Traktorin alusterässä on se hyvä puoli että koneen painon saa hyödynnettyä tarkkaan painatuksessa, mutta teränkorkeudessa joutuu traktorin alle asennettaessa tekemään kompromissin. Terä on aivan liian matala että sen edessä tavara siirtyisi kunnolla. Sopii aurauksen yhteydessä karhennukseen ja irtotavaran tasoitteluun. Ei sovi oikein minkäänlaiseen tienpinnan muotoiluun.

Tiekarhulla onnistuu kikkailematta polanteenpoisto ja tasaushommat. Tahtoo vaan nykyään olla että teiden rungossa ei ala olla lanattavaa materiaalia tarpeeksi. Ennen sitä oli senverran, että syksyllä sorapintaisilla valtionteillä lanattiin tie tasaiseksi talvea varten, ja keväällä ajettiin muoto kuntoon jotta vesi valui pois tieltä ojiin. Oli se aikaa se.

Zetori: Ja niitä moottorin ja laatikon välisiä kardaaneitakaan ei ikinä tarvia varmaan sepittää... ? 

kivet alkaa täälläkin näkyä noilla valtion sorateillä, koska lie viimeksi tuotu uutta tavaraa.  10 vuotta niin ovat ajokelvottomia.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.09.12 - klo:20:51

Traktorin alusterässä on se hyvä puoli että koneen painon saa hyödynnettyä tarkkaan painatuksessa, mutta teränkorkeudessa joutuu traktorin alle asennettaessa tekemään kompromissin. Terä on aivan liian matala että sen edessä tavara siirtyisi kunnolla. Sopii aurauksen yhteydessä karhennukseen ja irtotavaran tasoitteluun. Ei sovi oikein minkäänlaiseen tienpinnan muotoiluun.

Tiekarhulla onnistuu kikkailematta polanteenpoisto ja tasaushommat. Tahtoo vaan nykyään olla että teiden rungossa ei ala olla lanattavaa materiaalia tarpeeksi. Ennen sitä oli senverran, että syksyllä sorapintaisilla valtionteillä lanattiin tie tasaiseksi talvea varten, ja keväällä ajettiin muoto kuntoon jotta vesi valui pois tieltä ojiin. Oli se aikaa se.

Zetori: Ja niitä moottorin ja laatikon välisiä kardaaneitakaan ei ikinä tarvia varmaan sepittää... ? 

Juu kardaanit taitaa olla toinen kotimaisten ongelma

Niin jos heität vapaalle mäessä tai lavetti painaa päälle eikä ole jarruja niin kartaani kestää 60/km/t sen kun ylittää niin ei mitään takuuta kestosta.
Täällä päin jontikkamies alkoi levittämään kalkkia jäiselle kynnökselle ja niin alkoi pultti sulkeiset.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 10.09.12 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.09.12 - klo:20:51

Traktorin alusterässä on se hyvä puoli että koneen painon saa hyödynnettyä tarkkaan painatuksessa, mutta teränkorkeudessa joutuu traktorin alle asennettaessa tekemään kompromissin. Terä on aivan liian matala että sen edessä tavara siirtyisi kunnolla. Sopii aurauksen yhteydessä karhennukseen ja irtotavaran tasoitteluun. Ei sovi oikein minkäänlaiseen tienpinnan muotoiluun.

Tiekarhulla onnistuu kikkailematta polanteenpoisto ja tasaushommat. Tahtoo vaan nykyään olla että teiden rungossa ei ala olla lanattavaa materiaalia tarpeeksi. Ennen sitä oli senverran, että syksyllä sorapintaisilla valtionteillä lanattiin tie tasaiseksi talvea varten, ja keväällä ajettiin muoto kuntoon jotta vesi valui pois tieltä ojiin. Oli se aikaa se.

Zetori: Ja niitä moottorin ja laatikon välisiä kardaaneitakaan ei ikinä tarvia varmaan sepittää... ? 

Juu kardaanit taitaa olla toinen kotimaisten ongelma

Niin jos heität vapaalle mäessä tai lavetti painaa päälle eikä ole jarruja niin kartaani kestää 60/km/t sen kun ylittää niin ei mitään takuuta kestosta.
Täällä päin jontikkamies alkoi levittämään kalkkia jäiselle kynnökselle ja niin alkoi pultti sulkeiset.

samoin kävi täällä ei kauaa levitelly kalkkia.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 10.09.12 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 10.09.12 - klo:21:17

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.09.12 - klo:20:51

Traktorin alusterässä on se hyvä puoli että koneen painon saa hyödynnettyä tarkkaan painatuksessa, mutta teränkorkeudessa joutuu traktorin alle asennettaessa tekemään kompromissin. Terä on aivan liian matala että sen edessä tavara siirtyisi kunnolla. Sopii aurauksen yhteydessä karhennukseen ja irtotavaran tasoitteluun. Ei sovi oikein minkäänlaiseen tienpinnan muotoiluun.

Tiekarhulla onnistuu kikkailematta polanteenpoisto ja tasaushommat. Tahtoo vaan nykyään olla että teiden rungossa ei ala olla lanattavaa materiaalia tarpeeksi. Ennen sitä oli senverran, että syksyllä sorapintaisilla valtionteillä lanattiin tie tasaiseksi talvea varten, ja keväällä ajettiin muoto kuntoon jotta vesi valui pois tieltä ojiin. Oli se aikaa se.

Zetori: Ja niitä moottorin ja laatikon välisiä kardaaneitakaan ei ikinä tarvia varmaan sepittää... ? 

Juu kardaanit taitaa olla toinen kotimaisten ongelma

Niin jos heität vapaalle mäessä tai lavetti painaa päälle eikä ole jarruja niin kartaani kestää 60/km/t sen kun ylittää niin ei mitään takuuta kestosta.
Täällä päin jontikkamies alkoi levittämään kalkkia jäiselle kynnökselle ja niin alkoi pultti sulkeiset.

samoin kävi täällä ei kauaa levitelly kalkkia.

kestääkö nuo rungon pultit edes mättäisessä metässä rauhallista   ajoa pakkasilla vai variseeko pois 

Jos kerta soratien kunnossapitoon täytyy olla tiekarhu, niin tottahan sinne metsään on omat vehkeensä myös (ei ne valtrat).

Jos kerta soratien kunnossapitoon täytyy olla tiekarhu, niin tottahan sinne metsään on omat vehkeensä myös (ei ne valtrat).

Metsäkarhu?

Jos kerta soratien kunnossapitoon täytyy olla tiekarhu, niin tottahan sinne metsään on omat vehkeensä myös (ei ne valtrat).

Myös kuormaukseen on olemassa oikeitakin koneita, vrt aikaisempi etukuormaajakeskustelu.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 10.09.12 - klo:22:34

Jos kerta soratien kunnossapitoon täytyy olla tiekarhu, niin tottahan sinne metsään on omat vehkeensä myös (ei ne valtrat).

Metsäkarhu?

 ...ja talvikunnossapitoon JÄÄKARHU?
 ...ja lannoitepussien nosteluun PUSSIKARHU?
 ...ja paalaukseen PAALIKARHU?
 ...ja yleiskoneeksi YLEISKARHU?
 ...ja lopuksi kun tarpeeksi on erilaisia karhuja hommattu , niin sitten vaan KARHUKIRJE?

Noihin metsähommiin sopii ihan hyvin joku vanha massikka tai valmetti. Turha uusia koneita on mennä sinne mettään ryskäämään ja naarmuttamaan.
Tai no, millonpa ne valteemimiehet koneistaan välittää, vuoden päästä käydään taas vaihtamassa uuteen omamyyjän luona

Täälläpäin Jontikkamiehet käy omamyyjällä vähänväliä koneita vaihtamassa. Kuulemma on 2500 tuntia mittarissa, eikä enää uskalla ajaa.  .
Mihinkähän vanhemmat jontikat mahtaa täältäpäin kadota? Tynnyrihyttisiä oli aikoinaan paljonkin. Nyt ei niitä juurikaan näe. Sensijaan saman aikakauden Valmetteja Näkee useinkin ihan työkäytössä. Vanhimmat Jontikat ovat pääsääntöisesti 6x20 sarjaa.

Täälläpäin Jontikkamiehet käy omamyyjällä vähänväliä koneita vaihtamassa. Kuulemma on 2500 tuntia mittarissa, eikä enää uskalla ajaa.  .
Mihinkähän vanhemmat jontikat mahtaa täältäpäin kadota? Tynnyrihyttisiä oli aikoinaan paljonkin. Nyt ei niitä juurikaan näe. Sensijaan saman aikakauden Valmetteja Näkee useinkin ihan työkäytössä. Vanhimmat Jontikat ovat pääsääntöisesti 6x20 sarjaa.

 Urakkamiehiä täytyy olla jos 2500 tuntia ajavat vuodessa, silloinhan takuu loppuu! Ei kait kukaan sen jälkeen Jontikkaa uskalla pitää?

Lainaus käyttäjältä: kuu - 10.09.12 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 10.09.12 - klo:20:13

Joo quicken sovitteistakin on mennyt pultteja poikki auraushommissa mutta eipä oo ruvennut traktori tihkuttamaan öljyä halki menneestä öljypohjasta niinkuin joissakin merkeissä 

Missä merkeissä?

Sisudieselin omaavissa...

Mites asia sisudieseliin liittyy jos traktorissa ei ole oikeaa runkoa laitettu

Minen ymmärrä miksi muutaman sadan tunnin vuotuisen metsäajon takia sinne pitäis vasiten joku erikkokone hankkia ? Itse ainakin tykkään että metsässäkin on käytössä hydraulinen suunnanvaihdin, ilmastointi, hiljainen ohjaamo ym. mukavuudet. Rankakuormaakin on mukavempi siirtää tasaisella tiellä liikennetraktorinopeuksilla kuin 30 km/h. Nysväämistähän se traktorilla ajo on metsässä metsäkoneisiin verrattuna, mutta monipuolisuus paikkaa kummasti tilannetta.

Ja tasaisille pelloille suunniteltu alustarakenne on arka ajoipa sitten metsässä tai vaikka peltoraiviolla.

Noissa tienhoitohommissa tympäisee ihan katsoa kun ollaan tekevinään jollain traktorinreuhkoilla oikeiden koneiden töitä. Missä se säästö on kun tehokkuudessa menetetään se tuntihinnan erotus.

Paljon häätyy jo metsää olla jos siellä monta sataa tuntia viettää vuoden aikana.
Monelta tilalta löytyy kyllä 80- ja 90-luvun laitteistoa joka soveltuu hyvin metsäajoon kakko- kolmos- jne traktorina. Nykyisin traktorit on suunniteltu sinne minne ne kuuluukiin eli pellolle, ovat turhan suuria metsään ulkomitoiltaankin.

Täälläkin noita yli 20v valmetteja näkee vielä pelloilla. Siis 2 kertaa vuodessa omatarve pottumaalla

Onneksi on jontikassa huoltosopimus niin voi huoletta ajaa vielä vuoden

No sitten se jänskääminen taas alkaa ja loppuu siihen kun on taas nimi raapustettu omamyyjän tilaussoppariin 

Ohan metsäajoa muutakin kuin hankintapuun kuskaamista. Taimia, apulantaa, polttopuurankoja, sahapuiden keräilyä ym.

Yhdellä traktorilla on tullut aika pitkälti pärjäiltyä. Olen hieman liikaa nähnyt niitä tapauksia kun kakkos- ja kolmoskoneet jäävät vaille kunnon huoltoa kun ei nähdä aiheelliseksi panostaa niihin aikaa ja rahaa. Vähän liikaa aikaa ja rahaa menee lainassa olevaan 148 Verkuunkin kun käyttötunteihin suhteuttaa, mut tapana on ollut pitää koneet kunnossa.