Tukevampi tuo pyöräalustainen tassuilla ja etulevyllä on kuin telakone. Harvemmin se telakone on niin tasaisella alustalla, ettei se vähän keikkuis. Telojen välys pitkittäissuunnassa aiheuttaa myös liikehdintää. Silti valitsisin telakonneen, kun sillä kehtaa mennä vähän huonompaankin maastoon. Joku etulevy tai muita esim. omatekoisia tukitassuja olis aika kuha olla.

Kun kaivaa vuoden pyöräalustaisella niin huomaa sen jälkeen että telakoneellakin tulee tehtyä kaikki liikkeet pehmeämmin, pyöräkone kun vaattii omanlaisensa jouhevan kaivuutekniikan jos ilman tassuja meinaa kaivella ilman suurta keikuntaa ja hytkymistä. Toki puskulevyn tai tassujen puolelta kuuluu kaivaa kaikki rankemmat kaivuut että ei akselisto rasitu liiaksi. Ei 15 tn pyöräkoneella pääse märällä kelillä pellolla yhtään minnekään, ja sen kun upottaa oikein kunnolla niin eihän sitä saa mitenkään edes puomilla nostamalla ja vetämällä revittyä ylös sieltä kuralävestä. Pihakoneena pyöräalustainen aivan yliveto kaiken tavaran siirrossa ja lastauksessa.

Luulisi että pyöräkoneella ulottovuus on telakonetta heikompi. Teloilla voi kuitenkin ajaa osittan ojan päälle yms. Tai ojien yli.. Tai oja telojen välissä.

Luulisi että pyöräkoneella ulottovuus on telakonetta heikompi. Teloilla voi kuitenkin ajaa osittan ojan päälle yms. Tai ojien yli.. Tai oja telojen välissä.

Pitää paikkansa, ei pyörää kovin lähelle ojan reunaa kannata tuupata pelto-oloissa. On niitä pyöräkoneita kaatunut ihan maantiehommissakin tienreunan petettyä pyörien alta.

Kun kaivaa vuoden pyöräalustaisella niin huomaa sen jälkeen että telakoneellakin tulee tehtyä kaikki liikkeet pehmeämmin, pyöräkone kun vaattii omanlaisensa jouhevan kaivuutekniikan jos ilman tassuja meinaa kaivella ilman suurta keikuntaa ja hytkymistä. Toki puskulevyn tai tassujen puolelta kuuluu kaivaa kaikki rankemmat kaivuut että ei akselisto rasitu liiaksi. Ei 15 tn pyöräkoneella pääse märällä kelillä pellolla yhtään minnekään, ja sen kun upottaa oikein kunnolla niin eihän sitä saa mitenkään edes puomilla nostamalla ja vetämällä revittyä ylös sieltä kuralävestä. Pihakoneena pyöräalustainen aivan yliveto kaiken tavaran siirrossa ja lastauksessa.

Pääsee pääsee, kun on tommoset mettäkonerenkaat.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 23.07.13 - klo:10:12

Kun kaivaa vuoden pyöräalustaisella niin huomaa sen jälkeen että telakoneellakin tulee tehtyä kaikki liikkeet pehmeämmin, pyöräkone kun vaattii omanlaisensa jouhevan kaivuutekniikan jos ilman tassuja meinaa kaivella ilman suurta keikuntaa ja hytkymistä. Toki puskulevyn tai tassujen puolelta kuuluu kaivaa kaikki rankemmat kaivuut että ei akselisto rasitu liiaksi. Ei 15 tn pyöräkoneella pääse märällä kelillä pellolla yhtään minnekään, ja sen kun upottaa oikein kunnolla niin eihän sitä saa mitenkään edes puomilla nostamalla ja vetämällä revittyä ylös sieltä kuralävestä. Pihakoneena pyöräalustainen aivan yliveto kaiken tavaran siirrossa ja lastauksessa.

Pääsee pääsee, kun on tommoset mettäkonerenkaat.

Minkäs takia kasipyöräisissä metsäkoneissa käytetään teloja..?   

Pyöräalustaisia ei voi käyttää kuin tiehommissa jotain kaapeli- ja viemärikaivoja tönkimään. En huoli töihinkään kun niitten aika menee aina pyöränjälkien paikkailuun.

Kyllä noilla pääsee sinne minne mehumaijallakin. Mutta onhan se telakone aina telakone, kun tuota liikkuvuutta ajatellaan.

Meillä käytössä vanha Fiat-Hitachi FH120 maatilakäytössä, joka on mielestäni sopiva kokoluokka tähän käyttöön. Tuossa koneessa on reilut 10000 tuntia mittarissa, mutta kaikki pelaa niin kuin pitääkin. Tuossa koneessa ainakin on sen verran mukavat pumput ja hydrauliikka muutenkin, ettei konetta tarvitse huudattaa täysillä, vaan keskialueen kierrokset riittävät kovasti puomin liikutteluun tehokkaasti. Tuon kokoinen kone myös liikkuu traktorilavetilla, tosin lavetti meillä on sellainen ettei konetta saa ajettua lavetin pyörien päälle, jolloin kyllä painopiste on matalalla mutta lavetti on pitkä ja paljon kaivurin painoa tulee aisalle. Taitaa 3 tonnia hieman ylittyä...

Yksi asia johon tela-alustaisessakin kiinnittäisin huomiota ainakin täällä moommalan syvissä turvepohjaisissa maissa on alavaunun mitta ja käytössä olevat laput. Vaikkei tuokaan iso ole, mutta kun on sinänsä ketterällä normaalilla alavaunulla ja 700mm lapuilla, olen sen saanut tänäkin kesänä jo pari kertaa kiinni, toisella kertaa kunnostettavalla turvetuotantoalueella, joka kyllä oli todella märkää sekä salaojatyömaalla joka myös oli käytännössä ollut ojaton jo parikymmentä vuotta ja peruskosteutta maassa oli paljon. Toki noin pientä konetta saa vielä avitettua traktorillakin kun ei kovin syvään hiero, M120 Valtralla on saanut aina sen verran ketjua kireälle että on noussut haudastaan...

Toinen kone ojatyömaalla tänä kesänä oli pitkällä alustalla oleva FK165 hieman lyhennetyillä 1200mm lapuilla (lappujen mitta 1070mm koska alavaunuun ei ole mahtunut täysipitkät), sillä ei ollut mitään ongelmaa kaivaa siinä missä oma kone kyllä liikkui mutta oikein mitään ei voinut tehdä kun kone alkoi hieromaan itseään maan alle. Jos tuota omaa konetta vielä joskus päivitetään niin tulee kyllä vähän pidemmillä lapuilla ja mahdollisesti pidemmällä alavaunullakin.

Kallistuva pikaliitin on kyllä ehdoton varuste kun siihen on päässyt tottumaan, saa kaikki kauhat, routapiikin ja kantoharan siihen asentoon kuin kulloinkin tarvitsee, ei haittaa vaikka kone olisi vähän vinossa tai ojaa pitäisi kaivaa sivusta muotokauhalla.

Ja alavaunuun sukset jos pitää ajella muuallakin kuin tasaisella maalla, säästää perusketjuja paljon kun ei laput taittuille alla miten sattuu. Viime talvena saatiin tehtyä energianipsukin tuohon, kannokossa ei olisi raaskinut ajella ilman suksia molemmin puolin telaa...

Ympäripyörivän telakoneen tulon jälkeen ei ole tullut ikävä Vammas Kersanttia, joka oli kyllä tasalattiaohjaamollakin ja sinänsä täydessä kunnossa, töissä se on vieläkin uudella omistajalla tuossa vähän matkan päässä.

Ja jos siellä mettässä on pakko ajaa, niin telaohjuri koko matkalle alarullien molemmin puolin. Muuten perusketju mankeloi alarullat jumiin, kun se liukuu rullan reunalla.

Niin mettään sitte se mettämalli! Jos ei aivan tasasilla hiekkakangailla kaivele. Muuten tommosta käytettyä mettämallia pääsääntöisesti välttelisin Voihansitä hyvänkin tietysti löytää Mutta tommonen noin13t vehje niillä 700mm lapuilla ja pitkällä alavaunulla menee kyllä jo kohtuu pehmeässä. Meinaan kun laput levenee lisääntyy paino ja koneen ulkoleveys. Pikkutiet alkaa ahistaan kuljetuksissa. Yleensä myös vanhemmiten leveätelainen tahtoo olla laiskanpulskee liikkumaan ellei ole isoja ajomoottoreita. Sitten vielä nuo leveä telaiset ja metsämallit on yleensä sikahintaisia tavalliseen nähden. Ovat tietysti tukevampia kaivaa mutta yleensä painokin kivunnut tonne 15-17t korville Siirtäminen ikävämpää.

Niin mettään sitte se mettämalli! Jos ei aivan tasasilla hiekkakangailla kaivele. Muuten tommosta käytettyä mettämallia pääsääntöisesti välttelisin Voihan sitä hyvänkin tietysti löytää Mutta tommonen noin13t vehje niillä 700mm lapuilla ja pitkällä alavaunulla menee kyllä jo kohtuu pehmeässä. Meinaan kun laput levenee lisääntyy paino ja koneen ulkoleveys. Pikkutiet alkaa ahistaan kuljetuksissa. Yleensä myös vanhemmiten leveätelainen tahtoo olla laiskanpulskee liikkumaan ellei ole isoja ajomoottoreita. Sitten vielä nuo leveä telaiset ja metsämallit on yleensä sikahintaisia tavalliseen nähden. Ovat tietysti tukevampia kaivaa mutta yleensä painokin kivunnut tonne 15-17t korville Siirtäminen ikävämpää.

Tommosen 13-15 tonttusen voi löytää ihan ok vehkeen. Päällepäin ja hytistä näkee käyttötavasta jotain. Kannonnostossa ollut joku 20-topeliuksinen on aika varmasti pommi joka paikasta. Sen kyllä huomaa viimeistään koekäytössä.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 25.07.13 - klo:11:34

Niin mettään sitte se mettämalli! Jos ei aivan tasasilla hiekkakangailla kaivele. Muuten tommosta käytettyä mettämallia pääsääntöisesti välttelisin Voihan sitä hyvänkin tietysti löytää Mutta tommonen noin13t vehje niillä 700mm lapuilla ja pitkällä alavaunulla menee kyllä jo kohtuu pehmeässä. Meinaan kun laput levenee lisääntyy paino ja koneen ulkoleveys. Pikkutiet alkaa ahistaan kuljetuksissa. Yleensä myös vanhemmiten leveätelainen tahtoo olla laiskanpulskee liikkumaan ellei ole isoja ajomoottoreita. Sitten vielä nuo leveä telaiset ja metsämallit on yleensä sikahintaisia tavalliseen nähden. Ovat tietysti tukevampia kaivaa mutta yleensä painokin kivunnut tonne 15-17t korville Siirtäminen ikävämpää.

Tommosen 13-15 tonttusen voi löytää ihan ok vehkeen. Päällepäin ja hytistä näkee käyttötavasta jotain. Kannonnostossa ollut joku 20-topeliuksinen on aika varmasti pommi joka paikasta. Sen kyllä huomaa viimeistään koekäytössä.

Niin meinasinkin että voi löytää! Mutta ovat melko arvokkaita perusmalliin nähden. Itse vaihdoin metsäalustaisesta tavalliseen juurikin edelläkuvailemistani syistä. Väliraha jäi pieneksi kun arvostivat sitä lusaksiajettua metsämallia vielä kovin Sain reilun 10v uudemman ja todellapaljon miellytävämmän koneen pikkurahalla. Niin merkki pysyi samana ja molemmat tehty japanissa.

Olisi tarjolla Hitachi EX60-5 pihakoneeksi ym. pikkuhommiin.

Tunteja noin 7000, vuosimalli -99, ei vikoja... vaan mitä on mahdollisesti odotettavissa? Kuulin että Tatsien varaosat ovat kovin ylös arvostettuja ja kaikkia osia ei välttämättä saa enää mistään.

Kannattaako jättää kone rauhaan... entä mitä midi-luokan konetta sitten suosittelisitte?

Olisi tarjolla Hitachi EX60-5 pihakoneeksi ym. pikkuhommiin.

Tunteja noin 7000, vuosimalli -99, ei vikoja... vaan mitä on mahdollisesti odotettavissa? Kuulin että Tatsien varaosat ovat kovin ylös arvostettuja ja kaikkia osia ei välttämättä saa enää mistään.

Kannattaako jättää kone rauhaan... entä mitä midi-luokan konetta sitten suosittelisitte?

Parempaa et tuohon kokoluokkaan saa varsinkaan jos tuo on vielä normaalipuomilla eikä millään vihtun tyvitaitolla tai offsetillä     Jos huollot vaan on tehty niin tuohan on vähän ajettu...