita seurannut.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 24.09.12 - klo:16:39

Lypsikki puhuu ihan järkeviä... Siis ei meilläkään mitenkään kovin alhainen ole tuo keskituotuos (EKM noin 9000 L/v), mutta keinot millä tuosta ylimenevä maito tulee on monesti aika arveluttavaa. Turha yrittää älyttömiä tuotoksia jos ei ole kaikki tekijät kunnossa. Ja vaikka onkin kaikki kondiksessa niin herkkyys tuotantosairauksille kasvaa rajusti. Meijeriin toimitettu maito% on kyllä hyvä kuvaamaan ainakin yleistä terveystilaa. Paljoa ei antibioottihoitoja kärsi olla että menee alle 95% toimitettu maitomäärä. Meillä oli muistaakseni 96% viime vuotena ja vasikoita on juotettu kyllä aika paljon maidolla Ostorehukustannus/maitolitra on myös hyvä mittari ruokinnan onnistumisessa. Riippuu toki paljon pellon suhteesta eläinmäärään.

Totta kai pitää tutkia kaikki mahdollisuudet että miten hyvään tuotokseen ja taloudellisuuteen päästään... Rehuteollisuuden lääkkeet kyllä tiedetään tähän "ongelmaan". Monesti löytyisi vaan omasta pellosta paljon käyttämätöntä potentiaalia joka olisi helposti hyödynnettävissä muuttamalla esimerkiksi lajikkeita ja toimintatapoja.

Saas nähdä, mihin tuo asettuu nyt uudessa navetassa. Ennen oli luokkaa 97-98%, mutta nyt, kun kaikki vasikat on juotettu maidolla (n.7-9 litraa/turpa), niin saas nähdä, mennäänkö alle 96%. Positiviista tässä on kuitenkin se, että uuden navetan käyttöönoton jälkeen (n.7 kk sitten), vain noin 150 litraa on mennyt viemäriin

Nämä kaikki tunnusluvut ovat sellaisia, että yksinään ne eivät paljoakaan kerro. Täytyy katsoa kokonaisuutta, miten eläimet todellisuudessa ruokitaan.

Tämä kokonaisuus on se avainjuttu minkä takia se oma managementti on niin tärkeä.Tuohan muodostuu tavallisesti ajan kuluessa,mutta ei se pahaa tee välillä kurkata sinne toisen saunan taaksekkaan ettei se oma käy liian tutuksi,yleisesti ottaen sanottuna.

Menestyvä maidontuotanto perustuu AINA pieneen hukkamaidon osuuteen, näin on ollut sen 15 vuotta mitä olen asioita seurannut. SANOI  JOHORA

Robolypsyssä hukkamaidon osuus on suurempi kuin kuin perinteisissä lypsitavoissa.  Tämä on merkittävä tekija kun arvioidaan robottilypsyn taloudellisuutta. Kun lisätään ropolypsyn muut kustannukset niin ei ole ainakaan taloudellisia perusteita siirtyä ropolypsyyn. Ropilypsyyyn siirrytään mielikuvien perusteella.
[/quote]

Menestyvä maidontuotanto perustuu AINA pieneen hukkamaidon osuuteen, näin on ollut sen 15 vuotta mitä olen asioita seurannut. SANOI  JOHORA

Robolypsyssä hukkamaidon osuus on suurempi kuin kuin perinteisissä lypsitavoissa.  Tämä on merkittävä tekija kun arvioidaan robottilypsyn taloudellisuutta. Kun lisätään ropolypsyn muut kustannukset niin ei ole ainakaan taloudellisia perusteita siirtyä ropolypsyyn. Ropilypsyyyn siirrytään mielikuvien perusteella.

[/quote]

Kuinka sitten on mahdollista että on robottilypsyssä olevia tiloja joilla meijeriin menevän maidon osuus on 98 - 99 % ja maito ollut vuosia yhtä soittoo E-luokassa?

 Mikäli meijeriin menevän maidon osuus 98-99 % niin kyllä silloin  lukuja kaunistellaan.

Pitäiskö palautella otsikon aiheeseen taas?
Tuli mieleen että paljonkohan edullisempi on tällainen ruokintamalli oikeasti kun vertaa vaikka täysappeeseen jolla päästäisiin suurin piirtein samaan tuotostasoon?

Piti ihan katsoa koneelta kuinka paljon erilleen lypsettyä maitoa on tullut, kun tuota robotin erotteleman maidon määrää aina kauhistellaan. Erilleen oli viimeisen vuoden aikana mennyt noin 2,4% maidosta. Siinä on mukana ternilypsyt, tarkoituksella erotellut maidot (solut, antib.) sekä automaattisesti erotellut maidot. Lähdes kaikki on lypsettu robotilla, sairaskarsinassa kannukoneella lypsettyä maitoa ehkä 200-300 litraa, se ei näy tilastoissa (en ole viitsinyt käsin lisätä tuotoksia tietokoneelle).

Kaikkein mukavinta tietysti että nämä luvut saa koneelta suoraan, en tarvitse siihen karjantarkkailua 

Pitääkö tuo kutinsa myös meijeriin menneen maidon kanssa? Paljonko putkiin jää maitoa pesuissa?

Mikäli meijeriin menevän maidon osuus 98-99 % niin kyllä silloin  lukuja kaunistellaan.

Robo laitaa enemmän vettä sekaan. Toinen tekijä on se, että käytännön syistä vasikoita ruokitaan useammin juottorehuilla, joka pienentää hävikkiä..

Laskin oman luvun niin, että koneelta saatu erottelumaito (kg) jaoin meijerimaidon määrällä (litraa) kerrottuna 1,03 (käsittääkseni muuntokerroin kun kerrotaan kiloiksi). Maito on E-luokassa.

Aika paljon kyllä vaikuttaa soluttajien määrä, joka onneksi viimeisen vuoden aikana on ollut kohtuu pieni. Joskus on ollut kyllä isompikin.

Mutta ei ainakaan vemssi erottele turhaan maitoja automaattierotteluna, sen maidon määrä on aivan olematon. Toki jos sähkönjohtavuuserottelun laittaa liian alas, alkaa erottelua tulla, mutta siinä ei ole mitään järkeä koska sähköjohtavuusmittaus on aivan liian epätarkka solujen seurantaan. Siksi meillekin hankittiin OCC jälkikäteen.

 Niin siihen tarveruokintaan mennäkseni. Kyllä  appeen teemme kaikille lehmille samanlaisen : kaura/vehnä jauhoa  rypsi/rapsi kumppaako lienee lienee, A sehun kuiturehua jossa pääasiassa leikettä ja ohrarehua , vitamiini , kivenn ,rasva.
viime syksyn säilörehua ja tämän keväänsäilörehua. Lisäksi saa vähän kuivaa heinää.  Kyllähän tämän rehuseoksen hinta on merkittävästi alempi kuin "Tarveruokinta " Suomen rehun rehuilla. Tietenkin maitoa tulee vähemmän. Mutta kun ei ole väkirehu automaattia niin ei voi eläinkohtaisesti rehuja jakaa.
Olisko järkevää tästä yksikertaisessta systeemistä luopua ja investoida tuskin se viivan alle lisää tuo.