Miten noissa hienoissa mittauksissa huomioidaan pellon kuperuus tai koveruus  Nostavat pinta-alaa kuitenkin aina

En tiedä, muuta kuin että aikanaan mitatut polveilevat rinnepellot (jopa 10% kallistusta) pienenivät digitoitaessa aika reilusti..

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:09:57

Miten noissa hienoissa mittauksissa huomioidaan pellon kuperuus tai koveruus  Nostavat pinta-alaa kuitenkin aina

En tiedä, muuta kuin että aikanaan mitatut polveilevat rinnepellot (jopa 10% kallistusta) pienenivät digitoitaessa aika reilusti..

Kaltevuuskin vaikuttaa vähän jos taivaalta mitataan, maastomittauksissa tasainen kaltevuus ei taida vaivata mitenkään.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 06.02.12 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:09:57

Miten noissa hienoissa mittauksissa huomioidaan pellon kuperuus tai koveruus  Nostavat pinta-alaa kuitenkin aina

En tiedä, muuta kuin että aikanaan mitatut polveilevat rinnepellot (jopa 10% kallistusta) pienenivät digitoitaessa aika reilusti..

Kaltevuuskin vaikuttaa vähän jos taivaalta mitataan, maastomittauksissa tasainen kaltevuus ei taida vaivata mitenkään.

Eivät vaikuta mitenkään koska mitataan tasoa. Eli kartalta mitataan kahden pisteen etäisyys tai maastossa GPS-laitteella myös kahden pisteen etäisyys, ilman mitään huomioita korkeusprofiiliin.
Jos hallinto ottaisi käytäntöön mittaustavan jolla pyritään ottamaan huomioon kumpuilevuutta, savikuoppia tai kallistusta olisi hallinto ja viljelijät siinä sivussa sellaisessa suossa ettei "oikeita" pinta-aloja saataisi mitattua muuten kuin lohko kerrallaan paikan päällä.

Pinta-alaa mitataan AINA pystysuuntaisella kartoituksella.
Rinteitä viljelevät joutuu tekeen vähän enemmän samalla rahalla.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:10:36

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 06.02.12 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:09:57

Miten noissa hienoissa mittauksissa huomioidaan pellon kuperuus tai koveruus  Nostavat pinta-alaa kuitenkin aina

En tiedä, muuta kuin että aikanaan mitatut polveilevat rinnepellot (jopa 10% kallistusta) pienenivät digitoitaessa aika reilusti..

Kaltevuuskin vaikuttaa vähän jos taivaalta mitataan, maastomittauksissa tasainen kaltevuus ei taida vaivata mitenkään.

Eivät vaikuta mitenkään koska mitataan tasoa. Eli kartalta mitataan kahden pisteen etäisyys tai maastossa GPS-laitteella myös kahden pisteen etäisyys, ilman mitään huomioita korkeusprofiiliin.
Jos hallinto ottaisi käytäntöön mittaustavan jolla pyritään ottamaan huomioon kumpuilevuutta, savikuoppia tai kallistusta olisi hallinto ja viljelijät siinä sivussa sellaisessa suossa ettei "oikeita" pinta-aloja saataisi mitattua muuten kuin lohko kerrallaan paikan päällä.

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Pinta-alaa mitataan AINA pystysuuntaisella kartoituksella.
Rinteitä viljelevät joutuu tekeen vähän enemmän samalla rahalla.

Tasaisen C-alueen salajuoni kunmpuilevaa A- ja B-aluetta vastaan 

Miten noissa hienoissa mittauksissa huomioidaan pellon kuperuus tai koveruus  Nostavat pinta-alaa kuitenkin aina

Eipä niitä huomioida mitenkään. Täällä päin on noita kumpuilevia vaarapeltoja ja pinta-ala varmasti isompi kuin digitoinnilla saatu.

olisi hallinto ja viljelijät siinä sivussa sellaisessa suossa ettei "oikeita" pinta-aloja saataisi mitattua muuten kuin lohko kerrallaan paikan päällä.

Ei taida olla ihan outo tilanne nykyäänkään 

No eipä ole saapunut vielä meikäläiselle vuoden 2010 lannoitevalvontapöytäkirjat1 Joulun alla 2010 kävin ne henkilökohtaisesti perille viemässä, eli on ainakin taloon saatettu! Sen sijaan viime vuoden pinta-alavalvonta, kolmas vuosi peräkkäin, saatiin jo päätökseen. On se muuten kummallinen laitos tuo ely-keskus, kun kaksi ensimmäistä vuotta saadaan hyväksyttävä pinta-ala, mutta kolmantena vuonna se sitten onkin jo 12 aaria pienentynyt. Lohkolla muuten ei ole tuona aikana tehty muokkaustoimenpiteitäkään, kylvetty vain, että miten se ala nyt sitten yht äkkiä muuttui??? Keskellä suurta aukeata, selväpiirteinen kappale, vain tarkastajat on muuttuneet!

Se oli vaan kuivanut ja kutistunut.
Kertoo tarkastajien ammattitaidosta jotain...
Suomessa on rikollisellakin paremmat oikeudet, kuin viljelijöillä tarkastuksissa.

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Nui jyrkät pellot on meleko hankala viljellä.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:12:35

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Nui jyrkät pellot on meleko hankala viljellä.

Suomessa ei taida paljon noita olla. Pitäisi joskus huvikseen mitata pahimmat paikat. Mut.. viitsisikö... oikeasti

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:12:35

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Nui jyrkät pellot on meleko hankala viljellä.

Tohmajärvellä on yhel isännällä varmaan kaltevuus 70 astetta jos ei enemmänkin. Laitumena on lohkot ja lehmät syö alhaalta ylöspäin. Noita 45 asteen peltoja löytyy paljonkin

Lainaus käyttäjältä: Topias Funke - 06.02.12 - klo:19:03

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:12:35

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Nui jyrkät pellot on meleko hankala viljellä.

Tohmajärvellä on yhel isännällä varmaan kaltevuus 70 astetta jos ei enemmänkin. Laitumena on lohkot ja lehmät syö alhaalta ylöspäin. Noita 45 asteen peltoja löytyy paljonkin

Ei kävisi emolehmille. Tulisi liian sitkeää lihaa ja kohdut pellolle 

Meillä tapaus :mittaaja kävi mittaamassa ,mutta ei koskaan ole esittänyt siitä tulosta kuin tarkastuspöytäkirjassa ja sitä ei hän itse hyväksy vaan alkoi piirtelemään uutta digikarttaa ja pienensi alaa 7 aaria.Kyselin vuoden vaihteen tienoilla että milloin mittaustulos on saatavilla minullekin ei vastausta lupasivat selvittää ei mitään ole kuulunut.Ylitarkastajalle soitin suoraan ei mitään vaikutusta sekopäitä kaikki.Nyt keväällä korjaan taas pintaalan netissä saan asian taas vireille.Asiaa on jauhettu nyt kaksi vuotta eikä selvää tule mikä on mitattu pintaala.Tuo tarkastuspöytäkirja oli minulla ja lähetin siitä kopion elyyn ,mutta eivät uskoneet sitäkään.
Tukia leikattiin sekin oli virheellisesti tehty alle 100 euron leikkauksia ei saa tehdä eli takaisin periä.Että tällästä tämä !

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 06.02.12 - klo:19:14

Lainaus käyttäjältä: Topias Funke - 06.02.12 - klo:19:03

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.02.12 - klo:12:35

Ääritapaus olisi se, että pellon kaltevuus olisi 90 astetta. Eli pystysuora jyrkänne  Tuollaisen pinta-ala on taivaasta mitattuna tasan nolla jos oletetaan viivan leveydeksi nolla. Kuten pinta-alamittauksessa tietysti oletetaan.

Jos pellon kaltevuus olisi tasan 45 astetta ja sen ala olisi maasta mitattuna tasan hehtaari, niin taivaasta katsoen ala on vain jotain 73 aaria. Joku 5-10 asteen kaltevuus ei vielä paljon tunnu.

Voisihan tuon laskea mutta.... ei viitsi.

Nui jyrkät pellot on meleko hankala viljellä.

Tohmajärvellä on yhel isännällä varmaan kaltevuus 70 astetta jos ei enemmänkin. Laitumena on lohkot ja lehmät syö alhaalta ylöspäin. Noita 45 asteen peltoja löytyy paljonkin

Silimä tahtoo valehella aikalailla nuissa asioissa.

Mutta miten määritellään pinta-ala pellolle jossa on huomattavan kokoinen kumpare. Jyrkimmillään tasaselta lähtiessä ehkä 15-20 asteen nousukulmalla ja ylhäällä kuin ison pallon kuve. Kehämittaa kumpareen juurella vajaa kilometri.
Mittaako tarkastaja jonkinlaisen 3-d maastomallin kumpareesta ja siitä laskee pinta-alan vai mahtaako kyetä moiseen operaatioon?
Voipi olla että tyytyvät 2-d tason mittaukseen digipöydällä. Silloinhan asia menee tarkastajan mieleisesti kun pinta-alaksi määräytyy todellista pienempi ala.

Tuollainen pelto on jo hankala koska viljelysuunnitelmassa on jo oikeasti paljon suurempi ala kuin tukihakemuksessa.