Ei taida Atria edes kaivata hyviä vasikoita, keskimääräinen on sen talon tavoite.

Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun katsoin uutta pihvivasuhinnastoa.  Päiväkasvulisä paranee kympillä, kun pv-kasvu nousee 100g (esim 900g/pv->1000g/pv).  Mutta ylläri, kun pv-kasvu on yli 1200 g/pv, 100g nousu lisää vain 5€ 

Tällainen ison rodun kasvattaja ei voi ymmärtää, ettei todella hyvää kasvua palkita yhtä hyvin kuin keskimääräisyyttä.  Edelliseen parttiin nähden hinnat kyllä nousivat, mutta huonoimmilla vasikoilla eniten ! Käsittämätöntä 

Uutta on myös pv-kasvumiinukset alle 600g/pv kasvuista, mutta niin saa ollakin.

virma varmaan ajaa ajattelumallia että vain tavallinen kelpaa ja parempaan ei kannata haikailla, sehän on luontoa ja eettisyyttä syövää!      likiluomu on kuluttajille helpompi myydä, tuli se sitten vaikka virosta!                   jäähdyttelyä taitaa olla ilmassa tuollakin sektorilla, huolimatta yrittäjistä!

Vasikan hinta pitää olla suhteessa sen arvoon loppukasvattajalle. Eikö nopeasti kasvaneessa vasikassa ole enemmän niitä kiloja, joista maksetaan, ei kilohintaa voi kovin paljon nostaa kun vaikutus on vähän kuin potenssiin korottamisella.

ongelmallisia jatkokasvatusta ajatellen, sekä liian alhainen että liian korkea päiväkasvu.

Varmaan mielelläsi perustelet näkemystäsi.

Oikaisin hiukan kurvissa noista raskaista roduista kirjoittaessani   Meillä on siis ch sonnit, lehmissä on myös risteytyksiä ja pienempiäkin rotuja puhtaina.

Tuskin kukaan myy siitossonneiksi tarkoitettuja elukoita Atrian välitykseen

Olen kuullut jalkaongelmista, mutta silloin loppukasvattaja nimesi syyksi rodun, eikä päiväkasvua.  Tosin tuolla rodulla on keskimäärin suurimmat vieroituspainot

Jos jalat pettävät ritiläpalkeilla, onko ongelma kasvatusolosuhteissa vai eläimen kasvupotentiaalissa?

A:n seuraava veto:
Ostetaan  huonosti kasvavia vasikoita välitettäväksi ritiläpalkkinavetoihin  

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 19.06.12 - klo:10:14

Lainaus

ongelmallisia jatkokasvatusta ajatellen, sekä liian alhainen että liian korkea päiväkasvu.

Varmaan mielelläsi perustelet näkemystäsi.

Liian hidas päiväkasvu lienee selvä, joten siirryn suoraa ylinopeaan päiväkasvuun. Ne jalat ne jalat.... lihasta kasvaa kyllä, mutta luusto, nivelet ja sorkat eivät välttämättä kehity lihasosan vaatimassa tahdissa. Teuraskasvatus-sonni saattaa hyvissä olosuhteissa selvitä ehjänä korkealaitasen tuloon asti, mutta tällöin loppukasvatusolot todellakin optimit... hyvä kuivikepohja kylmäkasvattamo... ritiläpalkilla ei mitään mahdollisuuksia, jos teurasopainotavoite pidetään vähintään 430 kg:ssa ja yli.
Astutus -käyttöön tarkoitettu ns päiväkasvusonni on kyllä vaikeuksien kerjäämistä. ei jalat kestä.

mikä on sitten liika päiväkasvussa... mutta itse en loppukasvattamoon ihan sitä kovinta päiväkasvukärkeä huolisi... tärkeämpää on että aines olisi keskiarvon yläpuollella selvästi mutta pois kärki 5-10 %:sta

Liian nopea kasvu ja fosforivaje... Sillä aikaansaa tuon "broileri-efektin" -> massaa tulee ja jalat menee 

Näin vastasit 1.6., kun joku epäili kaikkien isojen kasvattamoiden olevan ritilämallisia

Täyttä puppua. Ei todellakaan kaikki edes kepulandian jumalan valitulla Cee alueella.

, mutta nyt oli mieli hiukan muuttunut 

Ja kuinkahan moni loppukasvattamo on todellakin kuivikepohjalla?  Ritila mallia taitaa olla lähes kaikki ceen mullipyhätöt.

muutaman sonnin kokemuksella on sellainen tuntuma, ettei huippukasvu vasikkana takaa loppukasvatuksessa vielä yhtään mitään. se kertoo joo elukka-aineksesta, syntymätilan hyvistä olosuhteista ja ennenkaikkea emojen hyvästä maitoisuudesta. Olosuhteiden muutos loppukasvattamoon ja ruokinnan uusi tyyli ei välttämättä vain toimi huippuja kasvaneellekkaan elukalle.  Kuten cc jo sanoikin vasikan hinta vaan karkaa lapasesta jos vasikan hinta kipuaa korotetun kilokorvauksen ja korkean päivälkasvulisän vuoksi ylös. 

atrialainen hinnastohan perustuu siihen faktaan (tai fiktioon) että loppukasvattajalle halutaan saada eläinpaikalle suurinpiirtein sama kate eri eläintyypeille, jolloin kaikki vasikat saadaan välitetyksi... mistä hintatasot on johdettu on kasa tilastoja ja tiedettä exelissä ja pari yliviisasta visioimassa muutoksia. eri asia on kokonaan kohtaako se käytännössä oikeudenmukaisuutta ja tyydyyttääkö eri osapuolia. 

Olisi tietysti hauska nähdä oikeita tuloksia, miten omat vasikat ovat loppukasvattajalla menestyneet.  Mutta tällaisessa tietotekniikan luvatussa maassa sellainen taitaa olla ihan mahdoton toteuttaa

Hajontaa varmasti on, mutta käsittääkseni vasikan alkukasvu kuitenkin korreloi vahvasti loppukasvun kanssa.

Eikö nopeasti kasvaneessa vasikassa ole enemmän niitä kiloja, joista maksetaan, ei kilohintaa voi kovin paljon nostaa kun vaikutus on vähän kuin potenssiin korottamisella.

Tässä on kaksi eri asiaa:  paljonko loppukasvattaja ostaa valmista lihaa ja mitä vauhtia se loppu lihamäärä hänelle kasvaa.  Olen aina ihmetellyt tätä pelkkiin painoihin tuijottamista ilman että samassa lauseessa kerrottaisi myös ikä.

vasikan hinta vaan karkaa lapasesta jos vasikan hinta kipuaa korotetun kilokorvauksen ja korkean päivälkasvulisän vuoksi ylös.

Niin, kukapa bisnesmies ostaisi valmista lihaa 2,5€/kg ja möisi sitä 4€/kg teuraaksi (lisäkilot yli 301 kg 1,30€/kg  52% teurassaannolla), jos kerran SAISI hoitaa sitä ja syöttää sitä omilla rakkailla rehuillaan 

Kannattaa ostaa, kun halavalla saa sanoi Sulo V.  Eli vasikat pieninä ja heikosti kasvavina loppukasvattajille, sillä se bisnes hoituu 

Vertasin uusilla hinnoilla edellisen partin huonointa ja parasta vasikkaa.  Ero päiväkasvuissa 500g/pv, hinnassa 115€.  Jokainen loppukasvattaja voi arvella, paljonko eroa olisi teurastili-rehukustannuksessa.

 

Jokainen loppukasvattaja voi arvella, paljonko eroa olisi teurastili-rehukustannuksessa.

Ja vain arvella, sillä kukapa nykyään tietää juuri tietyn eläimen syömän rehumäärän. Olisikin sellainen tieto, jolla päästäisiin säätämään kannattavutta jos joku Lely nikkaroisi jonkun robotin tuohon hommaan.

Olisi tietysti hauska nähdä oikeita tuloksia, miten omat vasikat ovat loppukasvattajalla menestyneet.  Mutta tällaisessa tietotekniikan luvatussa maassa sellainen taitaa olla ihan mahdoton toteuttaa

**tästähän oli joskus puhetta, että loppukasvattajat laittaisi synt.tunnukset ja tulokset nettiin suljetulle sivustolle josta alkukasvattjat voisi omansa eu-tunnuksen perusteella hakea... vaatis varmaan 2 h joltain töitä ja loppukasvattajalta pikkasen enemmän, mutta tietoa antas valtavasti... jonkun pitäs vaan viittiä olla puuhamiehenä...


Hajontaa varmasti on, mutta käsittääkseni vasikan alkukasvu kuitenkin korreloi vahvasti loppukasvun kanssa.

Lainaus

Eikö nopeasti kasvaneessa vasikassa ole enemmän niitä kiloja, joista maksetaan, ei kilohintaa voi kovin paljon nostaa kun vaikutus on vähän kuin potenssiin korottamisella.

Tässä on kaksi eri asiaa:  paljonko loppukasvattaja ostaa valmista lihaa ja mitä vauhtia se loppu lihamäärä hänelle kasvaa.  Olen aina ihmetellyt tätä pelkkiin painoihin tuijottamista ilman että samassa lauseessa kerrottaisi myös ikä.

Lainaus

vasikan hinta vaan karkaa lapasesta jos vasikan hinta kipuaa korotetun kilokorvauksen ja korkean päivälkasvulisän vuoksi ylös.

Niin, kukapa bisnesmies ostaisi valmista lihaa 2,5€/kg ja möisi sitä 4€/kg teuraaksi (lisäkilot yli 301 kg 1,30€/kg  52% teurassaannolla), jos kerran SAISI hoitaa sitä ja syöttää sitä omilla rakkailla rehuillaan 

Kannattaa ostaa, kun halavalla saa sanoi Sulo V.  Eli vasikat pieninä ja heikosti kasvavina loppukasvattajille, sillä se bisnes hoituu 

** €/pv/kpl tulohan se pitää loppukasvattajan periaatteessa hengissä, parhaan tuloksen loppukasvattajalle valitettavasti antaa sellainen vasikka joka on pieni ja terve välitettäessä mutta omaa sellaisen perimän joka osaa hyödyntää loppukasvattajan rehut hyvin ja kiihdyttää kasvun tappiin pian välityksen jälkeen...

Vertasin uusilla hinnoilla edellisen partin huonointa ja parasta vasikkaa.  Ero päiväkasvuissa 500g/pv, hinnassa 115€.  Jokainen loppukasvattaja voi arvella, paljonko eroa olisi teurastili-rehukustannuksessa.

***kuten sanottua hinnnastot ei koskaan kohtaa maalaisjärkeä ja toiaalta liian suuri osa välityshinnnastoa on hankinnan työkalu, kappaletavoitteet on saatava läjään,  jos pienissä kokoluokissa ei ole ostoissa pärjätty hintaa sieläpäässä on korjattava... valitettavasti... muuthan ostaa mutkattomasti kilohinnalla, joka on ainakin aiemmin tuonut paremman korvauksen nimenomaan alapaan vasikkakokoluokissa... 

muista kuiteskin mikä omalle tilalle on kannattavinta edelleen, hyvät isot vasikat tuo parhaan tilin edelleen, mut kannattaako vassuja vaan viljalla virittää yli 300 kg onkin toinen juttu 

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 20.06.12 - klo:00:01

Jokainen loppukasvattaja voi arvella, paljonko eroa olisi teurastili-rehukustannuksessa.

Ja vain arvella, sillä kukapa nykyään tietää juuri tietyn eläimen syömän rehumäärän. Olisikin sellainen tieto, jolla päästäisiin säätämään kannattavutta jos joku Lely nikkaroisi jonkun robotin tuohon hommaan.

On tosiaan aivan mahdollista, että ne parempikasvuiset (>1400g) ovat ahneempina syöneet niiden huonojen (<1200g) ruoat.. Ehkä hyväkasvuinen pakottaa karsinan 3 heikointa huonokasvuisiksi..

Demolehmillä ilmiön huomaa. Hyväkasvuisen vasikan takaa (tai edestä) löytyy aina joko isomaitoinen emo tai sitten vasikka oppii varastamaan jo pienenä. Kiltit ensikot pitävät "perhepäivähoitoloita" ja oma lapsi jää heitteille

Ketjussa http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=25701.0 käsiteltiin tuotantokustannusta. 2010 se oli tuossa tapauksessa 3,07e/elokg.

Uudessa A:n pihvivasikkahinnastossa lisäkilohinta on 2,45 alle 300kg ja 1,30 sen ylittäville.

Muodikasta (ja asiallista) on puhua urakoijan käytöstä oman peltotyön sijasta.  Mille kuulostaa, että emo emotilalla kasvattaa "rahtityönä" vasikkaa tuolla lisähinnalla verrattuna siihen, että itse haluaisi sen mahdollisimman aikaisin kasvamaan reilusti yli 60 snt kalliimmalla (yli 20% ero)?