Rypsi tiputtaa kukinnan loputtua lehdet pois, niin jää loppukesä juolikselle aikaa pulskistua.

Jos juolaa on liian tuuheita alueita, ne ei agilillakaan tokene, koska rypsi ei pääse alussa riittävällä voimalla sieltä juolapusikosta matkaan. Harvahko juola kyllä tukehtuu erittäin hyvin, varsinkin kun siihen agiliin lisää yhtä jutskaa 

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 19.10.15 - klo:22:29

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

Ne leveälehtiset olen hävittänyt viljakierron aikana ArianeS:llä. Kun ei päästä rikkasiemenpankkia kertymään maahan, ei ongelmia rikoista rypsillä. Ensimmäinen toimi keväällä on mulla rypsimaitten äestys. Poutivat savikot tasausäkeellä ja muut joustopiikillä. Sitten kylvetään viljat ja sitten rypsimaan äestys matalaan jolloin häviää taimettuneet rikat aika hyvin ja kylvö lämpimään maahan jolloin rypsi taimettuu nopeasti peittäen mahd. rikat ja kirpoistakaan ei silloin ongelmaa.
Rypsi on vain herkkä olosuhteille. Jos alkukesällä on kylmää ja yöhalloja, sato on aina jäänyt pieneksi. Toinen on kukinta-aikaan ajoittuvat kovat helteet tai lakoonnuttava sade. Jos on alkukesä lämmin ja kukinta-aika kohtuu lämmin, niin se parintonnin sato on aika varma. Mutta yleensä aina joku ilmoissa menee pieleen enempi tai vähempi.

Mutta yleensä aina joku ilmoissa menee pieleen enempi tai vähempi.

Joo ajattelinkin, että pientä ilkun alkua oli puheissa. Näinhän se on, että etelässä säät ovat menneet huonompaan suuntaan, juurikin kevätrypsien osalta, alkukesät usein kylmiä räntäsateisia jaksoja, ainoa vuodenaika joka ei ole lämmennyt, on juurikin alkukesä. Huhtikuussa kuivattavia helteitä juurikin löytyy.

Viljalle erinomainen vaihtoehto tuo alkukesän syksyinen kylmyys, mutta kukkiville öljykasveille varmaan hankala, niin kuin äkkihelteetkin. Joku syy siihen on, etteivät edes nämä etelärannikon eturivin viljelijästarat laita tuosta vaan tuhansia hehtaareja rahakkaita öljykasveja, vaan Oulun läänissä se on rypsinviljelyn pyhättö ?

-SS-

Tänä vuonna n. 70% rypsistä lakoutui pahasti, lakopaikoista ei tullut paljoa mitään, mutta kokonaissato silti  n. 1300kg/ha ja harmittelin jo, että olis pitäny olla ohralla tuokin ala. Mutta kun aloin laskemaan, niin nykyhinnoilla 5tn/ha rehuohra ja tuo rypsisato antaa saman verran nettoa. Lisänä vielä esikasviarvo ja se että rypsinsängelle riittää vain äestys keväällä ennen kylvöä.
Kun tuo 75 % pääkasvin sääntökin on, niin rypsi sopii hyvin viljakiertoon. Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.

Tänä vuonna n. 70% rypsistä lakoutui pahasti, lakopaikoista ei tullut paljoa mitään, mutta kokonaissato silti  n. 1300kg/ha ja harmittelin jo, että olis pitäny olla ohralla tuokin ala. Mutta kun aloin laskemaan, niin nykyhinnoilla 5tn/ha re***** ja tuo rypsisato antaa saman verran nettoa. Lisänä vielä esikasviarvo ja se että rypsinsängelle riittää vain äestys keväällä ennen kylvöä.
Kun tuo 75 % pääkasvin sääntökin on, niin rypsi sopii hyvin viljakiertoon. Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.

Torjuikko pahkahomoja ollenkaan? 

Rypsin esikasviarvon merkitystä hoetaan aina rypsinviljelystä puhuttaessa, mutta onkohan se pelkkää paskapuhetta, tietysti jos on monta vuotta peräkkäin lohkolla viljelty samaa viljaa, niin voihan se rypsi katkaista tautipaineen, mutta ei se montaa sataa lisäkiloa tuo rypsiä seuraavalle viljalle.

Torjuikko pahkahomoja ollenkaan? 

Pahkahomoja tuli säiliöön vain lakopaikoista, Mitä turhaa ruiskuttaa lähes pilalle mennyttä kasvustoa.

Siis varmaan kiekkokoneella menee rypsinsänki äkeellä irrotettuna. Vai lautasmuokkarilla niin kuin tuossa näkyvät tekevän. Meneekö se keväällä niin pirstaleiksi vai onko ihmisillä sellainen sänkileikkuri vai miten se on.

Löysin kanadalaisen öljykasviopetusjutun , nimeltään Canola School. Siellä esimerkiksi oli suoraanpuinnista kovasti epäröintiä vieläkin, vaikka rounduppia ja muita aineita käytetään. Eli vieläkin jotkut asiantuntijat suosittelevat karheeltapuintia. Mutta kuitenkin, Suomessa ei tuollaista filmiluentopohjaista juttua, paikan päällä tehtyine esityksineen, saataisi aikaiseksi, vaan nehän on semmosia vanhoja prujuja nettimuotoon kirjattuna.

https://www.youtube.com/playlist?list=PLE49386B95179BD3F

Sitten on muitakin luentoja, esim.

https://www.youtube.com/watch?v=sxZk7LzEL1U

-SS-

No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.

Vehnää en ainakaan ikinä laita, 2004 sain siitä sellaisen kauhun kun sitä pistolapiolla hakkasin kuivuriin kärryistä ja se 4 ha sato imi 3000 l öljysäiliön tyhjäksi.

O---o-o---kei. 

En muista viljan kanssa ongelmia kuin 1993, kun oli niin kuivaa, et puinti alkoi katkoa jyviä ja pirstoa pahnaa. Olisiko 10 %. Ja sato pieni.
Ennen 2005 kylmäilmakuivuri onnistui oikein mainiosti. Siten kun sai hankituksi isomman perinteisen lämminilmakuivurin, tuntui, että mitä tahansa
voi tapahtua ja aina saa kuivaksi.  No, myönnetään, 1987 piti kuivata pikkuisella lämminilmakuivurilla hankalasti, koska oli niin myöhäinen vuosi.
Olikohan silloin huippuvuosi rypsillä ?

Kuitenkin, useimpina vuosina kevätvehnät on saanut puiduksi elokuussa. Vain 2012 meni syyskuun puoliväliin.
Ja tänä vuonna, en enää muistakaan, noin viikkoa aikaisemmin kumminkin oli Zebra puitavissa.

Noin joka toinen vuosi ruis ja syysvehnäkin on ollut puitavissa heinäkuussa, melkein syysrypsin puintirytmissä.

Ehkä tässä nähdään sateisen alueen ongelmat viljan myöhäisillä syyspuinneilla. Amerikkalaisessa rypsiohjeluennossa oli pieni piikki,
"kuka tahansa pystyy viljelemään vehnää". - oli rypsikellokkaitten sanonta. Se luennoitsija muutti vähän:
"Kuka tahansa pystyy viljelemään öljykasveja sateisilla alueilla. Sitten kun kesän sateet jäävät allekin 250 mm, mikään ei olekaan enää itsestään selvää."

-SS-

No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.

Miten Jukossa hallitset keskiosan vantaitten syvälle menemistä. Lisäksi etu- ja takavantaat Jukossa menevät selvästi eri syvyyteen. Kylvätkö pelkästään takavantailla. Oletko laittanut prikkoja jouseen pyörien kohdalle, koska tahtoo jäädä pintaan.

Se, mikä Tumessa on paremmin kuin tuossa Jukossa, on kylvövantaiden etulaakeroinnin laitto kahteen riviin. Ja pyöränjälkien kompensaatio ketjulenkeillä. Jukossa pitäisi vaihtaa ne pyöränjälkien kuluneemmat vantaat keskivantaisiin, jos jaksaisi. Siis Jukolla meinaan kuitenkin laittaa, koska Jukon nastasyöttö vaihdelaatikolla on mainio juurikin piensiemenillä. Enkä halua epäonnistua lähtötelineisiin. Jukolla jo vuodesta 1968.

Yksi mikä kiinnostaa, on rakentaa jalas vantaan taakse, että se syvyys ei menisi liialliseksi. Vantaita olisi 45 varaosaa modifioitavaksi.

-SS-

Nähtävästi pohjavesialueilla ainoa mahdollinen rikka-aine on Matrigon. Juolavehnälle Targa Super. Tuli mieleen, että noilla pitkillä saroilla, joille on ensi syyskesänä tarkoitus laittaa syysrapsia, nin  on pakko katkaista ruiskutus 40m yläpäästä, ja käydä erikseen sitten Matrigonilla, vaikka Butisanilla voisi sen muun alan laittaa. Eli tulee semmoinen koukkaus saralta takaisin.

Ärsyttävää.

Juolavehnälle ajattelin koko alalle Targasuperin.

Kuitenkin, VYR öljykasviohjeessa on jäätävää tekstiä:

"MTT:n toteuttamassa vuosina 2007–2009 Etelä- ja Keski-Suomen kevätrypsi- ja kevätrapsipelloilla tehdyssä rikkakasvi-kartoituksessa viisi yleisintä rikkakasvilajia olivat peltomatara peltovalvatti, jauhosavikka, pillikkeet ja saunakukka (Kuva 1).

Kartoituksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä rikkakasveja oli torjuttu kemiallisesti vain noin puolella havaintopelloista. Ruiskutetuista pelloista vain 15 % luokiteltiin runsaasti rikkakasveja kasvaneiden luokkaan, kun ruiskuttamattomista pelloista 30 % oli runsaan rikkakasvillisuuden valtaamia. Pelloilla, joilla rikkakasveja esiintyi vähän, öljykasvien keskisadot olivat noin 300 kg/ha suurempia kuin niillä pelloilla, joilla rikkakasveja kasvoi runsaasti. MTT:n rikkakasvien torjuntakokeissa rypsillä ja rapsilla tehokkaalla rikkakasvien torjunnalla on normaalisti saatu 15–30 % sadonlisää. Tehokas rikkakasvien torjunta vähentää myös rikkakasvien siemeniä rypsin tai rapsin sadossa, jolloin sen laatu ja arvo nousevat."

Eli 1500 kg sadosta 300 kg. Sen verran alempi on koeruutusato esim CL-lajikkeella. Ja ainekulu ( 120€)  on vähintään siemensadon lisän arvon suuruinen.

Totta kai siemenpankin väheneminen ja kaunis kasvusto ovat arvoja sinänsä, mutta siis aivan sikamainen porsastelurääseikkö tuottaa käytännössä saman, maaperän ja ilmaston mahdollistaman sadon.

Huh-huh, ja osa aineista mahdollisesti syöpävaaralisia ! Butisan S uudesta käyttöturvatiedotteesta kopioitu:
"Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa."
 
Onhan tuo kirppa, rapsikuoriainen ja pahkahome ne oleellisemmat jutskat, varmaankin. Pohjavesialuetta olisivat ne parhaat etelärinteet, rapsille.

-SS-

Syysrypseissä ja -rapseissa rikkakasviongelma on niin pieni että kannattaako vaivautua. Suurin osa rikoista ei nimittäin ehdi rypsin kans kilpailemaan, vaan tukehtuu alle. 

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 21.10.15 - klo:23:29

No mulla on laahavannasjuko. Ei tuki rypsinsilppu yhtään. Lapiorulla+ joustopiikki. on kylvömuokkaus. Varmaan pelkkä joustopiikkikin 2x riittäis.

Miten Jukossa hallitset keskiosan vantaitten syvälle menemistä. Lisäksi etu- ja takavantaat Jukossa menevät selvästi eri syvyyteen. Kylvätkö pelkästään takavantailla. Oletko laittanut prikkoja jouseen pyörien kohdalle, koska tahtoo jäädä pintaan.

Se, mikä Tumessa on paremmin kuin tuossa Jukossa, on kylvövantaiden etulaakeroinnin laitto kahteen riviin. Ja pyöränjälkien kompensaatio ketjulenkeillä. Jukossa pitäisi vaihtaa ne pyöränjälkien kuluneemmat vantaat keskivantaisiin, jos jaksaisi. Siis Jukolla meinaan kuitenkin laittaa, koska Jukon nastasyöttö vaihdelaatikolla on mainio juurikin piensiemenillä. Enkä halua epäonnistua lähtötelineisiin. Jukolla jo vuodesta 1968.

Yksi mikä kiinnostaa, on rakentaa jalas vantaan taakse, että se syvyys ei menisi liialliseksi. Vantaita olisi 45 varaosaa modifioitavaksi.

-SS-

No mä olen keventänyt keskimmäisten vantaiden painotusta, onhan Jukossa vannaskohtainen säätö ainakin Optiseed malleissa. Tulee tasainen kylvö.
Joka vantaasta kylvän, en oo huomannu eroa etu ja takavantaiden välillä.