Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Mikä karhotin?  (Luettu 14171 kertaa)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Mikä karhotin?
Mikä nostolaitekoneessa on huonoa? Tietty hinattava seuraa paremmin maata.
Onhan tuo kuitenkin melkein puolet halvempi kuin pöttingeri tai kuhni. Paalaimelle ois tarkoitus karhoa kasata, mutta alaa ei kuitenkaan ole kuin 70 (ehkä yli 80)Ha x2 niin tuntuu isolta tuommonen 20k€ hintalappu.
Pellot on pieniä ja osa epäsäännöllisiä ja karhottimella on kaksi tai kolme kuskia, niin kaksiroottorinen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Lisäksi murskain vaihtuu piakkoin uuteen ja leveys kasvaa, niin yksiroottorinen ei taida soveltua sitten sille vaan pitäis suurentaa sitäkin.

hvinnamo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4241
  • ******** 50 / 50 % :)
Vs: Mikä karhotin?
Mikä nostolaitekoneessa on huonoa? Tietty hinattava seuraa paremmin maata.
Onhan tuo kuitenkin melkein puolet halvempi kuin pöttingeri tai kuhni. Paalaimelle ois tarkoitus karhoa kasata, mutta alaa ei kuitenkaan ole kuin 70 (ehkä yli 80)Ha x2 niin tuntuu isolta tuommonen 20k€ hintalappu.


 Hinattavalla voi ajaa kovempaa, se on nopeampi laittaa perään! , siitä voi nostaa jommankumman lohkon erikseen ylös, sen kanssa ei tarvi joka lohkolle mennessä hypätä tarktorista pois, kuten Fransgårdin kanssa piti käydä aina kääntämässä kone kuljetusasentoon. Fransgårdissa on hydraulinen syvyydensäätö, jota outo kuski saattaa tahattomastikin "sohaista" ja sitten piikit kyntävät maata. Ja tosiaan hinattavan pellonpinnan seuraaminen on ihan eri luokkaa, kuin 5-metrisen "jäykän" koneen vastaava, jossa ei roottorit jousta mihinkään suuntaan. Sitten tollasella hinattavalla karhottelee oljet ja muutkin korret sujuvasti. Esimerkkinä mei'än muija jonka uskaltaa laittaa ajamaan Kuhnilla olkia karhoille, mutta Fransgårdin kanssa en olis häntä pellolle päästänyt.
   Ja jos hinattavan hinta tuntuu pahalta, niin muista että köyhän ei kannata ostaa halvinta.  :)
Joskus sitä oikein ihmettelee, kuinka paljon kirjatietoa sitä ihmiseen sopiikaan. En puhu nyt siis itsestäni.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Mikä karhotin?
Perään laitto ei sinänsä ole ongelma, koska massikan voi naittaa vaikka koko kesäksi sen eteen. Tuo käsin taittaminen on kylmä huono ominaisuus, saa täälläpäin hyppiä turhan paljon traktorista ulos.

No Katsellaan katsellaan. Onhan tässä vielä monta kuukautta aikaa ;D

peltojenmies

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 82
  • Perkele, kun voi pientä ihmistä ahistaa.
Vs: Mikä karhotin?
Minkälaiselta leveydeltä ootte yleensä karhottaneet paalaimelle? Onko lohkokoolla  alarajaa jolle ei kannata hinattavaa viedä?

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Mikä karhotin?
Sehän riippuu paalaimesta ja sen veturista.
Kyllä kaikki sullojalliset länsipaalaimet ainakin 6m vetää. Useimmat 9m.

peltojenmies

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 82
  • Perkele, kun voi pientä ihmistä ahistaa.
Vs: Mikä karhotin?
Claas 255 rotocut ja Valtra 8550.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Mikä karhotin?
Eikö se oo sama vaikka toinen karho siirtyykin vaan toisen päälle. Viime kesänä vanha isäntä yhisteli karhoja vanhalla ketjuharavalla (oli vissiin tekemisen puute. Ikää 70v) ja nopeutti keruuta aikalailla. Rehun laatu on näytteiden mukaan tasasta ja säilyny hyvin. Sotkeutuuhan se rehu siinä noukkimella ja sullojalla.
No mutta se ketjuharavahan ajaa saman asian kun yksiroottorinen karhotin :-\     Vaan jos haluaa hyviä karheita paalaimelle tehdä niin kaksi roottorinen keskelle karhottava silloin ilman muuta.    Kuka tahansa osaa ajaa, hinnat on jo kohtuullisia ja karhe on tasaleveä ja oikean levyinen :)

shavia

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 250
Vs: Mikä karhotin?
Karhottamista on pohdittu, ja joskus naapurin vanhalla Ylön 1-roottoripöyhijällä tehtykin, mutta siihen liittyy pari ogelmaa: Lampaille kun ei yhtään suoda multaa sekaan listerian takia, ja toisaalta rehun pitäisi olla hirmu kuivaa, eli karhotus vasta ihan paalaimen edestä. Ja sitä taas ei pikkuvehkeellä ehdi. Mattoperällä niitettykään ei ole hyvä, kun ei tahdo kuivua tarpeeksi parissa päivässä, ja kolmantena saattaa jo lämmetä.

Olen siis paalauttanut suoraan 240:sen niittomurskaimen karholta. Mahtaa paalausurakoitsijoita vähän kyrsiä, mutta kun kerran kappaletaksalla mielummin tekevät, niin ei rehun laadun huonontaminen karhottamalla taloudellisessakaan mielessä kiinnosta. Joku urakoitsija, jolla olisi etukarhotin, saattaisi pystyä edullisempaan kappaletaksaan, mutta sellaista ei näillä seuduin ole, ja hinnaneron pitäisi kuitenkin olla vähäistä suurempi.

Uusin suuntaushan tuntuu olevan niitto ilman murskausta täysin levälleen, ja karhotus siitä vasta tosi kuivana. Silloin pärjäisi varsin kevyelläkin kuivaheinävehkeellä, ja niin hellästi ottavilla piikeillä, että multaa ei varmaankaan nousisi. Tuo saattaa olla tulevaisuuden visio, mutta mistä saisi sopivan kokoista ja hintaista karhotuskalustoa? Ei se pikkutilalle kuitenkaan muutamaa tonnia enempää saisi maksaa. JF 420:tä ei taida saada uutena, ja käytettynä jos saa, niin taitaa maksaa saman kuin uutena?

Paskervilleri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 320
Vs: Mikä karhotin?
Hei.

Kjelmann myy jf karhottimia ja ainaki nettisivuilla oli 420.

Murskaimeton niitto laittaa heinän ilmeisesti aika maahan jolloin karhotuskin saattaa vaikeutua, näin oon kuullu.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Mikä karhotin?
Karhottamista on pohdittu, ja joskus naapurin vanhalla Ylön 1-roottoripöyhijällä tehtykin, mutta siihen liittyy pari ogelmaa: Lampaille kun ei yhtään suoda multaa sekaan listerian takia, ja toisaalta rehun pitäisi olla hirmu kuivaa, eli karhotus vasta ihan paalaimen edestä. Ja sitä taas ei pikkuvehkeellä ehdi. Mattoperällä niitettykään ei ole hyvä, kun ei tahdo kuivua tarpeeksi parissa päivässä, ja kolmantena saattaa jo lämmetä.

Olen siis paalauttanut suoraan 240:sen niittomurskaimen karholta. Mahtaa paalausurakoitsijoita vähän kyrsiä, mutta kun kerran kappaletaksalla mielummin tekevät, niin ei rehun laadun huonontaminen karhottamalla taloudellisessakaan mielessä kiinnosta. Joku urakoitsija, jolla olisi etukarhotin, saattaisi pystyä edullisempaan kappaletaksaan, mutta sellaista ei näillä seuduin ole, ja hinnaneron pitäisi kuitenkin olla vähäistä suurempi.

Uusin suuntaushan tuntuu olevan niitto ilman murskausta täysin levälleen, ja karhotus siitä vasta tosi kuivana. Silloin pärjäisi varsin kevyelläkin kuivaheinävehkeellä, ja niin hellästi ottavilla piikeillä, että multaa ei varmaankaan nousisi. Tuo saattaa olla tulevaisuuden visio, mutta mistä saisi sopivan kokoista ja hintaista karhotuskalustoa? Ei se pikkutilalle kuitenkaan muutamaa tonnia enempää saisi maksaa. JF 420:tä ei taida saada uutena, ja käytettynä jos saa, niin taitaa maksaa saman kuin uutena?

olet juurikin se asiakas jonka takia kaikkien pitäisi tehdä paalausta tuntihinnalla. Nythän muut maksaa sunkin paalauksen jos tekijä ei uskalla ottaa tarpeeksi lisähintaa pienistä karhoista. Sellaset 300 euroa tuntihinnaksi niin johan rupeaisi ääni muuttumaan kellossa. 6-9 metriltä kerätyistä karhoista tulee vaan niinpaljon enemmän paaleja että noillakin tuntihinnoilla kappalehinta ei nousisi kovin suureksi. Nythän paalauksen ongelma on se että se kohtelee asiakkaita hyvin eriarvoisesti sen mukaan millaiset mestat on.

Itte en toki ole paalannut ainuttakaan paalia paalihinnalla vaan aina tuntihinnalla. Nyt toki joudun nostamaan taksaa mutta tuskin kipukynnys vielläkään ylittyy asiakkailtajoilla paikat kunnossa.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Mikä karhotin?
Paras karho paalaimelle tulee keskelle karhottavasta koneesta. Meillä kaveri ajaa Kuhn 2-roottorisella n.7,5 m leveältä ja paalataan Claas 255:sella. Itselle jos koneen ostais niin melkein Elhon V-twin tulis.
Oon vaatimaton!

konehalli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: Mikä karhotin?
Claassin 390 tuolta hallin perukoilta löytyy. urakoitsijan Noukinvaunua varten tuo hankittiin, kun ei viitsi vaunulla koko peltoa tallata. omaa paali ketjua varten ei tule karhoitettua kuin sateen uhatessa. hyvässä kasvustossa ei tule ajettua kuin kaksi karhetta päälekkäin. huonossa kasvustossa viittäkin 320 karhetta päälekkäin.  Jos pelto on kovin epätasainen tai kuski vähänkin huolimaton saa tuolla sekoitettua multa oikein kunnolla rehuun. Harmittaa kanssa kun joutuu ajamaan renkaan karheen päälle kun yksiroottorisella karhettaa. 

Zetor

  • Vieras
Vs: Mikä karhotin?
Minkälaiselta leveydeltä ootte yleensä karhottaneet paalaimelle? Onko lohkokoolla  alarajaa jolle ei kannata hinattavaa viedä?


Meillä kun tehdään kovaa satoa niin yli 5 metristä karhoia ei kannata tehdä; käärimet ei kerkiä kun on kompi- paalaimia.

Zetor

  • Vieras
Vs: Mikä karhotin?
Perään laitto ei sinänsä ole ongelma, koska massikan voi naittaa vaikka koko kesäksi sen eteen. Tuo käsin taittaminen on kylmä huono ominaisuus, saa täälläpäin hyppiä turhan paljon traktorista ulos.

No Katsellaan katsellaan. Onhan tässä vielä monta kuukautta aikaa ;D

Siinähän se just, että jos meinaa jotain saada aikaaseksi on joka hommaan oltava oma kone ja kuski. Siinä ei mei'än muijat auta, paitti kahvin keitossa. Harrastelijat on erikseen, niitä hinataan perässä lähinnä tukien voimalla.

peltojenmies

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 82
  • Perkele, kun voi pientä ihmistä ahistaa.
Vs: Mikä karhotin?
Niittomurskaimena jf 2400 nostolaitemalli. Jos keskelle karhottavan mallin laittaa niin mikä ois sopiva työleveys karhottimella?  Kerran kysyttiin erästä urakoitsijaa, tuumasi vain että on isoja tiloja jo jonossa sen verran et menee kesäkuun lopulle. Laatuhan siinä ois mennu ihan v...iks niin päätettiin laittaa omat vehkeet. Käytettyinä tietenkin.

Viimeksi muokattu: 14.02.12 - klo:07:35 kirjoittanut peltojenmies