Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa,  mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta  monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.

Kompuroitten laatu on tullut alas viimeisten 3 vuoden aikana ei kannata tehdä 20 vuotta huolettomasti kestävää kompuraa.Kesällä maasähkölämpö vielä herkempi ukkoselle kuin hake homma.

No katotaan 20v päästä miten on kestänyt    Ekopak:n pumpussa kestänyt jo 30v... Jos säädöt on kohdallaan ja käyntijaksot on harvassa ja pitkiä niin se kyllä säästää sitä kompuraa   

Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa,  mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta  monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.

Miksi ne rangat pitäisi karsia?.Itse olen polttanut risuhaketta jo monet vuodet

Lainaus käyttäjältä: YliKylänJotenSaletistiHot - 19.02.12 - klo:21:46

Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa,  mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta  monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.

Miksi ne rangat pitäisi karsia?.Itse olen polttanut risuhaketta jo monet vuodet

Asiansa osaava urakkamies terävillä terillä ja kunnon seuloilla varustetulla hakkurilla saa karsimattomastakin puusta kunnon tavaran. JA muuta ei pidä hyväksyäkään.

Nim. oma hakkuri ruostunut näreen alla jo viisi vuotta...

Näinpä näin, kunnon hakkurilla saa risustakin hyvää... Pääasiassa kuitenkin on haketettu kuitu kokoluokan ja jonkin verran sitte koivutukkiakin. Tästä syystä ei ole kannattanut koskaan omistaa omaa hakkuria. Pienellä hakkurilla ei saa oksisata kunnollista ja kunnon puu ei mahdu hakkuriin.

Mitäs jos ostaisi hakevarastoksi käytetyn ketjupurkupohjalla olevan peräkärryn? Noita näkyy olevan esim 60m3, mikä on jo aika muiseva määrä haketta. Kuinka herkästi jäätyy jumiin tai rikkoutuu tuollaisen pohjapurkulaite? Senhän voisi virittää vaikka jatkuvatoimiseksi niin, että varsinaista pohjapurkainta ei ennen stokeria laisinkaan tarvittaisi, vaan purkaisi kärryn ketjupurulla suoraan pieneen ruuvikouruun, joka vetää sitten polttimelle ja kattilalle. Hydraulimoottorin käyttö vaan samalla tapaan jaksottaen kuin stokerin pohjapurkain. Ehkä hitaamman alennusvaihteen vaatisi.

Vaikeinta lienee maisemoida tuollainen köntys pihapiiriin, mutta varastointi sinällään olisi todella helppoa? Hakettaa kasalla tuon täyteen ja peruuttaa lämpökeskuksen ovelle.

Esim:
http://www.nettikone.com/joka/60m3/1279852

Tuossakin on ihan ketjulla toteutettu välitys joten olisi aika helppoa pienentää sitä, ehkä vielä hydraulimoottorien tilalle sopivat sähkömoottorit? Kuivalla hakkeella ei pitäisi olla ongelmia jäätymisen kanssa, tosin jos pressu on reikäinen/muuten vuotaa vettä sisään niin voi kyllä jäätyä.

Ja ulkona seisottaessa peitteelle kertyy vettä ja raami vääntyy aika herkästi.

itse pähkäilin vajaa 10 vuotta sitten samaa varaston rakentamisongelmaa.

Päädyin siihen että en ottanut siiloa pohjapurkaimella vaan tein noin 100m3 varaston jossa pohjalla kaksi tankopurkainta.

Rangat ajetaan varaston ison oven viereen ja kerran vuodessa haketetaan suoraan sisälle

Tuli loppupeleissä paljon halvemmaksi tehdä näin, kuin joku 2x2 pohjapurkain.
Nyt selvittiin yksien seinien tekemisellä

Toisenlaisessa ratkaisussa olisi pitänyt rakentaa lisäksi erillinen varasto ja käydä aina silloin tällöin ajamassa haketta kuormaajalla syöttölaitteistolle.

Purkulaitteiston rikkoontumiseen on varauduttu niin että varastossa on kaksi tankopurkainta ja hydrauliikka on kytketty niin että jos toinen kola hajoaa, niin yhden hanan käännöllä saadaan ajettua vain sitä jäljellä olevaa ehjää kolaa.

Tuolla tavalla saa tarvittaessa 2/3 varastosta tyhjäksi ja loput kuution sitten tarvittaessa etukuormaajalla tai vaikka bobcatilla

Pari vuotta sitten pähkäilin lämmitys systeemejä tälle mäelle.
listassa oli hake, halko ja maalämpö.
Lämmitys 1924 rakennettu talo, johon pikkasen tehty lämpöeristystä kattoon ja lattioihin. Patteri lämmitys. Kuutioita noin 500 Talossa asuu nelihenkinen lapsiperhe. Lapset alle 10v
Toimiva hake systeemi tarviis vähintään sen yli 50Kw kattilan. Okei mietin minne se ylimääräinen lämpö. Vanhaan kivinavettaan? jaa onko järkee. Saako riittävästi polttoainetta ja mikä on sen vaatima ajantarve ja mahdolliset investoinnit ynnä muut sivukulut.
Hakesysteemin oisin tehny seuraavasti.
Kaarihalli talouskeskuksen laitamalle metsänsiimekseen. Kaarihalli molemmista päistä auki. Keskelle tankopurkain ja kaarihallin viereen konttiin hakekattila.
Kahdenpuolin voi hakettaa haketta suoraan varastoon, eli varasto tilaa tulis suht edullisesti ja riittävästi.

Loppu tulos oli että tuli maalämpö. 9 KW pumppu  nyt kohta 1,5 vuotta lämmittänyt ja käyttövesi. Käyttöön otto 29.10.1012
Sähkön kulutus (tämän aamunlukema) 10118 KW/H tuottanut 37612 KW lämpöä(sinä lämpö ja käyttövesi) Lämpöpumpun sähkön syöttökaapeliin asennettu oma  kilowatti mittari.

Eli yhdellä osto kilowatilla on tuotettu 3,71 kw lämpöä ja käyttövettä. Mikä ois lukema lattialämmityksessä?
Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen ratkaisuun. Taloudellisesti ja perheen elämänkin kannalta.

isompiin lämmön tarpeisiin hake on oiva, jos logistiikan saa toimivaksi. Varsinkin jos osan rakentamis kustannuksista  voi olla vähennys kelpoista.
Siellä on vaan mietittävä tarkkaan poltettavan hakkeen saatavuus. Tiedän monia hakesysteemejä jotka polttavat pellettiä tai muuta osto energiaa kun omat metsät jo puhtaat energia rangasta.

Rautaruukki tuo ilmeiseti uuden kattopellin markkinoille tänä vuonna. Tarkkaa systeemiä en tiedä mutta oletan että pellin rakenteissa virtaa neste joka lämmittä varajaa. Ongelma on kesä. Mihin ylimääräinen energia ladataan. Siitä ollaan tekemässä laskelmia kuinka tuota voi hyödyntää esim porakaivo maalämpösysteemeissä. Eli kesällä auringon tuottamaa energiaa ladataan kallioperään. ja mikä on siitä saatu hyöty. Pari peltiä riittää kuulemma normaalin omakotitalon lämmitykseen just tälläisinä aurinkoisina kevät talven päivinä.