Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava

Niitto     raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella =  100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla                              =  100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone                                                         =  30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone                                                        =  30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin                                                          = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin                                                             = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse                                       = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt                                                   = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä                                                                =  390000 Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.

työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.

Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.

Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 29.06.12 - klo:21:36

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 29.06.12 - klo:11:25

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 26.06.12 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.06.12 - klo:13:27

Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?

70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s

Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen  eli koneketjun järkevään mitoitukseen.

Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.

Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. 

120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli  kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.

MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?

Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?

Montako miestä jarattoria siihen tarvittiin? Paljonko kustansi?
Joskus miettiny nuita ajosilppuriketjujen työsaavutuksia... 1 traktori niittää, toinen karhottaa, 1 silppuri, 3 ajaa kärryjä ja 2 konetta on siilolla. Tekkee yhteensä 8 konetta. Paljonko on työsaavutus per konetyötunti? Sitä voisi verrata vaikka neljään niittokone-yhdistelmäpaalainketjuun tai sitten pari niittäis ja kolme paalain/käärijäketjua paalais.
Uuden niittokone-paalain-käärijäketjun saa noin 70 tonnilla. Paljonko maksaa niittomurskain, karhotin, ajosilppuri, kolme kärryä ja mitä härpäkkeitä nyt siilolla tarvii? Paalaussysteemillä pääsee helposti 30 ha. päivätehoon ilman karhotustakin. Se tekis 2,33 tonnin investointia per korjuutehohehtaari. Paljonko on ajosilppuriketjun vastaava luku? Entä silloin kun tehdään pieniä sarkapeltoja?

Niittämässä oli kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta mattoperillä (n.45€/ha). Keruussa kolme 7200 Pöttingeriä (145€/h). Niitto yhdellä urakoitsijalla, jokaisella noukkarilla eri omistaja. Aumalla oma traktori ja vuokrattu pyöräkone jota itse ajoin. Niiton ja keruun kustannus 110.25€/ha +alv. Lisäksi polkemisen kustannus +happo ja muovi. Polkemisen kustannus n. 15€/ha (n..40h yhteensä kahteen koneeseen). Muoviin noin 1000€ yhteensä.

 MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja?  Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...

Paljonko Jupexxilla tulee kustannuksia hehtaaria kohti?

125€/ ha sisältää omat palkat ja liikevoiton muttei muovia eikä siirtoa kotiin.Nämä n. 55€/ha.
Osa soista on sellaisia ettei läpäise vettä tarpeeksi. Jumalattomasti ongelmia niillä pelloilla missä sala-ojat jo on. Sarkapeltoja ennemmin kun rällissä rypemistä. Vuokrapeltojen salaojittelu ei kans hirveesti houkuttele.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 29.06.12 - klo:22:44

 MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja?  Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...

Muualla katos ei voi noin vaan ostaa maata mistä haluaa. Tai sitten pitää olla niin _järjettömästi_ rahaa että ei todellakaan kannata. Vuokralle voi saada ja halvalla, mutta ei niitä saa naapurin maiden kanssa yhdistää...

Hä, miksei saa yhdistää naapurin maita ja omia?? Täällä teoriassa pienet lohkot, niin vain naapurillakin pari +- 50ha lohkoa vierekkäin, ja kolmas vähän pienempi vieressä. Omistajia on paljon, ojia ei yhtään tienvierusojan lisäksi, niitäkin vain yks per tienlaita...  Sopimustekninen juttu, paperilla peltoja tottakai yhtä monta kuin omistajiakin.

Pelto maksaa järjettömästi, vuokrat vain liikaa

Niinjoo, ja unohdetaan se sijainti ym., kaikkeen voi vaikuttaa isäntä itse omilla toimillaan

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Lisäksi. Shrekin luvut ovat ihan oikeita. Hämmästyttävää on vielä sekin, että satotaso tuolla napapiirillä on jo selvästi heikompi kuin maassa keskimäärin -> silti todella edullista.

Hyvä kyl havainnoida sekin, että mikä kustannus on tuettu ja mikä tukematon. Tuki puolittaa tuon kustannuksen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.06.12 - klo:09:32

Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava

Niitto     raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella =  100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla                              =  100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone                                                         =  30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone                                                        =  30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin                                                          = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin                                                             = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse                                       = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt                                                   = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä                                                                =  390000 Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.

työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.

Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.

Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€

Niin siis alkuperäinen viestihän ei kertonut todellisuuta vaan teoreettinen kustannus tehokkaimmasta päästä paaliketjusta. Tällaisella kalustolla tekisi jo keskiarvoisesti yli kakskytä ha päivässä kahden kuskin voimin. Enemmän tulisi sitten kun laitettaisi pari kuskia lisää. Pinta-alaa pitäisi sitten olla todella paljon. Käytetyillä koneilla kustannukset on sitten puhdasta matematiikkaa.

ja tiedoksi että jos paalaa vuorokaudessa 25-35 ha läpi koko kauden niin joko pelloilla ei ole rehua tai sitten ajaa aika lujaa eikä siirtymiä ole ollenkaan. itsellä tuli eilen valmiiksi eräs tila jossa paalattiin karhotettua rehua. Pinta-alaa oli nelisenkymmentä ha ja rehua tuli sellaiset reilu 600 tuoretonnia. Itte työhön oli menny 25 tuntia ja väitän että oheistöissä sekä siirymisissä toinen mokoma eli se 20 ha vuorokaudessa on kova suoritus jos meinaa läpi tehdä.


Laittakaas muutkin rehuketjujen uushankintahinnat varastoineen päivineen.

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 30.06.12 - klo:11:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.06.12 - klo:09:32

Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava

Niitto     raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella =  100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla                              =  100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone                                                         =  30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone                                                        =  30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin                                                          = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin                                                             = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse                                       = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt                                                   = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä                                                                =  390000 Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.

työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.

Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.

Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€

Niin siis alkuperäinen viestihän ei kertonut todellisuuta vaan teoreettinen kustannus tehokkaimmasta päästä paaliketjusta. Tällaisella kalustolla tekisi jo keskiarvoisesti yli kakskytä ha päivässä kahden kuskin voimin. Enemmän tulisi sitten kun laitettaisi pari kuskia lisää. Pinta-alaa pitäisi sitten olla todella paljon. Käytetyillä koneilla kustannukset on sitten puhdasta matematiikkaa.

ja tiedoksi että jos paalaa vuorokaudessa 25-35 ha läpi koko kauden niin joko pelloilla ei ole rehua tai sitten ajaa aika lujaa eikä siirtymiä ole ollenkaan. itsellä tuli eilen valmiiksi eräs tila jossa paalattiin karhotettua rehua. Pinta-alaa oli nelisenkymmentä ha ja rehua tuli sellaiset reilu 600 tuoretonnia. Itte työhön oli menny 25 tuntia ja väitän että oheistöissä sekä siirymisissä toinen mokoma eli se 20 ha vuorokaudessa on kova suoritus jos meinaa läpi tehdä.


Laittakaas muutkin rehuketjujen uushankintahinnat varastoineen päivineen.

Paalauksessa päästään n. 1-3 ha tunnissa ilman remontteja ja siirtymiä. Keskiarvo varmaan 2 ha. tunnissa. Koko kesän rehujen keskiarvo täällä on jossain 9 paalin tuntumassa hehtaarilta. Vaihteluväli 2-16 paalia/ha. Paalaus erillisen käärijän kanssa on huomattavasti nopeampaa kuin yhistelmäkoneella kun ei tarvii tapella rullien ja katkenneiden muovien kanssa. Varmaan ajan samanlaista heinää 5 ha. päivässä yhistelmäkonetta karkuun. Muutenkaan en ymmärrä yhistelmäpaalaimen kannattavuutta. Kone maksaa enemmän kuin paalain ja käärijä yhessä ja sitten kuitenkin pitää ajaa ne paalit rattorilla erikseen pellon laitaan. Kokonaisuus laskien ei maha paljon säästöä tulla.
Niitossa työteho 2-5 ha. tunnissa ja keskiarvo on jossain kolmen kieppeillä ilman siirtymiä ja remontteja (joita ei muuten poettengerissä oo ollu vielä ainuttakaan). Siirtymiä tulee molempiin noin 6 minuuttia per tehty hehtaari kun hyvin suunnitellaan tekojärjestys vaikka täällä matkat onkin todella pitkiä. Toki on ollu keikkoja joissa tuo luku on 20 min. mutta silloin laskutetaan matkoista erikseen.
Ja ei mulla siilorehuakaan vastaan mitään ole... Laatutavaraa mutta ei ainakaan näillä pelloilla ole kilpailukykyinen vaihtoehto.
Paalirehussa on kuitenkin se hyvä puoli että voi syöttää tavaraa siinä järjestyksessä kuin haluaa ja voi syöttää kahta satsia sekaisin ja tasoittaa tällä ääripäiden vaihtelua esim. valkuaisessa ja kuidussa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.06.12 - klo:12:46

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.

Kuin pitkän ajan rehut sää ajat kerralla pöytään? Joo ei tuosta enää ruokintaa voi paljon tehostaa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.06.12 - klo:12:46

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.

Ja jos haluat sekoittaa kevät ja syyssatoa niin pistät niitä sitten pöydälle vuoron perään... ? 

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=31040.msg507873#msg507873 

Hä, miksei saa yhdistää naapurin maita ja omia?? Täällä teoriassa pienet lohkot, niin vain naapurillakin pari +- 50ha lohkoa vierekkäin, ja kolmas vähän pienempi vieressä. Omistajia on paljon, ojia ei yhtään tienvierusojan lisäksi, niitäkin vain yks per tienlaita...  Sopimustekninen juttu, paperilla peltoja tottakai yhtä monta kuin omistajiakin.

Pelto maksaa järjettömästi, vuokrat vain liikaa

Niinjoo, ja unohdetaan se sijainti ym., kaikkeen voi vaikuttaa isäntä itse omilla toimillaan

No kun siinä rajalla on ollut se sama rajakivi (nää on niitä missä harjoittelijat/työntekijät saavat lautaset ruttuun) viimeiset 150v. Eihän sitä voi pois ottaa, kun ei omistaja itse sitten näe missä ne omien maiden rajat menee Toki on yhdistetty ne joille on luvat saatu.
Ei ole järkeä maksaa yli 100v vuokraa siitä että saa pellon ihan omaksi. Vuokrasopimuksista tehdään kuitenkin niin pitkiä kuin itse haluaa ja ennen laki salli. Ja en sanois että maksaa liika jos vertaa siihen mitä täällä porukka kertoo maksavansa.

Paalainta tosiaan vaihdettiin isompaan. Ei ollut vara antaa rehun kuivua peltoon paalainta korjatessa ja samalla ois pitänyt uusia käärinkin joten oli sama ostaa yhdistelmä. Traktoriin ei tarvinnut koskea muuten kuin lisäämällä ls-hydrauliikka. Lisäksi toinen traktori joutaa karhottamaan kun ei tarvitse käärimen edessä olla.
Meillä on varmaan muutenkin liian helppoa tää homma kun ei apetta ole ja robokin löytyy

Shrek: miten läheltä napapiiriä löytyy edes noin monta jumboa? Jostain 4-tien varresta kenties?

[color=red
Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€[/color]

Välivarastossa kiinni 0€
Hienoinkaan kompipaalain ei vieläkään tee sitä minkä jo kelasilppurikin tekee.

23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?

150 lehmän päiväannosta sekoitetaan 3-4 min, seassa on sata kiloa olkea. Vajaa kuukausi on laitettu paali per seos ensisadon viime vuotisia ja sekoitusaika nousi 10 minuutin tienoille. Ihan purematta en usko sun sekotusaikoja ainakaan niin, että rehu olisi oikeasti sekaisin. Vaakaruuvilla saa tuossa ajassa yhden paalin sekaisin. Tai sitten et laitakaan enempää Toinen vaihtoehto on tietysti iso traktori ja kunnon voimareservi eli polttoainetta palaa.