Kalakuolemia vähentää Fosvorin väheneminen,,,,

Fosforia karkailee eniten eroosiossa, savisissa vesissä. Se on tärkein puoli. Sitä minimoidaan vähentämällä tai välttämällä muokkaus. Oltiinpa luomussa tai ei. Monivuotiset kasvit jne ok.
Maata köyhdytetään koko ajan fosforista. Isät ja ukit sitä runsaasti peltoihin laittoivat. Nykysuuntaus lienee hyvä, mutta jossain välissä sadon määrät kääntyvät tämän takia laskuun. Viljavuustutkimustuloksia kannattaa tarkkailla.

http://mattipekkarinen.net/LANNOITUSFAO.xls

Tuossa osoitteessa on FAO:n sivuilta saatuja numerotietoja ja niistä johdettuja käyriä.
Niistä näkyy mm se, mikä on lannoitustaso noissa valtioissa. Yllätys on USA:n suht alhainen lannoitustaso, ja Kiinan suht korkea.
Selvästi näkyy satojen nousu viime vuosikymmeninä.

Matti

Satoa nostaa moni muukin tekijä kuin yksin lannoitteen lisäys

Lisäksi kaavioissasi puhuttiin vain lainnoitteesta , ei siis tarkemmin mitä lannoite pitää sisällään,,,

Luomu on hyväksi sitäkn kautta että Keskusliike pöhöttyy vähemmän myrkky -ja lannoitekaupassa

Tulee sellainen enempi tilan sisäinen kierto varsinkin karjaluomutiloilla

 

Joo voidaan kyllä olla kateellisia keskusliikkeille, kaikin mokomin.

Kuvioissani on väärä termi: pitäisi lukea "lannoiteravinteita yhteensä/ha", siis N+P+K.
Karjanlanta ei  sisälly noihin lukuihin. Joten (suunnilleen valtiosta riippumatta) lukuihin pitäisi lisätä 20-30%
Matti

Ei ollut tarkoitukseni väittääkään, että satojen nousu johtuu yksin lannoituksen lisäämisestä. Mutta kyllä runsaan sadon ravinnesisältö on suurempi kuin pienen. Aika tarkalleen nämä asiat ovat samassa suhteessa. Kaksinkertainen sato---> kaksinkertainen N- ja P-määrä.

Kasvinsuojelulla on suuri merkitys siinä, tulevatko lannoituksessa annetut ravinteet laariin vai jäävätkö pellolle ja pellolta valumaan.

matti

http://mattipekkarinen.net/LANNOITUSFAO.xls

Tuossa osoitteessa on FAO:n sivuilta saatuja numerotietoja ja niistä johdettuja käyriä.
Niistä näkyy mm se, mikä on lannoitustaso noissa valtioissa. Yllätys on USA:n suht alhainen lannoitustaso, ja Kiinan suht korkea.
Selvästi näkyy satojen nousu viime vuosikymmeninä.

Matti

Oikeastaan tuo USA:n lannoitustaso ei ole niinkään yllätys. Pitää muistaa että sieltä valtaosa vehnästä viljellään alueella missä joku muu kuin ravinteet on minimitekijä.

Kuivuushan se siellä. Google Earthilla näkyy kymmeniätuhansia vihreitä ympyröitä (halkaisija vajaa kilometri) siinä missä on keskuskastelujärjestelmä. Pohjavettä pumppaavat. Se vähän arveluttaa...
Mutta eipä huuhtoudu ravinteita...

Keskustelu luomun ja tavanomaisen tuotannon paremmuudesta on liian mustavalkoista. Omasta mielestäni kumpikaan menetelmä ei ole täydellinen, eikä missään nimessä lopullinen. Koska maatalous on kehityksessään kohtuullisen kankea tuotannonala, on muutosta tapahduttava jatkuvasti. Ripeisiin muutoksiin ei pystytä. Siksi ärsyttää ihmisten ajatus siitä, että luomu olisi valmis tuote. Toisaalta, en myöskään usko, että tavanomainen tuotanto voi jatkua nykyisellään. Fosfori (louhittu) loppuu, öljy loppuu... Tämän takia itse suljen tämänhetkisistä tuotantotavoista pois vain tehottoman tuotannon, (En pidä termin "tehotuotanto" käytöstä kuvaamaan tavanomaista tuotantoa.) eettisistä ja taloudellisista syistä.

Tässä ei nyt ollut faktaa nimeksikään, vaan lähinnä mielipiteitä, jotka nekin muuttuuvat säännöllisesti. Haluaisin kuitenkin haastaa molempien tapojen kovimmat puolustajat/haukkujat löytämään hyviä puolia sekä luomusta että tavanomaisesta. Ja vaikka ehdotuksia tavoitteesta.

Esim: Roundup ready/clearfield- kasvusto jota lannoitetaan biokaasuvoimalan käsittelyjäännöksellä(pienempi tautipaine) ja typensitojakasveilla. Talveksi kerääjäkasvi.

-> Kustannukset pienempiä, sato kohdallaan ja luonto kiittää.

Kuivuushan se siellä. Google Earthilla näkyy kymmeniätuhansia vihreitä ympyröitä (halkaisija vajaa kilometri) siinä missä on keskuskastelujärjestelmä. Pohjavettä pumppaavat. Se vähän arveluttaa...
Mutta eipä huuhtoudu ravinteita...

Ei ehkä pintavesiin mutta pohjaveteen voi huuhtoutua.
Käytiin Usassa tilalla minkä pellot muistutti maalajiltaan lähinnä meikäläistä uimarantahiekkaa. Siis erittäin hyvin läpäisevää ja tuulierosioherkkää. Tilan toiminta oli täysin riippuvainen häiriöttömästä keinokastelusta, vuorokaudenkin mittainen katkos saattoi olla liikaa. Kasteluun käytettiin tekopohjavettä mikä tehtiin pumppaamalla vettä joesta.. Pohjavesi oli jossain notkopaikoissa todella lähellä maanpintaa.
Pääasiassa viljeltiin erikoiskasveja, viljelykierron takia toki muutakin.
Lannoitusta seurattiin ja tilalla oli tarkat määräykset pohjaveden näytteen otosta ja sen perusteella saatettiin tehdä muutoksia lannoitukseen.

Eikös Saudi-Arabiassa ole tehty päätös että omassa maassa tapahtuva viljely on lopetettava ihan lähitulevaisuudessa syystä että siellä käytetään kasteluun neitseellistä uusiutumatonta pohjavettä ja pohjaveden pinta on laskenut niin rajusti ettei toiminta ole kestävää. Ovat hankkineet korvaavaa peltoa Afrikasta ja jostain vanhoista itä-blokin maista..

Kuivuushan se siellä. Google Earthilla näkyy kymmeniätuhansia vihreitä ympyröitä (halkaisija vajaa kilometri) siinä missä on keskuskastelujärjestelmä. Pohjavettä pumppaavat. Se vähän arveluttaa...
Mutta eipä huuhtoudu ravinteita...

Maaperässä oleva suola pääsee nousemaan pintaan 

"Paljon olis tavanomaisessa viljelyksessä opittavaa luomusta kun osattais ottaa viljelykierrot, lannankäyttö, peittävät kasvustot "

Lantakinko uutta...

Ei mutta varsin monessa paikassa sitä käsitellään ongelmajätteenä mitä vaan pitää dumpata äkkiä johonkin miettimättä senenempää ravinteiden hävikkiä.

Paljonkohan tulis hehtaarille lantaa jos kaikki suomen liete ja kuivalanta levitettäis tasaisesti kasvustoon. Tarvittaisikohan väkilannoitteita enää ollenkaan muuta kun starttia.

Paljonkohan tulis hehtaarille lantaa jos kaikki suomen liete ja kuivalanta levitettäis tasaisesti kasvustoon. Tarvittaisikohan väkilannoitteita enää ollenkaan muuta kun starttia.

Typpeä 45 kg/ha (liukoinen+ orgaanisesti sitoutunut), jonka käyttökelpoisuus parhaallakin tiedolla ja taidolla on noin 50% . Lannoituslaskelmissa otetaan lukuun vain liukoinen osuus (yhteensä riittäisi keskimäärin Suomessa noin 30kg/ha). Jonka käyttökelpoisuus kevätlevitettynä ja mullattuna on väkilannoitetypen luokkaa. Lanta korvaa siis parhaiten käytettynä, koko valtakuntamme pelloille tasoitettuna, 30 kg väkilannan typpeä.
Fosforin osalta on vaikeampi laskea mitään, kun sen liukoisuus on vaikea arvioida. "Vanhaa fosforia" on pelloissa aika paljon, joten jonkin aikaa voitais sinnitellä ilman väkilannoitteita siltä osin kyllä. Jätevesilietteet pitäis ottaa hyötykäyttöön.

http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm

Aiemmin oli tämmöinen teksti:

Juuri näin. Vielä hullumpaa kuin paskan viljan tuottaminen Suomessa on nurmen tuottaminen kalliilla typpilannoitteilla kun samaa voi tuottaa ilmankin. Taitaa ne taviksetkin saada turhan suuria tukia kun niillä on varaa siihen."

Nurmea voinee viljellä ilman torjunta-aineitakin aika onnistuneesti. Varsinkin, jos ei ole aikomus välillä viljellä viljaa tai muuta semmoista, jolle pitäisi olla aika puhdas pelto (juolasta yms). Ilman torjunta-aineitakin ja väkilannoitteitakin saa vihreän joka varsinkaan etäälle ei näytä epäonnistuneelta. Ja määräkin voi olla hyvä, jos tilan karja on saanut paljon ostorehua taikka jos lantaa kärrätään naapureilta tai kauempaakin. Ja apilalla saa hieman typpeäkin, ainakin kirjanpitoon. Järveenkin. Mikäpä on ollessa vaikka luomussa.

Tuo lannan kärrääminen pitkin kunnanraittia ei kuitenkaan valtakunnallisesti lisää lannan määrää eikä poista väkilannoitteen tarvetta Suomessa (tai muuallakaan). Auttaa kyllä saamaan paremman (lämpimämmän) ilmaston, mikäli median liturgiaa on uskominen.

Matti

Kummalakkohan puolellaa pönttövuoren tunnellii on tämä Lapinlahden viisaus syntynynnää ?

Ei kait vaan Pätkä Maurille oo Sukujjjaaa