Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: myllymäki - 06.04.12 - klo:18:02
-
Tuli sähköpostiin ilmoitus "ruisseminaarista", jossa taas kerran yritetään
lisätä rukiin viljelyä.
Mukana järjestämässä jälleen kerran Fazer !!
Koskahan nämä leipurit tajuaa, että ruista saadaan tuotantoon riittävästi,
vain ja ainoastaan maksamalla siitä riittävästi.
Raaka-aine kustannus ruisleivässä on lähes olematon. Vaikka viljelijälle
maksettaisiin 2 kertaa nykyinen hinta, leivän hinnan nousua ei välttämättä
kaupassa moni huomaisi.
Voisi Fazerikin myydä tämän jälkeen täysin kotimaista glyfosaatti-vapaata
Reissumiestä !!
Jonkun vuoden viljelin ruista 2000-luvun puolivälissä, mutta lopetin ruis-talkoot,
kun rehuohrasta ja kaurasta suurempien satojen kautta sai pienemmillä
riskeillä paremman katteen.
-
Joo. näin juuri on asia. Sitä tuotetaan mistä maksetaan.
-
juu on se ihmeen vaikeeta ymmärtää. rukiin hinta esim. 40 € yli vehnän niin syksyllä monikin saattaisi laittaa ruista. sit pidetään kalliita seminaareja joissa puhutaan liipalaapaa.
ei ole todellista halua, mut voidaan pitää perusteena tuonnille sitä kun kotimaan jussit ei tuota vaikka kuinka komennetaan.
kun ns. vanhan sukupolven ikuiset rukiinkylväjät lopettaa ni hissumpaa on niillä markkinoilla.
-
Jonkun vuoden viljelin ruista 2000-luvun puolivälissä, mutta lopetin ruis-talkoot,
kun rehuohrasta ja kaurasta suurempien satojen kautta sai pienemmillä
riskeillä paremman katteen.
Mä taas oon pikkuhiljaa kasvattanu ruisalaa, koska siitä saa pienemmällä panostuksella suuremman sadon ja hintakin on kohdallaan vrt. kaura & ohra.
-
Ruista kylvössä periaatteellisista syistä. Kun kukaan muu ei sitä viljele, niin sen on pakko olla hyvä kasvi. Kattellaan mitä tulee...
-
Päätin olla ruistalkoissa. Kun ylivuotista Juusoa talllella niin kylvetään sitä 12,45 ha heti kun pellolle päästään . Siementä 150 kg/ ha. suomensalpietria 150kg/ha sitten vain rikkatorjunta jos tarpeen aina ei sekään ole tarpeen ei kasvinsuojelua. Sitten puidaan viimeisenä. Tulee tukiakin yli 800 €/ha ja satoakin tulee mitä tulee. Ei ole paljon menojakaan.
-
Pari rekkakuormaa jäi hyvää ruista siiloihin kun kaikkea viittiny Tarton myllylle laittaa. Ei näillä hinnoilla puhettakaan, 230€/t on tilahinnan oltava ennen kuin avaan ovet. Eikä enää talkoilla ole uutta kasvamassa, varmemmilla tienaa paremmin. Ja Fazerille en myy periaatteessa. :D
-
Pari rekkakuormaa jäi hyvää ruista siiloihin kun kaikkea viittiny Tarton myllylle laittaa. Ei näillä hinnoilla puhettakaan, 230€/t on tilahinnan oltava ennen kuin avaan ovet. Eikä enää talkoilla ole uutta kasvamassa, varmemmilla tienaa paremmin. Ja Fazerille en myy periaatteessa. :D
Mikä se periaate on.
-
Tuossa aikasemman luomu-buumin aikaan kauhee puute rukiista, hinta about 170€/tn, seuraava hintaporras oli vatserin toimesta tasan kolmesataa...
-
Raaka-aine kustannus ruisleivässä on lähes olematon. Vaikka viljelijälle
maksettaisiin 2 kertaa nykyinen hinta, leivän hinnan nousua ei välttämättä
kaupassa moni huomaisi.
Ei tää näin toimi! Kaikki muut pitää %-osuudestaan tiukasti kiinni. Esimerkkisi tarkoittaa raaka-aineen hinnan nousevan 100%, eli lopputuotteenkin hinta nousee vähintään saman verran. Kyllä kauppa osaa kusta silmään. Kuluttajathan tässä tyhmiä ovat. Onhan tämä nyt aivan käsittämättömän noloa, ruileipä on suomalaisten tärkein kuidun lähde ja mistäs suurin osa raaka-aineesta tulee...
-
eiks se lie saksasta kotoisin? ainahan sakut on suomalaisia auttannu! mutta paljon se ruis maksokaan lyypekin satamassa? on se vaan niin outoa että kalleimman tuotantopanoksen maassa tuotetaan halvinta mahdollista tavaraa!
-
Kyl mää kävin ruisillassa ja keskimääräistä parempaa juttua oli liikenteessä. 120 kilon typellä tulee 8000kg/ha ;D Tosin sokerijuurikasta on ainakin ollut kierrossa mukana. Liekö muutama fosforikilo jäänyt peltoihin muhimaan.
Fazerin kaverilla oli hyvää juttua ja kertoili, että nyt yritetään ihan oikeasti tehdä asialle jotain. Hinnat eivät tosin koskaan ole kohdillaan. Nytkin hänelle kertoillaan, että 300e/t pitäisi maksaa, että jotain tulisi. Hän on sitten todennut, että kun viljan hinnat olivat pohjilla, niin hänelle sanottiin, että maksakaa 150e/t niin varmasti ruista riittää. Sitten kun se päivä koitti, niin yhtään enempää ei ollut rukiista tarjontaa. Kovasti puolusteli hintatasoa sillä, että jos rukiista maksettaisiin tolkuttomasti, niin markkinat olisivat ruista täynnä ja hinta romahtaisi. Muistan itse tässä muutama vuosi sitten, kun rukiin hinnasta oli silloinkin moite päällä, että kun Puolasta lähtee ruista 70e/t niin hintaetu on vaan liian kova. Nyt on kuitenkin Fazerilla tavoitteena, että 2016 mennessä kaikki heidän kauttaan leipiin menevä ruis olisi kotimaista. Asenteiden muutoksessa on ollut keskeistä mm. se, että kuluttajilta tulee kauppaa kohtaan enemmän paineita kotimaisuuden puolesta kuin ennen.
Viljelysopimuksista oli sen verran juttua (Timppa huom!), että jos isäntä on Fazerin kanssa tehnyt ruissopimuksen ja tätä ruista ei sitten ole toimittaa, niin ei Fazeri vaadi sen rukiin toimittamista väkipakolla. Silloin tällöin on outoja juttuja liikkeellä, että jos sopimus on tehty, niin tuo erä olisi sitten jostain löydyttävä. Tällaiset huhut haluaa Fazeri kumota aivan väärinä.
Fazerilla ihmetellään sitä, että muutama kaveri eri puolilla Suomea repii rukiista käsittämättömiä satoja ja sitten heillä on toimittajia, jotka saavat rukiista 1200kg/ha. Ei ihme jos ei rukiin viljely kannata. Sitten tutkailtiinkin viljelyssä olevien ruislajikkeiden pinta-aloja ja kiinnitettiin huomiota siihen, että ikivanhoja lajikkeita on viljelyssä huru mycket. Pitäisi siirtyä satoisampiin hybrideihin. Myös uusi populaatiolajike Reetta on satoisa. Jalostajan mielestä rukiiden talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla. Isäntien ykköstoiveena on satotason nosto ja siihen jalostaja pyrkii kaikissa meneillään olevissa ohjelmissa. Uuden lajikkeen saaminen markkinoille kestää tällä hetkellä noin 10 vuotta.
Erikseen mainittiin kilpailukykyisen kevätrukiin saaminen markkinoille. Se on mm. Fazerin toiveissa kärkipäässä. Jalostaja antoi ymmärtää, että kolmen vuoden päästä meillä olisi aikaisintaan esittelyssä sellainen uutuus, joten jalostus on käynnissä parasta aikaa.
Piti vielä mainita noista vanhoista lajikkeista, että kollega kertoili viljelevänsä sellaista lajiketta, jonka isä oli aikanaan naapurista hakenut, joskus 30 vuotta sitten. Se on hänen mielestään erittäin laadukas, isojyväinen lajike, jonka rinnalla hän on viljellyt Reettaa. Kuulemma samanlaista satotasoa tulee kummastakin lajikkeesta. Monelta osin tuo ikivanha lajike on parempi, mm. homeenkesto on parempi. Lajikkeen nimeä hän ei varmaksi osannut sanoa. Vanhoilla lajikkeilla on siis tietty tarkoitus, kun niitä viljelyssä vielä pyörii...
Että kyllä rukiista juttua lähtee....
-
Niin, 5 tonnia hehtaarilta onnistuu hyvin rukiista mutta sen tuottaminen ei onnistu alle 230€/t näillä tuotantopanosten hinnoilla. Saa Fazeri ettiä kotimaista ruista ja aliarvostaa isäntien ammattitaitoa.
-
Niin, 5 tonnia hehtaarilta onnistuu hyvin rukiista mutta sen tuottaminen ei onnistu alle 230€/t näillä tuotantopanosten hinnoilla. Saa Fazeri ettiä kotimaista ruista ja aliarvostaa isäntien ammattitaitoa.
3 tonnia tuli kerran rukiista, se oli tosin hyvä poikkeus ???
Ohrasta taas 5 tonnia hyvillä mailla huono sato :P
-
Saavat Fazerilla todellakin ihmetellä, miksi joillakin tulee uskomattomia satoja ja joillakin toisilla epäonnistuu. Juuri siksi ihmettelevät, koska eivät tiedä.
Mistä näitä pölhöjä oikein sikiää ?
-SS-
-
Pitäisi siirtyä satoisampiin hybrideihin. Myös uusi populaatiolajike Reetta on satoisa. Jalostajan mielestä rukiiden talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla.
Hybrideissä ei ole kuin yksi isompi ongelma.
Siemenen tuotantotapa ja se että ollaan käytännössä täysin tuonnin varassa ei oikein kestä kriittistä tarkastelua kriisitilanteiden siemenhuollosta.
-
Saavat Fazerilla todellakin ihmetellä, miksi joillakin tulee uskomattomia satoja ja joillakin toisilla epäonnistuu. Juuri siksi ihmettelevät, koska eivät tiedä.
Mistä näitä pölhöjä oikein sikiää ?
-SS-
Ruis ei ole automaattisesti joka tilan kasvi. Yleensä se vaatii että kasvupaikan lähitienoilla on kivikautinen asuinpaikka. Tuo oli niinkuin karkeasti heittäen mutta siinä lienee tottakin. Rukiista saa 2-3 tonnia panostamatta kovinkaan paljoa mutta se on tuurissa. Kun tosissaan satsataan rukiiseen niin heikkohermoista hirvittää puintikautta odotellessa. Myös niitä huteja sattuu silloin tällöin ja tappiot ovat niin huomattavat että se juuri pitää näkyä hinnassa. Mikä ihmeen kumma on kun viljelijälle ei suoda mitään mahdollisuutta hyvään tulokseen työssään kun se ei kuitenkaan nosta lopputuotteen hintaa. Juuri nämä fatserin takavuotiset lausunnot ovat takoneet päähäni sen etten myy sinne mitään enkä osta kyseisen firman tuotteita kun sveitsiläinen suklaa on parempaa.
-
Aikaisen ohran jälkeen kultivointi, keskipakoislevittimellä Viljo-lannoitetta ja kylvö kiekkovannas-Simultalla.
Keväällä reilu annos Salpietaria ja ennen tähkälle tuloa 125ml Sekatoria + 1,5l Ceronea.
Näillä opeilla irtos 2010 6t/ha (kaupan tilittämät kilot jaettuna digitoidulla alalla) 17ha:n alalta. Puintikosteus oli 14%! 8)
Ei nyt mitään aivan kannattamatonta touhua mun mielestä...
Kaikenkaikkiaan meillä hybridien keskisato ollut 5,5t/ha (5-6t/ha) ja tavanomaisten vähän yli 4t/ha (3,7-5t/ha). Tulevana kesänä ajattelin kaataa lisäksi ruiskun säiliöön tautiainetta ja lumihomekin tuli torjuttua, mutta se nyt tais olla lähinnä auttaa omaan mielenrauhaan.
Noh... Eihän sitä toki tiedä kuinka pahasti pommiin tämä vuosi sitten menee...
-
Pitäisi siirtyä satoisampiin hybrideihin. Myös uusi populaatiolajike Reetta on satoisa. Jalostajan mielestä rukiiden talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla.
Hybrideissä ei ole kuin yksi isompi ongelma.
Siemenen tuotantotapa ja se että ollaan käytännössä täysin tuonnin varassa ei oikein kestä kriittistä tarkastelua kriisitilanteiden siemenhuollosta.
Syvän rauhan aikana voidaan viljellä hybridejä ja sen verran populaatiolajikkeita että HVK on niitä sitten pullollaan kun hybridisiemeniä ei saada tulemaan Itämeren eteläpuolelta.
-
Synteettiset lajikkeet tulevat pian, sitten helpottuu tuo siemenhuoltokin.
-
Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta ;D
Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan ???
Epäonnistumisia pelätään, mutta eipä tuo kaksitahoinen mallasohrakaan ole kovin häävi viljelyvarmuutensa puolesta, jos sataa väärään aikaan.
Tosta rukiin ns. epäonnistumisesta piti sanoa, että painottivat, että vaikka sakoluku jäisi heikoksi, niin kannattaa silti tarjota kyseistä erää, koska sille löytyy kyllä käyttöä mm. mämmin raaka-aineena. Parina edellisvuonna on ollut jopa ongelmia löytää heikkosakoista ruista mämmiin.
En usko, että hybridit syrjäyttävät koskaan täysin populaatiolajikkeita. Päädyin itsekin perinteiseen malliin viljelyvarmuuden takia. En myöskään näe hybridin siemenen ostoa ongelmana. Syksyllä on kuitenkin aina kiirusta ja oman siemenen kunnostaminen on iso homma tuohon vuodenaikaan. Myös hybridin pieni siemenmäärä on etu.
Ainahan tuo ketju viljelijästä eteenpäin on pölvästiä, mutta minkäpä asialle mahtaa. Koen kuitenkin positiivisena asiana, että edes jollain tasolla ollaan hengessä mukana. Kyllä mää näen rukiissa paljon hyviäkin puolia ja mitä isäntiä olen haastatellut, niin näkee moni muukin. Tietyt rajoitteet tietysti vaikuttaa siihen, että rukiin pinta-ala tilalla ei ole välttämättä kovin suuri.
Mutta, suurin ruissopimus minkä ovat tehneet ensi syksylle on 200ha ala yhdeltä tilalta. Jollain sentään on uskoa :)
-
Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta ;D
Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan ???
.....
Ei minusta siinä ole negatiivisuutta, että vuodesta 1993 ei ole ollut välivuotta rukiista. Vain parina syksynä on ollut sakoluku alle 120: Silloin kun on ollut laitettuna jotakin viljelyvarmaa lajiketta, Anna, Riihi, Elvi, on onnistunut poikkeuksetta kohtuullisesti, normaalia parempi sato on toisaalta merkinnyt kuutiokaupalla pahnaa, kiiltäviä puimurin remmejä ja kyrvän otsaan kasvattavaa syyskyntökautta. Ja 80 pintaan asettuvaa sakolukua.
Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.
Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.
-SS-
-
Miten rukiin voi ponnistelemalla pilata?
-
Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.
Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.
-SS-
Meillä pääkasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. 4-5t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään. Keskisato siinä n.tonnin vähemmän ku rukiis.
Hybridille ku lataa ensin riittävästi Salttua ja sitten maksimiannoksen Ceronea, niin pysyy pystys ja satokin pitäisi olla hyvä, jos vaan on talvehtinut kunnolla. Oon mä toki puinu 1,8 metristä populaatioruistakin, joka oli maata myöden laos (Elvi tai Riihi). Se ei oo mitään herkkua, vaikka sato olikin lähes 5t/ha. Siihen nähden pönkätyn hybridin puinti on yhtä juhlaa. Menee yhtä hienosti ku tuleentunu pystyvehnä.
-
kasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. Alle 4t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään.
Tuttu juttu. Paljon yli neljän tonnin ei pääse kuin rajulla panostamisella(?) ja laittomuuksilla.
Jos toi ruis vaatimattomana kasvina olisi yhtään satoisampi, niin mielestäni hyvin kilpailukykyinen kasvi.
-
kasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. Alle 4t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään.
Tuttu juttu. Paljon yli neljän tonnin ei pääse kuin rajulla panostamisella(?) ja laittomuuksilla.
No epäilen, että määräysten venyttäjät ovat keksineet tämän jo vuosia sitten:
-Syysvehnän kylvö syksyllä täysin olemattomalla reaalipanostuksella, mutta kirjanpidollisella huippupanostuksella.
-Kevätvehnän kylvö keväällä käyttäen "huomiotta" kesän aikana nämä syysvehnille "varatut" panokset lisäämään kevätvehnän "satopotenttiaalia".
-Jos oraat ovatkin erinomaiset, kuten 2010 ja 2011, ei mitään ole hävitty, jatketaan kesälannoituksia sillä 170 kg N tasolla.
Ja valkuaisennätykset paukkuvat
Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.
Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?
Lajike Sato kg/ha
Trappe 6900
Epos 6380
Kruunu 3880
Aino 3200
(Agrimarket kasvuohjelma-tuloksia 2007)
-SS-
-
onnistuuko hydridi kultivoituun tai suorakylvöön?
-
onnistuuko hydridi kultivoituun tai suorakylvöön?
Varmasti, jos joku muu ruis menestyy kyseisillä lohkoilla sillä menetelmällä hyvin ! Tärkeintähän on tasainen ja harva "jyvät yksittäin paikalleen"- kylvö tuuman syvyyteen, jos se onnistuu hyvin, on viljely samanlaista kuin muillakin ruislajikkeilla, etanoiden torjuntoineen ja kunnollisine sieniruiskutuksineen. Epäilen, että juuri kokkareiseen syyskynnökseen haihtuu moni hybridisato.
-SS-
-
On se fatserilla vaikketa tuo rukiin osto. Tuohan on vanhanaikaista siirtomaa tekniikkaa yrittää tuoda pakolla siemen ja viedä sato riistohintaan. Eikö hemmetti mee jakeluun fatserille että ruista tulee kun euroja on tarpeeksi jaossa. Vitt* miten vaikeeta on saada kotimaista ruista. >:(
-
Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.
Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?
Oli miten oli, mutta itse ainakin olen päässyt rukiilla parempaan satoon pienemmällä panostuksella kuin kevätvehnällä. Lisäksi rukiin saa puida aikaisemmin ja yleensä kuivempana. Täällä Vaasan korkeudella kun myöhäisempien ja satoisampien vehnälajikkeiden viljely on hieman riskaapelia. Valkuaiset ovat vehnällä vähän turhankin korkeita, mutta satotaso saisi olla korkeampi.
Syysvehnää on nyt vasta toista kertaa kylvösä, joten se on vasta täysin opettelua.
PS. Tämä kevät kyllä näyttää syysviljojen osalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Sateinen syksy yritti hukuttaa, sateinen kevät yritti hukuttaa ja keväthallat yritti pakastaa hengiltä. Voihan se olla että nyt tulee sitten se kärsäpotti ja kaiken saa kylvää toukokuussa uudelleen...
-
Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.
Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?
Oli miten oli, mutta itse ainakin olen päässyt rukiilla parempaan satoon pienemmällä panostuksella kuin kevätvehnällä. Lisäksi rukiin saa puida aikaisemmin ja yleensä kuivempana. Täällä Vaasan korkeudella kun myöhäisempien ja satoisampien vehnälajikkeiden viljely on hieman riskaapelia. Valkuaiset ovat vehnällä vähän turhankin korkeita, mutta satotaso saisi olla korkeampi.
Syysvehnää on nyt vasta toista kertaa kylvösä, joten se on vasta täysin opettelua.
PS. Tämä kevät kyllä näyttää syysviljojen osalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Sateinen syksy yritti hukuttaa, sateinen kevät yritti hukuttaa ja keväthallat yritti pakastaa hengiltä. Voihan se olla että nyt tulee sitten se kärsäpotti ja kaiken saa kylvää toukokuussa uudelleen...
Oletkos miettiny kuka sen kärsäpotin maksaa? fatseriko vai meneekö omasta pussista. Just tämän takia kun tulee se kärsäpotti kerran 10 vuoteen pitää rukiista saada enemmän hintaa myydessä, nuo yhden vuoden laskelmat saa heittää hevon perseeseen.
-
Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.
Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?
Oli miten oli, mutta itse ainakin olen päässyt rukiilla parempaan satoon pienemmällä panostuksella kuin kevätvehnällä. Lisäksi rukiin saa puida aikaisemmin ja yleensä kuivempana. Täällä Vaasan korkeudella kun myöhäisempien ja satoisampien vehnälajikkeiden viljely on hieman riskaapelia. Valkuaiset ovat vehnällä vähän turhankin korkeita, mutta satotaso saisi olla korkeampi.
Syysvehnää on nyt vasta toista kertaa kylvösä, joten se on vasta täysin opettelua.
PS. Tämä kevät kyllä näyttää syysviljojen osalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Sateinen syksy yritti hukuttaa, sateinen kevät yritti hukuttaa ja keväthallat yritti pakastaa hengiltä. Voihan se olla että nyt tulee sitten se kärsäpotti ja kaiken saa kylvää toukokuussa uudelleen...
Oletkos miettiny kuka sen kärsäpotin maksaa? fatseriko vai meneekö omasta pussista. Just tämän takia kun tulee se kärsäpotti kerran 10 vuoteen pitää rukiista saada enemmän hintaa myydessä, nuo yhden vuoden laskelmat saa heittää hevon perseeseen.
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
-
Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.
Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?
Oli miten oli, mutta itse ainakin olen päässyt rukiilla parempaan satoon pienemmällä panostuksella kuin kevätvehnällä. Lisäksi rukiin saa puida aikaisemmin ja yleensä kuivempana. Täällä Vaasan korkeudella kun myöhäisempien ja satoisampien vehnälajikkeiden viljely on hieman riskaapelia. Valkuaiset ovat vehnällä vähän turhankin korkeita, mutta satotaso saisi olla korkeampi.
Syysvehnää on nyt vasta toista kertaa kylvösä, joten se on vasta täysin opettelua.
PS. Tämä kevät kyllä näyttää syysviljojen osalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Sateinen syksy yritti hukuttaa, sateinen kevät yritti hukuttaa ja keväthallat yritti pakastaa hengiltä. Voihan se olla että nyt tulee sitten se kärsäpotti ja kaiken saa kylvää toukokuussa uudelleen...
Oletkos miettiny kuka sen kärsäpotin maksaa? fatseriko vai meneekö omasta pussista. Just tämän takia kun tulee se kärsäpotti kerran 10 vuoteen pitää rukiista saada enemmän hintaa myydessä, nuo yhden vuoden laskelmat saa heittää hevon perseeseen.
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
Ei kyllä kevätviljoja ole tarvinnut uudestaan kylvää kertaakaan mutta rukiin on joutunut ehkä kerran kymmeneen vuoteen ja sitten vaihtelevia kasvustoja on ollut useammin jolloin keskisato jää pienemmäksi.
Rukiin viljelyä ei saada nousuun siirtomaa tekniikalla vaan reiluilla sopimuksilla ja oikealla hinnalla. Onneksi tuo rukiin saatavuus ei ole minun ongelma, mulla töitä riittää ilman talkoita.
-
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
[/quote]
Olisko sertisiemenestä apua esim.just tuohon kuivuuteen tai liiallisiin sateisiin..?
-
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
Olisko sertisiemenestä apua esim.just tuohon kuivuuteen tai liiallisiin sateisiin..?
[/quote]
Ei.
-
Olisko sertisiemenestä apua esim.just tuohon kuivuuteen tai liiallisiin sateisiin..?
Kunnollisesta siemenestä kyllä (iso jyväisestä).
Tämän "Parhaan, sertifioidun, siemenviljan " laatu on vähän mitä sattuu, pakkaamosta riippuen. Väliin pitää soittaa pakkaamolle, että onko tämä otettu ihan varmasti oikeasta petkuksen tuutista säkkiin.
Rekan kylki kun avautuu niin huokaus pääsee. Suursäkit on kuin höyhentyynyjä.
-
Olisko sertisiemenestä apua esim.just tuohon kuivuuteen tai liiallisiin sateisiin..?
Kunnollisesta siemenestä kyllä (iso jyväisestä).
Tämän "Parhaan, sertifioidun, siemenviljan " laatu on vähän mitä sattuu, pakkaamosta riippuen. Väliin pitää soittaa pakkaamolle, että onko tämä otettu ihan varmasti oikeasta petkuksen tuutista säkkiin.
Rekan kylki kun avautuu niin huokaus pääsee. Suursäkit on kuin höyhentyynyjä.
Tulee "halvaksi" kun siemenet ovat pieniä ;D Menöö kiloja vähemmän/ha. Ja myös tuloo :o
-
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
Vuonna olisko se nyt 1993 tai siinä main oli niin kuivaa, että toukokuun 3. ja heinäkuun 22. pvn välillä tuli sadetta 2.5 mm. Aika monella esimerkiksi ohrasadot olivat jopa alle 1000 kg /ha.
Ryhti-kaurasta silloin tuli sentään keskisatona 3360 kg/ha, eli kuitenkin semmoisen kohtuullisen populaatiorukiin sato. Mutta Ryhti ei olekaan tunnettu poutivana lajikkeena, koska pituuttakin on normaalivuotena kevätrukiin verran. Jos vaatimatonta kasvia hakee, jonka voi puida vaikka melken talvella, niin tällainen kaura on erittäin varteenotettava lajike. Ryhtillä päästiin useina vuosina melko mitättömällä lannoituksella esimerkiksi 5100 , 4900, 4800 kg, tasainen ja painavajyväinen suorittaja, ja oli hyvä juolavehnän nitistäjä. Ei tar***** glyfozaatteja silloin.
Rukiinviljelyn hienouteen palatakseni: Aika moni unohtaa parisenkin asiaa:
1. Syyslannoitus. Ei rukiista sentään oteta 7 tonnia, jollei syyslannoitus ole tehty ja kohdallaan. Se syyslannoitus on kustannuksiltaan ihan samalla tavalla lannoitusta kuin se kevätlannoitus. Siksi on hieman epäreilua kirjoittaa 110 kg:n typpilannoituksella 6.5 tonnia ruista.
2. Talvitappiot. Ne ovat tosiasia - ei juurikaan Pohjois-Suomessa, mutta eteläisellä rannikkoalueella, jolla vesikelin , hukkumisen, jäätymisen ja talvipakkasen riski on huomattavan suuri. Totta sekin on, ehkä vain kerran kymmenessä vuodessa, kun taas syysvehnällä huomattavan useasti joutuu ajamaan oraat ylös. Toisaalta, samalla alueella myöhäisen kevätvehnän kasvuaikariski on pienimmillään.
3. Kesätappiot. Keskustelussa on ohitettu selvä olosuhderiski, nimittäin kesähallat. Jos sopivalla alavalla maalla tulee rukiin kukinnan johonkin vaiheeseen halla, sato jää erittäin pieneksi. Lovitähkäisyyttä, valkoisia tähkiä ja sato todellakin menetetty. Varsinkin läntisessä Pohjois-Suomessa on eletty Baltian säitä viimeiset kymmenen vuotta, kyllä niitä hallavuosiakin saattaa taas ilmaantua. Suuri osa agronettiläisistä taitaa vaan olla sen verran nuorkorskeita, että tämä asia on niinkö suljettu pois mielestä, jonkun vanhan paapan horinana.
4. Puinti- ja laatutappiot. Nykyiset kevätvehnät voi hyvinkin valella 200 mm kuurosateilla, on vahva stondis vieläkin jossakin Epos-vehnässä. Mikä tahansa muu ruis kuin Evolo tai harva Amilo ovat maata myöten laossa. Mämmirukiista tehopyhästellään, että ei ole itämisen riskiä ei ei, mämmiruishan se vaan on vieläkin kalliimpaa. Tämä siis on elämääkin suurempaa bullshittiä, varmaa on, kun säät oikein kiusaavat, että "mämmiruista" kaikilla on liikaakin, ja omalle 65 sakoiselle rukiillesi sanotaankin kaupassa: "Ei kiloakaan, pahoittelen". Naapurisikalasi ripulista et ainakaan saa kunnon maksua, se ruis kun ei ole mikään sikamiesten suosikkirehu. Torajyvästä en edes puhu mitään, kuulemma ei se mitään haittaa, myllyillä kun on robotit jotka noukkivat torajyvät pois. Tarjotkaapa kuitenkin sitä torajyväpil*****sta kasaanne, näätte sitten miten se ei mitään haittaa.
Tämmöistä tuli avaudutuksi, koska alkoi jo vähän sieppaamaan tuo ruisvouhotus taas.
-SS-
-
Kannattaisiko se 65 sakoinen ruis jättää vuodeksi laariin ja myydä sitten, kun tilanne on tasoittunut? Arpa vie ja arpa tuo, mutta ihmeesti noiden kevätviljojen kanssakin sattuu kaikenlaisia ilmastollisia ihmeellisyyksiä. Jos periodiksi ottaa sen kymmenen vuotta, niin aivan varmasti joka lajikkeen kohdalle osuu joku epäonninen takaisku. Yksi pointti rukiinviljelyssä on, että jos tavaran laatu on siis jonkinmoinen, niin se menee myös kaupaksi. Kuka muistaa vielä sen hetken muutama vuosi sitten, kun vilja ei vaan yksinkertaisesti mennyt kaupaksi. Ei ainakaan maatalouskaupan kautta. Nythän tilanne on hiukan eri, kun kaikki menee. Viimeksi tänään tuli Raisiolta taas lappuja, että suurimokauralle ja leipävehnälle maksetaan yli 70tonnin erälle 5e, bonusta. Hetki sitten tämmöisistä ei ollut mitään puhetta? Elikkä koitan hakea takaa sitä, että pitäisi tuottaa sellaisia raaka-aineita joille olisi kysyntää ja joita asiakas haluaa. En tiedä mitä hyötyä siitäkin on, jos kotimainen elintarvikeklusteri ei saa sitä raaka-ainetta mitä se haluaa. Onko se sitten jollain tapaa hyvä asia, että jalostus kuihtuu täältä pois. Sekin on yhdenlainen fakta, että viljelijä sattuu olemaan ravintoketjun siinäpäässä, jossa ei isot rahat pyöri ja korvaus tehdystä työstä on vaatimatonta, mutta onko se sitten riittävä peruste vetää matto alta koko touhulta, en tiedä.
Emmä sitä kiistä etteikö olisi kiva ottaa se 300e/t, mutta minkäs teet.
-
Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.
Vuonna olisko se nyt 1993 tai siinä main oli niin kuivaa, että toukokuun 3. ja heinäkuun 22. pvn välillä tuli sadetta 2.5 mm. Aika monella esimerkiksi ohrasadot olivat jopa alle 1000 kg /ha.
Ryhti-kaurasta silloin tuli sentään keskisatona 3360 kg/ha, eli kuitenkin semmoisen kohtuullisen populaatiorukiin sato. Mutta Ryhti ei olekaan tunnettu poutivana lajikkeena, koska pituuttakin on normaalivuotena kevätrukiin verran. Jos vaatimatonta kasvia hakee, jonka voi puida vaikka melken talvella, niin tällainen kaura on erittäin varteenotettava lajike. Ryhtillä päästiin useina vuosina melko mitättömällä lannoituksella esimerkiksi 5100 , 4900, 4800 kg, tasainen ja painavajyväinen suorittaja, ja oli hyvä juolavehnän nitistäjä. Ei tar***** glyfozaatteja silloin.
Rukiinviljelyn hienouteen palatakseni: Aika moni unohtaa parisenkin asiaa:
1. Syyslannoitus. Ei rukiista sentään oteta 7 tonnia, jollei syyslannoitus ole tehty ja kohdallaan. Se syyslannoitus on kustannuksiltaan ihan samalla tavalla lannoitusta kuin se kevätlannoitus. Siksi on hieman epäreilua kirjoittaa 110 kg:n typpilannoituksella 6.5 tonnia ruista.
2. Talvitappiot. Ne ovat tosiasia - ei juurikaan Pohjois-Suomessa, mutta eteläisellä rannikkoalueella, jolla vesikelin , hukkumisen, jäätymisen ja talvipakkasen riski on huomattavan suuri. Totta sekin on, ehkä vain kerran kymmenessä vuodessa, kun taas syysvehnällä huomattavan useasti joutuu ajamaan oraat ylös. Toisaalta, samalla alueella myöhäisen kevätvehnän kasvuaikariski on pienimmillään.
3. Kesätappiot. Keskustelussa on ohitettu selvä olosuhderiski, nimittäin kesähallat. Jos sopivalla alavalla maalla tulee rukiin kukinnan johonkin vaiheeseen halla, sato jää erittäin pieneksi. Lovitähkäisyyttä, valkoisia tähkiä ja sato todellakin menetetty. Varsinkin läntisessä Pohjois-Suomessa on eletty Baltian säitä viimeiset kymmenen vuotta, kyllä niitä hallavuosiakin saattaa taas ilmaantua. Suuri osa agronettiläisistä taitaa vaan olla sen verran nuorkorskeita, että tämä asia on niinkö suljettu pois mielestä, jonkun vanhan paapan horinana.
4. Puinti- ja laatutappiot. Nykyiset kevätvehnät voi hyvinkin valella 200 mm kuurosateilla, on vahva stondis vieläkin jossakin Epos-vehnässä. Mikä tahansa muu ruis kuin Evolo tai harva Amilo ovat maata myöten laossa. Mämmirukiista tehopyhästellään, että ei ole itämisen riskiä ei ei, mämmiruishan se vaan on vieläkin kalliimpaa. Tämä siis on elämääkin suurempaa bullshittiä, varmaa on, kun säät oikein kiusaavat, että "mämmiruista" kaikilla on liikaakin, ja omalle 65 sakoiselle rukiillesi sanotaankin kaupassa: "Ei kiloakaan, pahoittelen". Naapurisikalasi ripulista et ainakaan saa kunnon maksua, se ruis kun ei ole mikään sikamiesten suosikkirehu. Torajyvästä en edes puhu mitään, kuulemma ei se mitään haittaa, myllyillä kun on robotit jotka noukkivat torajyvät pois. Tarjotkaapa kuitenkin sitä torajyväpil*****sta kasaanne, näätte sitten miten se ei mitään haittaa.
Tämmöistä tuli avaudutuksi, koska alkoi jo vähän sieppaamaan tuo ruisvouhotus taas.
-SS-
-SS-:n teksti on asiaa vaikka lainaus ei sattunutkaan minun sanoihin. :) Nuo rukiin huonot vuodet on just se mikä vaatii lisää hintaa. Jos pitkiä sateita on tulosssa jakasvusto alkaa olla puitavaa niin yleensä on pakko puida vähän kosteampana ja silloin kuivuri saattaa pyöriä hyvin äkkiä 16 tuntia satsin kimpussa. Sade monesti romahduttaa sakoluvun alas ja tavara on sitten arvotonta. Lisäksi puolet puintimiehistä on avuttomia jos näkevät kunnon ruispellon, rukiin puinti on muuta kuin harrastelijoiden hommaa. Sovitaanko niin tästä lähin että viljelijä kun tietää rukiin viljelystä enemmän kuin mylly niin hinta määrätään myös tilalla.
-
Jaaha, kuinkas sitä ruista sitten kuuluu oikeaoppisesti puida.
-
Jaaha, kuinkas sitä ruista sitten kuuluu oikeaoppisesti puida.
Puimurilla? :o
-
Pitäisi tehdä sellainen perinneviljelytyötapabiotooppi lisäosatuki, että jos rukiin pui sirpillä ja viikatteella, kuhilailla kuivaten, niin saisi 800e lisätukea hehtaarille.
-
Pitäisi tehdä sellainen perinneviljelytyötapabiotooppi lisäosatuki, että jos rukiin pui sirpillä ja viikatteella, kuhilailla kuivaten, niin saisi 800e lisätukea hehtaarille.
Hmm... eric cartman. :)
-
Pitäisi tehdä sellainen perinneviljelytyötapabiotooppi lisäosatuki, että jos rukiin pui sirpillä ja viikatteella, kuhilailla kuivaten, niin saisi 800e lisätukea hehtaarille.
Tiputsaarit pui 100 ha jonnun rumpupuimurilla ja saavat 110€/ha kotieläintilan puuhatukea.
;D
-
Pitäisi tehdä sellainen perinneviljelytyötapabiotooppi lisäosatuki, että jos rukiin pui sirpillä ja viikatteella, kuhilailla kuivaten, niin saisi 800e lisätukea hehtaarille.
Tiputsaarit pui 100 ha jonnun rumpupuimurilla ja saavat 110€/ha kotieläintilan puuhatukea.
;D
Jep, mutta eräillä puimurimerkeillä rukiin puinti näyttää olevan tuskaa. ;D
-
Tarkkasilmäiset näkevät, millä puimurilla kuvassa puidaan runsaasti lakoontunutta Riihi-ruista. Eli käyhän se näinkin, vaikka on pohjakasvustona niittynurmikkaa, uskalluksesta se on kiinni ja siitä, että säätää puimurin omien ominaisuuksien osalta pöydän kohdalleen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Sampo_pui.jpg)
Oheistan seuraavaksi pienen tosielämän anekdootin:
Aikaa tästä on kulunut ehkä yhdeksän vuotta. Oli sade uhkaamassa ja viljan puinti alkamassa. Menin jo aamusta puimaan nahkalaossa olevaa ruista. Jotkut laskivat hevosenleikkiä, että "näkyi se Xxxxxkin liikkuvan, kun verrattiin puhelinpylvääseen tovi". Sitten tuli Viljankeltainen Clayssoni viereiselle pellolle, ja iso kärry ja iso traktori. 300 metriä pääsi ja pysähtyi. Sitten kiersi parikin ukkelia puimurin ympärillä. Meni tunti, ja tuli pakettiauto viereen. Tunkkia. Nosturia. Hydraaliprässiä. 30 kg painavia ulosvetäjiä. Työkalupakkia. Siinä se päivä meni korjausporukka taisi uupuneena syömäänkin siinä välillä mennä.
Itse päätin vetää yhtä soittoa. Lämpömittari näytti 102 astetta. Mutta ei vielä keikkunut mittari kiehumisen merkiksi. Valmetti prääpätti hengästyneenä ja pöllytteli savuja. Sarka toisensa jälkeen muuttui paksun silputun oljen matoksi. Kärrykin alkoi olla täynnä. Lounaistaivas pimeni, ja alkoi vihmoa muutamia pisaroita. Tuohon kulmaan mahtuu vielä kärryssä. Väki alkoi liikuskella Clayssonin vieressä ja tavaroita kerättiin. Onpas pimeää. Hei mutta kello on vasta seitsemän. Peitin presulla kärryn ja ajoin Xxxxxn kotiin. Vilpoinen sade alkoi tihkua naamaan. Jaa. Klayssoni ajaa jo valot päällä. Lujaa. Pari kierrosta pääsi. Taitaa olla aika märkää jo. Sade vaan yltyi. Sateen harmaan sumun takaa näkyi, kun kärrykone lähti lujaa kuivurille. Ei edes pressua. Kymmenen hehtoa lavalla. Voi voi sääli tuota epäonnea. Clayson kiirehti perässä rymisten. No hytti sentään esti kastumisen.
-SS-
-
Meikäläisen rukiinviljely loppui siihen kun puin Deutz Fahr M770:llä v 2003 ruista hehtaari per päivä vauhdilla. Puoli teränleveyttä kerrallaan niin hiljaa kun ykkösvaihteella momentinmuunnin pienimmällä pääsi. Samana syksynä puin samalla koneella naapurin pystyä vehnää 11 hehtaaria päivässä.
-
SS:lle vois kyllä jonkun mitalin antaa! Erotan kyllä "lievän" sarkastisuuden noista viesteistäsi, mutta silti ihmettelen minkä pirun vuoksi viljelet ruista ja syysvehnää kun ne kevätvehnät on aina niiiin paljon parempia? Viestien perusteella olet kyllä kevyesti Suomen katkeroitunein syysviljojen viljelijä ;D
Tehkää Laihian maltaalle rukiin viljelysopimus niin ei tartte sakoluvusta välittää. Saa kuivatella pellos ihan rauhas!
-
SS:lle vois kyllä jonkun mitalin antaa! Erotan kyllä "lievän" sarkastisuuden noista viesteistäsi, mutta silti ihmettelen minkä pirun vuoksi viljelet ruista ja syysvehnää kun ne kevätvehnät on aina niiiin paljon parempia? Viestien perusteella olet kyllä kevyesti Suomen katkeroitunein syysviljojen viljelijä ;D
Tehkää Laihian maltaalle rukiin viljelysopimus niin ei tartte sakoluvusta välittää. Saa kuivatella pellos ihan rauhas!
Jaa onkohan Mallas kiinnostunut? Pari vuotta sitten oltiin "liian kaukana". Tais olla lähitienoilla tarpeeksi.
Tällä hetkellä lumen alta paljastuu vihreää orasta. Ensimmäiset pälvet alkavat olla aika ruskeita.
-
SS:lle vois kyllä jonkun mitalin antaa! Erotan kyllä "lievän" sarkastisuuden noista viesteistäsi, mutta silti ihmettelen minkä pirun vuoksi viljelet ruista ja syysvehnää kun ne kevätvehnät on aina niiiin paljon parempia? Viestien perusteella olet kyllä kevyesti Suomen katkeroitunein syysviljojen viljelijä ;D
Tehkää Laihian maltaalle rukiin viljelysopimus niin ei tartte sakoluvusta välittää. Saa kuivatella pellos ihan rauhas!
Tarkoitushan meillä on tuottaa leipäruista eikä mitään marginaalieriä joita kaikki saa aikaan. 8)
-
SS:lle vois kyllä jonkun mitalin antaa! Erotan kyllä "lievän" sarkastisuuden noista viesteistäsi, mutta silti ihmettelen minkä pirun vuoksi viljelet ruista ja syysvehnää kun ne kevätvehnät on aina niiiin paljon parempia? Viestien perusteella olet kyllä kevyesti Suomen katkeroitunein syysviljojen viljelijä ;D
Tehkää Laihian maltaalle rukiin viljelysopimus niin ei tartte sakoluvusta välittää. Saa kuivatella pellos ihan rauhas!
Jaa onkohan Mallas kiinnostunut? Pari vuotta sitten oltiin "liian kaukana". Tais olla lähitienoilla tarpeeksi.
Tällä hetkellä lumen alta paljastuu vihreää orasta. Ensimmäiset pälvet alkavat olla aika ruskeita.
Mikäa syysviljapäivä se oli kun sieltä oli mies mainostamas. Kovasti se olis ainakin mulle sopimusta tehny, mutta haittas vähä asiaa kun ei oo ruista kylvös... Nekin rokottaa sakosta jos myi ilman sopimusta!
-
SS:lle vois kyllä jonkun mitalin antaa! Erotan kyllä "lievän" sarkastisuuden noista viesteistäsi, mutta silti ihmettelen minkä pirun vuoksi viljelet ruista ja syysvehnää kun ne kevätvehnät on aina niiiin paljon parempia? Viestien perusteella olet kyllä kevyesti Suomen katkeroitunein syysviljojen viljelijä ;D
Tehkää Laihian maltaalle rukiin viljelysopimus niin ei tartte sakoluvusta välittää. Saa kuivatella pellos ihan rauhas!
Jaa onkohan Mallas kiinnostunut? Pari vuotta sitten oltiin "liian kaukana". Tais olla lähitienoilla tarpeeksi.
Tällä hetkellä lumen alta paljastuu vihreää orasta. Ensimmäiset pälvet alkavat olla aika ruskeita.
Mikäa syysviljapäivä se oli kun sieltä oli mies mainostamas. Kovasti se olis ainakin mulle sopimusta tehny, mutta haittas vähä asiaa kun ei oo ruista kylvös... Nekin rokottaa sakosta jos myi ilman sopimusta!
Jussilalta vois kysellä mikä on sopimustilanne. Kun ensin itse näkee mikä on oma ruistilanne.
-
Mikäa syysviljapäivä se oli kun sieltä oli mies mainostamas. Kovasti se olis ainakin mulle sopimusta tehny, mutta haittas vähä asiaa kun ei oo ruista kylvös... Nekin rokottaa sakosta jos myi ilman sopimusta!
Jussilalta vois kysellä mikä on sopimustilanne. Kun ensin itse näkee mikä on oma ruistilanne.
Jos sattuu tulemaan vaikea syksy jolloin syysviljan kylvöön ei ole suurta kiinnostusta niin kyllä niitä sopimuksia luulisi saavan vähän pidemmänkin matkan päähän.
-
Johan taas löytyi selitys. http://www.vaasan.com/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/rukiin_viljelyalueet/
-
Johan taas löytyi selitys. http://www.vaasan.com/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/rukiin_viljelyalueet/
Tuommosta tekstiä ei pitäis kyllä kasvukauden ulkopuolelle tuottaa, ainakaan vesistön lähellä...
-
Tänään tuli tietoa eräältä rekkakuskilta että ajetaan virosta pakastettua taikinaa ympäri suomea. Pakastetusta taikinasta muotoutuu sitten "eräänlaisia" paloja jotka tänä päivänä ovat suosittuja. Tosin pussi ei kaupassa erotu laisinkaan kotimaisesta tuotteesta. Kyllä tämäntyyppinen toiminta lopettaa rukiin viljelyn Suomesta.
-
Mutta onko raaka-aine kotimaasta Viroon rahdattua ???
-
Mutta onko raaka-aine kotimaasta Viroon rahdattua ???
Sitä ei tarina kerro mutta epäilen. Ei Tarton myllyn ostot niin isot Suomesta ole että täyttää noin ison markkinan.
-
Kyllähän Suomeen rahdataan monenlaista elintarviketta, joka myydään kotimaisena. Avainsana on, että raaka-aine on ensin viety jonnekin, jossa se pystytään käsittelemään halvemmalla...
-
Kyllähän Suomeen rahdataan monenlaista elintarviketta, joka myydään kotimaisena. Avainsana on, että raaka-aine on ensin viety jonnekin, jossa se pystytään käsittelemään halvemmalla...
Jep, mutta kun koko suomen rukiit ei oikein riitä tähän tuotteeseen.
-
Kyllä taas saa olla tyytyväinen, että tuli kylvettyä märästä syksystä huolimatta reilusti syysviljoja. Kevätkylvöistä vasta 1/3 tehtynä, mutta sekä syysruis, -vehnä että -rypsi näyttää täs vaihees varsin hyvältä. :D
-
Kyllä minäkin olen vielä siinä uskossa, että rukiin viljely ei vienyt tätä taloa konkurssiin ;D
-
Kyllä taas saa olla tyytyväinen, että tuli kylvettyä märästä syksystä huolimatta reilusti syysviljoja. Kevätkylvöistä vasta 1/3 tehtynä, mutta sekä syysruis, -vehnä että -rypsi näyttää täs vaihees varsin hyvältä. :D
Syökö kanat rypsiä? Mitä kanaa sanoo rypsistä? Kot kot?
-
Kyllä taas saa olla tyytyväinen, että tuli kylvettyä märästä syksystä huolimatta reilusti syysviljoja. Kevätkylvöistä vasta 1/3 tehtynä, mutta sekä syysruis, -vehnä että -rypsi näyttää täs vaihees varsin hyvältä. :D
Syökö kanat rypsiä? Mitä kanaa sanoo rypsistä? Kot kot?
Mitä kanat ei söis, nehän on varsinaisia kotopihan puhtaanapitäjiä.
-
Juu nyt hyökätkääpäs kaikki rukiin kylvöille !
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen
8300 kg/ha lakoontumattomasta Reetta-rukiista, 130 kg typpitasolla, on semmoinen uutinen, että kannattaa muuttaa kylvösuunnitelmia. Saattaa jopa peitota useimmat hybridit.
Juu seuraavalle satokaudelle saattaa olla ylituotanto edessä, taitaa ollakin parempi passata itse, ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
-SS-
-
Juu nyt hyökätkääpäs kaikki rukiin kylvöille !
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen
8300 kg/ha lakoontumattomasta Reetta-rukiista, 130 kg typpitasolla, on semmoinen uutinen, että kannattaa muuttaa kylvösuunnitelmia. Saattaa jopa peitota useimmat hybridit.
Juu seuraavalle satokaudelle saattaa olla ylituotanto edessä, taitaa ollakin parempi passata itse, ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
-SS-
Ei taida monta rukiin kasitonnaria ensi syksynä ilmoittautua, koeruudut nyt tietenkin poisluettuna. Ylös ovat ajaneet oraita monin paikoin. Seminaareja varmaankin pitäisi pitää useammin, nin talvehtiminen paranisi.
-SS-
-
Juu nyt hyökätkääpäs kaikki rukiin kylvöille !
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen
8300 kg/ha lakoontumattomasta Reetta-rukiista, 130 kg typpitasolla, on semmoinen uutinen, että kannattaa muuttaa kylvösuunnitelmia. Saattaa jopa peitota useimmat hybridit.
Juu seuraavalle satokaudelle saattaa olla ylituotanto edessä, taitaa ollakin parempi passata itse, ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
-SS-
Ei taida monta rukiin kasitonnaria ensi syksynä ilmoittautua, koeruudut nyt tietenkin poisluettuna. Ylös ovat ajaneet oraita monin paikoin. Seminaareja varmaankin pitäisi pitää useammin, nin talvehtiminen paranisi.
-SS-
Herranketkut pitää vaan seminaareja mutta taas ensi syksynä puolan ruista pestään kotimaiseksi ison aan siiloissa. Ja jos joku erehtyy saamaan puitua hyväsakoista ruista niinn taatusti ei laatulisää makseta koska tarvitaan vaan heikkosakoista tavaraa polakin sekaan.