On käsitystä paljonko nykyään maksaa fiatin power shift laatikon korjaus ( 2004 tehtynä maksoi n.4000e sis kahdelle pakalle levyt ja kaikki tiivisteet) . Ja saako pelkkiä osia mistään halvemmalla kuin liikkeen tiskiltä

Tuo ei kuulosta kovin pahalta mutta enempää en tuohon ota kantaa. 
  Valmetista sen sijaan, olen kuullut luotettavastakin lähteestä että valmetin osia voi saada englannista tilattua alle puolella hinnalla siitä mitä maksaa varaosatiskillä suomessa. Ihmettelen jos jos johonkin muuhun merkkiin on osat suomessa halvimpia

Meillä on kalusto niin vanhaa,että niihin on tullut remontteja tehtyä.
Ei siinä mitään,aikaa vaan tuppaa menemään.Osia joutuu joskus koneistamolle viemään ja taas menee aikaa.Kannet plaanata

Tuossa on esimerkki DIY plaanauksesta 


http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?t=16737&postdays=0&postorder=asc&start=285

Muuhun en osaa ottaa kantaa mutta tohon oppilaitos korjaukseen niin meillä tehtiin agrologiopiskelijoiden toimesta jonkun, olisikohan ollut valmetin kytkimen ja moottorin täydellinen paloitus ja kokoaminen sitten ehostettujen tai uudistettujen osien kanssa ja näin jälkikäteen niin näen että se tehtiin kyllä aika kunnolla. Opettajalla oli tietoa ja kaikki asiat tehtiin hänen johdollaan. Siitä koneesta tuli ihan käyttöraktori.

Itse koen että tästä toimeenpiteestä oli valtavasti hyötyä ymmärtämiseeen miten tuollainen moottori oikeasti toimii vaikka en sellaista tuskin koskaan lähde itse purkamaan. Sama olisi pitänyt tehdä perän ja vaihteiston suhteen mutta ei tainnut aika riittää. Taisi johtajien mielestä olla tärkeämpi opettaa joku nippelitieto kasvin osista kuin raktorin toiminta tuleville viljelijöille.

Taisi johtajien mielestä olla tärkeämpi opettaa joku nippelitieto kasvin osista kuin raktorin toiminta tuleville viljelijöille.

Siinähän he olivat oikeassa, jos viljelijöistä kyse. Kasvi tuottaa ,tärkeää ymmärtää mitä tapahtuu ja miksi, traktori vain väline tuottamiseen...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.04.12 - klo:08:07

Taisi johtajien mielestä olla tärkeämpi opettaa joku nippelitieto kasvin osista kuin raktorin toiminta tuleville viljelijöille.

Siinähän he olivat oikeassa, jos viljelijöistä kyse. Kasvi tuottaa ,tärkeää ymmärtää mitä tapahtuu ja miksi, traktori vain väline tuottamiseen...

Niin tämä on ikuisuus kysymys. Onko tärkeä tietää missä kasvin osassa vesi kulkee juurista lehtiin ja taas miten se menee takaisin juuristoon. Perjaatteessa saman asian voi kuitata ymmärtämällä millainen pellon salaojitustarve pitää olla ja kun asia on viellä vähän sellainen että esimerkiksi veden määrään on oikeasti vaikea vaikuttaa koska silloin sataa kun on sadepäivä.

Sensijaan kun on raktorilla jossain keskellä ei mitään pimeessä talviyönä ja kojelaudassa syttyy moottoriöljyn valo niin tajuaa että vika voi olla muussakin kuin öljyn vähyydessä eli vaikka öljyä on mottorissa niin öljypumpun akselikin voi olla poikki jolloin paineet on hävinny. Nää on ratkaisuja mitä kuski tekee  sillä hetkellä ilman mitään ohjetta mistään ja säästää remottikuluissa tuhansia euroja tai sitten jatkaa hyväuskoisena ajoa ja rikkoo koneet tuhansien eurojen edestä.

Mulla on sellainen käsitys että kaikki asiat mitkä ei ole niin hetken päälle ei ole ollenkaan niin tärkeitä opettaa koska ne voi kysyä jostain tai lukea jostain. Sen sijaan asiat jotka tulee nopealla tahdilla ja josta tehdään heti ratkaisuja ovat tärkeitä. Eläinten hoito on muuten tällaista mutta viljan viljely ei.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 30.04.12 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.04.12 - klo:08:07

Taisi johtajien mielestä olla tärkeämpi opettaa joku nippelitieto kasvin osista kuin raktorin toiminta tuleville viljelijöille.

Siinähän he olivat oikeassa, jos viljelijöistä kyse. Kasvi tuottaa ,tärkeää ymmärtää mitä tapahtuu ja miksi, traktori vain väline tuottamiseen...

Niin tämä on ikuisuus kysymys. Onko tärkeä tietää missä kasvin osassa vesi kulkee juurista lehtiin ja taas miten se menee takaisin juuristoon. Perjaatteessa saman asian voi kuitata ymmärtämällä millainen pellon salaojitustarve pitää olla ja kun asia on viellä vähän sellainen että esimerkiksi veden määrään on oikeasti vaikea vaikuttaa koska silloin sataa kun on sadepäivä.

Sensijaan kun on raktorilla jossain keskellä ei mitään pimeessä talviyönä ja kojelaudassa syttyy moottoriöljyn valo niin tajuaa että vika voi olla muussakin kuin öljyn vähyydessä eli vaikka öljyä on mottorissa niin öljypumpun akselikin voi olla poikki jolloin paineet on hävinny. Nää on ratkaisuja mitä kuski tekee  sillä hetkellä ilman mitään ohjetta mistään ja säästää remottikuluissa tuhansia euroja tai sitten jatkaa hyväuskoisena ajoa ja rikkoo koneet tuhansien eurojen edestä.

Mulla on sellainen käsitys että kaikki asiat mitkä ei ole niin hetken päälle ei ole ollenkaan niin tärkeitä opettaa koska ne voi kysyä jostain tai lukea jostain. Sen sijaan asiat jotka tulee nopealla tahdilla ja josta tehdään heti ratkaisuja ovat tärkeitä. Eläinten hoito on muuten tällaista mutta viljan viljely ei.

Niin,ja kummasta saa paremman tuntipakan,siitä kun katselee että vettä tarvis sataa tai jostain remonttihommasta,,no,jos nyt puhutaan näistä vehkeistä mihin itse voi vielä jotain tehdä..

Onko mitään tolkkua ryhtyä peruskunnostamaan vanhaa traktoria (n. 10 000h) ajettua, joka muuten ominaisuuksiensa puolesta olisi käyttötarkoitukseensa passeli?

Itse ainakin noudattaisin jenkkien periaatetta "if it works don't fix it".
Korjataan vikoja sitä mukaan kuin tulee, mutta ehjää ei kannata ronkkia.

Turbot kannattaa huoltaa ennakkoon eikä sitten kun akseli katkeaa. Eipä naurata paljoa jos moottori ruopeaa käymään öljyllä kesken töiden, ei sammu sitten enää millään.

Kohtuullisen vähän ajetuistakin mennyt moottoreita tuon takia

Huollon yhteydessä voikin sitten vaihdattaa siipeä suuremmaksi yms.

Kaikki kannattaa korjata ennenkuin ne hajoavat oikeasti.
Välttyy seurannaistuhoilta, eikä hommat pysähdy pahimmalla hetkellä ja kiireimpään aikaan.

Ennakoiva huolto on viisautta. Tietysti kaikkea ei valitattavasti pysty ennakoimaan. Aika moni asia kuitenkin antaa vähän oireita ennenkuin palaset lentelee.

Eri asia jos on jo romuksi tuomittu vehje.

Minkälaisilla tuntimäärillä on Mega-Valmettien vaihteistoja keskimäärin ollut tapana peruskunnostaa lähinnä laakerointien osalta? Tulee 10000 tuntia täyteen ihan justiinsa kohta ja pelaa kyllä normaalisti mutta onhan tuo jo kuitenkin paljon pyörinyt. Kone on siis -97 Valmet 8450. Pikavaihde käytiin läpi 9300 tunnin kohdalla varmuuden vuoksi. Kytkin kesti 8500 tuntia. Moottorille ei kai tartte tehdä mittään vielä aikoihin.

Eiks se ollu Valmetissa 10 tonnin välein penkinpäällinen ja kytkinpolkimen suojakumi? 
http://www.valtra.fi/news/2239.asp

Kyllähän nuo tuppaavat kestää jopa tuplaten tuon jos öljyt on hommiin nähden riittävän hyvät ja niiden vaihdosta huolehditaan. Rankka käyttö ja mm. vääränkokoinen rengastus etu- ja taka-akselilla voi pistää vaihteiston ennenaikaiseen katkaisuhoitoon. Hydrauliikan paineetkin pitäis tutkia säännöllisesti, ainakin maalaisjärjellä ajatellen se voi vaikuttaa pakkakytkimien ja vaihteiston voitelun toimivuuteen.
Ja tottakai että ei satu mitään hämminkejä, kuten vaikkapa että peräöljyihin pääsis jotakin kautta litrakaupalla vettä. (upotus, täysin risat jarrutankojen kumit, hydraulisen lietepumpun tiivisteiden kautta tms.)

Minkälaisilla tuntimäärillä on Mega-Valmettien vaihteistoja keskimäärin ollut tapana peruskunnostaa lähinnä laakerointien osalta? Tulee 10000 tuntia täyteen ihan justiinsa kohta ja pelaa kyllä normaalisti mutta onhan tuo jo kuitenkin paljon pyörinyt. Kone on siis -97 Valmet 8450. Pikavaihde käytiin läpi 9300 tunnin kohdalla varmuuden vuoksi. Kytkin kesti 8500 tuntia. Moottorille ei kai tartte tehdä mittään vielä aikoihin.

Eipä taida kannattaa tehdä ennen kun on jotain oiretta     Tuurista tuo on paljon kiinni miten kestää ja tietysti öljyistä, huono öljytilanne ei ole hyväksi

Minkälaisilla tuntimäärillä on Mega-Valmettien vaihteistoja keskimäärin ollut tapana peruskunnostaa lähinnä laakerointien osalta? Tulee 10000 tuntia täyteen ihan justiinsa kohta ja pelaa kyllä normaalisti mutta onhan tuo jo kuitenkin paljon pyörinyt. Kone on siis -97 Valmet 8450. Pikavaihde käytiin läpi 9300 tunnin kohdalla varmuuden vuoksi. Kytkin kesti 8500 tuntia. Moottorille ei kai tartte tehdä mittään vielä aikoihin.

***ei oo tarvinu peruslaatikolle tehä ikinä mitään. 17000h ollu eniten ajetussa megalaisessa. pikavaihten pakat on vaihettu kahteen koneeseen, toiseen 15000h kohalla (putos järveen) ja toiseen 9000h kohalla (300hv). tämä kone on edelleen ajossa, 14000h kone/peruslaatikko ja voimanotto avaamatta.
----------

kyllä noita vanhempia kannattaa kunnostaa ja pitää kunnossa jos tekniikka muuten vastaa nykypäivää.

itselläni vanhin kone 89 vuotinen mb-trac. sillä aattelin ajaa rehuringissä nh 7050 autocommandin ja fendt 818:n rinnalla 
---------

uusien koneide huoltokulutkin alkaa oleen aika isot. mitä kustantaa esim. 724 varion 1000 huolto töineen? riittääkö 2000e?. verrokkina vois käyttää vaikka mb trakia jossa esim vaihteistoon menee 12l öljyä eikä siinä oo suodatintakaan=halpaa+jopa minä osaan huoltaa sen.

uusien koneide huoltokulutkin alkaa oleen aika isot. mitä kustantaa esim. 724 varion 1000 huolto töineen? riittääkö 2000e?. verrokkina vois käyttää vaikka mb trakia jossa esim vaihteistoon menee 12l öljyä eikä siinä oo suodatintakaan=halpaa+jopa minä osaan huoltaa sen.
[/quote]

  Tätä se alkaa nykyään olemaan..Eikä paljoa passaa lintsata niissä huolloissa..