antti-x lipes ny vähän toiseen ääripäähän 

omalla työllä on aina hinta (35  e/h), kukaan ei pöllitystä oo puhunut mitään ja nykypäivän tilarakenteilla on paree laskea kaikki vieraalle työvoimalle, harva enää itte kerkeää kuin käydä työmaalla kääntymässä

perus rakenteen, oikein mitoitetut jännevälit ja rakenneratkaisut ja suoraviivainen totettaminen lienevät tärkeitä onnistumisessa.  monesti näissä extroissa tuijotetaan hankintahintaa, kun pitäisi laskea se hinta siihen kun se on käytössä.

myöskään paikkalla tekemisen morkkausta en ymmärrä. jos esim. seinät tai kuilut on halvempi tehdä paikanpäällä, miksei tehdä. omalle puutavaralle on aina hinta,  tänävuona otin ne mhy:n tekemästä motopinosta. halvempaa se on niin kuin käyttää muutamansadan kilometrin päässä sahattavana...

Tottakai kaikelle pitää laskea jokin hinta, mutta jos ja kun osa kuluista on jo hankittuna, koneita, isännän oma palkka, maita jne.... niin kannattaako niitä kaikkea laskea täydestä arvosta ?
Semmosille kuluille pitää tietenkin laskea aina hinta, jotka voidaan välttää muilla toimenpiteillä tai ratkaisuilla.

Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään   

Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.

Keskeistä on löytää navetalle hyvä paikka. Likietuisuus ei ole se tärkein kriteeri, jos tuloksena on louhintaa, paalutusta, naapurit liian lähellä yms muuta haitaketta. Näkökanta sijoituspaikasta on otettava vähintään 20 vuoden päähän.

Lypsykarjanavettakin voi ihan hyvin sijaita 1-10 km päässä asunnosta. Itsas minusta 1 km lähemmäs sitä ei saisi edes rakentaa.... 

Ps navetan rakentaminen pellolle on mielikuvituksettomuuden huippu!

Ja silti meillä olis kovasti tarkoitus tehdä pellolle uusi navetta... Muualle tehtäis jos olis järkeviä paikkoja tarjolla.

Ja silti meillä olis kovasti tarkoitus tehdä pellolle uusi navetta... Muualle tehtäis jos olis järkeviä paikkoja tarjolla.

Kyllähän ny pohojanmaalla joka taloos jokunen metsäsarka on jossain.... jos ei oo niin ostetahan! 

ja se on paskapuhetta notta ei lakialla mettää oo.... 5km ja aina se ISOOOOOkin lakia ottaa ja loppuu viimeistään. 

Eipä ole meillä päin  lakiaa... Ei olla eteläpohojalaasia. Metsää olis toispuol jokkee ja on pohjavesialuetta Yksi metsäpalanen olis mihin vois rakentaa, mutta siitä koituis niin paljon lisää kustannuksia teiden ja kunnallistekniikan takia ettei kannata. Lisäksi talvella tie olisi käytännössä jatkuvasti tukossa kun tuulensuunnat puhaltaa poikittain jos rakentais siihen paikkaan ja sitä tietä olis aika lailla. Jatketaan siis näillä mielikuvituksettomilla suunnitelmilla

Keskeistä on löytää navetalle hyvä paikka. Likietuisuus ei ole se tärkein kriteeri, jos tuloksena on louhintaa, paalutusta, naapurit liian lähellä yms muuta haitaketta. Näkökanta sijoituspaikasta on otettava vähintään 20 vuoden päähän.

Lypsykarjanavettakin voi ihan hyvin sijaita 1-10 km päässä asunnosta. Itsas minusta 1 km lähemmäs sitä ei saisi edes rakentaa.... 

Ps navetan rakentaminen pellolle on mielikuvituksettomuuden huippu!

Kuulopuheiden mukaan  konkurssipesä yrittää tässäkin lähellä siis n. 20km päässä saada yhtä 2000-luvun alun monumettia myityä. Muuten ostaisin mutta taksimaksut veis viimeistään konkurssiin munkin Sillä apsolutistin elämää mä en pystyisi viettämään tai ainakaan siihen ei ole vapaaehtoisesti mitään hinkua. Joskus pitää saada kunnolla törpöötellä, ilman että tarvii murehtia onko ajokunnossa. Sellaisina aamuina on mukava vaan mietiskellä miten hommat sais luontevasti tehtyä olotilasta huolimatta. 

Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään   

Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.

olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.03.12 - klo:14:25

Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.

olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Onko joku minun sanomani ristiriidassa sinun sanomasi kanssa? Kalliota joskus aiemmin jo itsekin mainostin rakennuspaikkana. Pointtina se että pohjat tulee tehtyä halvalla, siihen pisteeseen asti että aletaan touhuta betonin kanssa. Paikan valinta on tietty tärkeä, ehkä tärkein osa sitä prosessia, mutta tärkeää on myös tehokkuus tarkkojen korkojen hakemisessa, eikä niin että tontilla lapioi pari kuukautta kasa halpoja virolaisia.

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Paitti ku kauppaa rakennetaan, niin sillä ei ole mitään väliä mihin suohon se tyrkätään. Hyvänä esimerkkinä eräs citymarket oulun alueella.

Ai nii ja se motarikin menee siitä vierestä

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 04.03.12 - klo:17:21

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Paitti ku kauppaa rakennetaan, niin sillä ei ole mitään väliä mihin suohon se tyrkätään. Hyvänä esimerkkinä eräs citymarket oulun alueella.

Ai nii ja se motarikin menee siitä vierestä

Onko oulussa jotain rakennettu muualle kuin suolle? 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.03.12 - klo:14:25

Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään   

Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.

olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Aina ei vaan mee noin. Eräällä mullinavetta työmaalla ensin louhittiin kallioon rakennuksen paikka ja isäntä maksoi räjäytystyön ja "jätteen" poisviennin. Hetken kuluttua samat autot ajoi mursketta tilalle Tuolla samalla metodilla kunnan uusimmalla asuntoaluellakin toimitaan, mutta kukas nyt niiden kustannuksista välittää 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 04.03.12 - klo:17:21

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.03.12 - klo:14:25

Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään   

Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.

olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.

Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.

Aina ei vaan mee noin. Eräällä mullinavetta työmaalla ensin louhittiin kallioon rakennuksen paikka ja isäntä maksoi räjäytystyön ja "jätteen" poisviennin. Hetken kuluttua samat autot ajoi mursketta tilalle Tuolla samalla metodilla kunnan uusimmalla asuntoaluellakin toimitaan, mutta kukas nyt niiden kustannuksista välittää 

Se vaan on niin että jossain on se kallio murskeen myynin kannalta väärässä paikassa. Kaveri sanoi kerran että kivistä kannattaa tehdä mursketta sillä periaateella että yli 100mm murskeeseen pitää olla 2000m3 kiviä ja alle 100mm murskeeseen yli 10000m3 kiviä, että saa olla melkoinen raunio että homma lopulta kannattaa.

Konkurssinavetoita on tehty jo -90 luvun lopusta asti. Kyläläisten ja kolleegoiden mielestä. Aina on sanottu "ei se voi kannattaa, nurin menee". Nykyisin nuo taitavat tehdä parasta tulosta.... Toki on myönnettävä, että jos suunniteltu parsipaikan hinta killuu kymppitonnissa, ei meikäläiselläkään enää rakennususkallus (uskonto?) ja managementti taida riittää.

uuseerel uskonto ja managementti riittäääääääää

http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka