jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.
 

Ei mitään vikaa takapyöräkoneella kylvetyissä, kostealle pellolle ei saa vain mennä, vaikka kuinka olisi "pakko" Jos mentävä, sitten käyttöön pneuma tms. ja äkeellä/lapiorullaäkeellä siemenet piiloon. Toimii

Aika monen isännän kylvöksiä katellut ruiskun kanssa ja kylvöksissä on eroja, ja ne erot johtuu ihan muusta kuin kylvötavasta tai koneesta

Itse ajattelin ensikesänä taas laittaa viljaa 3 vuoden jälkeen. Kylvön ajattelin suorittaa bögballella, pitää tehdä siihen vain lisä laidat että sopii 3-4 suursäkkiä kerralla. Ajaa sen verran pienemmällä saadöllä että pakko ajella ristiin niin kylvöstä tulee suht tasainen.

Multauksen tekee sitten vaikka potilan äkeellä tai ostaa kunnon jyrän missä etulata.

Kyllä minä sellaisesta koneesta pidän, jossa siemenkylvövantaiden jälkeen on pelkät jyräpyörät eikä koko koneen painolla tiivistetä maata. Pieni tiivistys on hyvästä, mutta liika on liikaa. Liian kosteana ei saisi mennä millekään maalajille. Oikeilla savimailla en oikein luottaisi tuohon siementen pintaan ripottamisella ja sen jälkeen äkeellä multaamiseen. Jos sitten tuleekin kuivaa, niin osa jää itämättä, osa itää ja kuolee pian kuivuuteen ja vain muokkauskerroksen pohjalle päätyvät säilynevät hengissä. Lannoitteiden multaaminen onnistuu paremmin tuolla systeemillä, mutta se vaatii yhden lisäkuskin ajamaan pintalevitintä ja mahdollisesti toisen hoitamaan lannoitteiden kuljetusta. Semmoinen harmaa muistikuva on, että Yara olisi pari kolme vuotta sitten tehnyt jonkin sortin kokeen lannoitteen levitystavoista. Sijoituslannoitus oli paras, pintaan ja multaamatta jätetty huonoin.

Se on kyllä ihan totta, että lopputulos riippuu enemmän muusta kuin kylvötekniikasta. Suurin syy taitaa olla ratin ja penkin välistä tai tuvan pöydän ääressä, toisena taitaa tulla maalaji+viljelyhistoria.

Suojaviljakaurat levitin bögballella ja apulannat samalla, hiukan lapiolla sekasi. Multaus tuli kun ajelin vannaskoneella heinänsiemenet heti perään. Ei se nyt ihan täydelliseltä näytä mutta ittelle kelpaa ja oli joutusa homma.
Jyrä olis kiva kylvökoneen perässä, se jäi tekemättä kun laitoin pään tyynyyn.

Se on kyllä ihan totta, että lopputulos riippuu enemmän muusta kuin kylvötekniikasta. Suurin syy taitaa olla ratin ja penkin välistä tai tuvan pöydän ääressä, toisena taitaa tulla maalaji+viljelyhistoria.

Noin se on. Toisena tosiaan maalajit+historia. Tosin tähänkin vaikuttaa todella paljon tuo ensimmäinen... Maalajista riippumatta löytyy ihan jokapaikasta ympäri Suomea onnistuneita ja epäonnistuneita kylvöksiä, ja se perimmäinen syy ratin ja penkin välissä.
Peltoa, ojitusta, maanrakennetta, kelejä ym. ihan turha syyttää, perimmäinen syy isännässä

Nimimerkillä eilen laitettiin viljavuuspalveluun kasvustonäytteitä, mistä johtuu tietyt värierot kasvustossa. Ellei mittaa/tutki, ei voi parempaa satoa saada

Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.

Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).

Tää vuosi aika vaikea...tosin suurin osa onnistui kuitenkin aika hyvin.
Mites on,onko joku selvitellyt nestelannoitusvaihtoehtoa?Ajatuksena esim.4m pelkkä pakkerikylvökone,siihen lannoiteruiskutus eteen?

Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.

Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).

Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !

Mulla ei ole vielä kertaakaan mennyt pieleen vanhanaikaisella kiekkovannaskoneella. Tai no... Myönnän että 2,3% kylvöistä menee aina pieleen... Maa on niissä paikoissa metsän varjostamaa ja hyvin märkää. Ne pitää kylvää väkisin viikkoa liian aikaisin, mut ei niille juuri apulantaakaan anneta 

Ja kaikki jyrätään. Jos maa on rutikuivaa, niin heti kylvön perään, jos kosteaa niin sitten odotellaan "tovi". Takapyöräkoneen ongelma on se, että se jyrää pellon aina heti. Jos vantaat kaivavat kuraa pinnalle, niin pelto rapataan helpolla piloille 

-> Tätä näki taas tänä vuonna todella paljon. Ja jäläki on hirveää 

Lainaus käyttäjältä: jps - 10.07.12 - klo:15:41

Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.

Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).

Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !

Linkkiä, kuvaa, merkki? Kylvöön käytettävässä lautasmuokkarissa on tiettyjä vaatimuksia (ainakin mulla). Esim. Vääterin hinattavat ei tule kysymykseenkään.
Ilman muuta kiinnostaa. Sen voin kokemuksesta sanoa, että He-Va on hyvä, Ruottista olen muutamaa 5 metristä jo katsellu.

Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.

Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).

Miten kivienkeräys tehdään lautasmuokkarilla? Painetaan upoksiin vai jääkö ne nalkkiin lautasten väliin?

www.staltech.biz. Ensimmäiset koneet on sievissä viikon päästä.

Mites on,onko joku selvitellyt nestelannoitusvaihtoehtoa?

Hiven oy aloittanut nestelannosten myynnin. Kuuntelin Okrassa aika pitkään kun niitä jo hieman kokeillut pohti käytön lisäämistä. Kuulosti siltä, että toimii pienellä opettelulla. Se jäi mieleen, että nestelannoituksessa ei saa sotkea vaikutustapaa: maan vai lehtien kautta. Ainoa ongelmakohta voi olla kalium, johon ainakaan silloin Hiven oy:lla ei ollut parempaa ajatusta kuin rakeistettu kalisuola lannoitteen levittemillä.

jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.

En tiedä johtuuko kylvökoneesta vai mistä, mutta samana päivänä vierekkäiset rinnelohkot tänä keväänä kylvettynä on sivupyöräkoneella paljon parempi kasvusto.