Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.15 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: nisu - 19.10.15 - klo:08:53

  Aurea ja clmoksi

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 18.10.15 - klo:22:47

Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?

 Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.

Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua 

Eli loppujen lopuksi ei sittenkään pääse edes clearfieldrypsillä paremmille katteille kuin rehuohrassa, siinä selviää sentään max. 2 ruiskutuskerralla, ei edes se 90€ palkkio auta.

Eikös suorakylväjillä tule jo kaksi ruiskutuskertaa syksyisen ja keväisen glyfosoinnin myötä 

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 19.10.15 - klo:09:07

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.15 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: nisu - 19.10.15 - klo:08:53

  Aurea ja clmoksi

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 18.10.15 - klo:22:47

Mikä on tuon Clamox-ruiskutuksen hehtaarikustannus? Selviääkö alle 100 eurolla?

 Ne myydään kymmenen hehtaarin pakettina eli 60 kiloa siementä ,20 litraa clamoxsia ja 10 litraa dash kiinnikettä,
hinta viimme talvena alvillisena 1400 euron tietämillä ,eli noin 120 euroa alviton hinta hehtaarille.

Ei ihan huonokaan, mutta eikös elukat ja pahkahomeen pidä noistakin torjua 

Eli loppujen lopuksi ei sittenkään pääse edes clearfieldrypsillä paremmille katteille kuin rehuohrassa, siinä selviää sentään max. 2 ruiskutuskerralla, ei edes se 90€ palkkio auta.

Eikös suorakylväjillä tule jo kaksi ruiskutuskertaa syksyisen ja keväisen glyfosoinnin myötä 

Parina syksynä kun ruiskuttaa juolat, niin sen jälkeen niistä ei enää riesaa ole.

Höpö höpö taas. 

Täs oikeat kustannukset alvittomana. Suurin osa rinnakkaistuotehintoja.

Rikkatorjunta on yht. n.62-euroa (Agil, Galera+dassoil)
Elukkariskutukset yht. n.23-euroa, jopa kolme eri kertaa(usein kertakin riittää) eri aineilla (Karate, fastac, biscaya)
Pahkahometorjunta on n.23-euroa (Juventus+sportak)

Torjuntakustannukset yhteensä noin 100 - 110-euroa, riippuen tuolaistorjuntakerroista 

No tulipa ne cl kulut jo tuossa. 120 + 50 noin. Eli lähemmäksi pääsin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Tuo minimierä kasvaa nykyään kaikessa aina vaan isommaksi, viljan sertisiementä sentään saa parin hehtaarin paketin ja jotain perus rikka-ainetta 5 - 7 ha : lle kerrallaan.

Onhan tuo 10 ha tasajako mietintää tarvitseva.

-SS-

No tulipa ne cl kulut jo tuossa. 120 + 50 noin. Eli lähemmäksi pääsin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Tuo minimierä kasvaa nykyään kaikessa aina vaan isommaksi, viljan sertisiementä sentään saa parin hehtaarin paketin ja jotain perus rikka-ainetta 5 - 7 ha : lle kerrallaan.

Onhan tuo 10 ha tasajako mietintää tarvitseva.

-SS-

Kyllä muutamat on myyny ihan säkki ja purkki systeemilläkin. Ei tarvi osaa 10 ha:n pakettia. Voi ostaa pienemmillekin aloille.

Nyt oli ekaa kertaa aureaa kylvös noin 20 hehtaarin alalla. Sato vajaa 2100kg/ha. Rikat pysyi erittäin hyvin kurissa multamaallakin. Näille maille ei galerasta oo juuri iloa kun jää vaan vesiheinälle enemmän tilaa kasvaa ja sehän sitten kasvaa... Mulle ainakin myytiin siemenet ja clamoxit "erikseen". Eli sain molempia sen verran kun halusin.

Kattees rypsi kyllä pesi tänä vuonna ohran selvästi. tais järjestys olla ruis, rypsi, vehnä, ohra.

Täytyy kans perehtyä tohon ClearFiillinkiin, josko sitä ensvuonna 

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

 

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 19.10.15 - klo:22:29

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

Varo ettei totuuden viestin tuojaa ammuta...

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 19.10.15 - klo:22:29

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

  Itse kun ensimmäisen kerran -99 vuonna rypsiä kylvin ,niin juurikin tuon rypsi 2000 nimisen opuksen lujin
useampaan kertaan kannesta kanteen, oli pätevä opus seikkaperäisten kuvien ,kuten muokkauksesta.
  Harmi vaan kun oli paperiversiona silloin ja en samaa ole sitten netistä löytänyt ,taikka en ole osannut hakia.
 
 Kyllähän se ensimmäinen rypsikierto ilman rikantorjuntaa onnistuu ,jos viljoilta oli tunnollisesti rikat torjuttu,
mutta sitten toisella ja kolmannella rypsikierrolla saattaa rikatkin jo haitata.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.15 - klo:23:36

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 19.10.15 - klo:22:29

Rypsi on siitä mukava kun kasvinsuojeluaineisiin ei siinä mene juuri mitään. Kuoriaiset kerran ja tarpeen mukaan sekaan Agil, siinä se. Harvoin olen yhtä kertaa enempää rypsimaalla ruiskun kanssa käynyt.

  Voisiko tätä avata vähän ? Siis leveälehtisistä rikkakasveista ei ole mitään havaintoa ? Vai onko käytössä devrinol. Mutta pitäähän sekin ruiskulla...

Mutta viljanviljelyssä tuollaisilla mailla ei tarvitsisi käydä ollenkaan ! Siis ruiskulla. Muutenkin, jos keskisatoja ajatellaan, niin Suomen viljojen keskisadot tulisivat käytännössä ilman mitään panoksia; mitä hintelämpi ja harvempi kasvusto, sitä vähemmän tauteja. Peitattu siemen riittää, 200 kiloa salpietaria. pH 4.8 - 5.2 . Ei todellakaan ole vaativaa, lajikkeesta titetenkin riippuu. Suurin ongelma onkin, että noihin keskisatoihin käytetään aivan liian paljon panoksia, kun menisi ilmankin...joku yksittäinen asia siellä silloin puuttuu, esimerkiksi sopivat sateet.

Nyt näyttää tämän keskustelun perusteella siltä, että kevätrypsin keskisadot ylitetään jopa 60%,  ilman kasvinsuojelupanoksia, melkein ilman mitään panoksia ?

Eli menee päinvastoin kuin viljalla: Viljalla sadot nousevat suorassa suhteessa käytettyihin panoksiin. Eri asia on, nouseeko satotaso riittävästi korvaamaan kustannukset. Ei välttämättä. Kuitenkin nousee.

Kevätrypsillä osaajat ilmoittautuvat peittaamattomalla siemenellä ja kertaruiskutuskella (jos muistaa tai ei ole oikein saumaa pestä ruiskua, niin jättää väliin) , ja sadot 2 - 3 tonnia ? Muut, jotka käyvät 5 tai useamman kerran torjumassa karseita kirppa / kuoriais - pahkasika vai mitä ne nyt oli  - invaasioita, he joutuvat tyytymään tuhannen kilon pintaan asettuviin satoihin ?

Tämähän ei voi olla koko totuus, joku vedättää täällä kovasti, olisiko Rypsi2000-projektin kellokkaat ?

-SS-

  Itse kun ensimmäisen kerran -99 vuonna rypsiä kylvin ,niin juurikin tuon rypsi 2000 nimisen opuksen lujin
useampaan kertaan kannesta kanteen, oli pätevä opus seikkaperäisten kuvien ,kuten muokkauksesta.
  Harmi vaan kun oli paperiversiona silloin ja en samaa ole sitten netistä löytänyt ,taikka en ole osannut hakia.
 
 Kyllähän se ensimmäinen rypsikierto ilman rikantorjuntaa onnistuu ,jos viljoilta oli tunnollisesti rikat torjuttu,
mutta sitten toisella ja kolmannella rypsikierrolla saattaa rikatkin jo haitata.

Tollasta oppia löytyy netistä 

http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/

Niin ja sitten on tällänenkin, tuolla on keskustelufoorumikin 

http://rapsi.fi/index.php

Suomalaiset oppaat puhuvat vaan vanhaa tietoa kylvöajoista ja niin edelleen. Svens raps:n sivuilla olin lukemassa viime yövuoron niiden öljykasvirummutus-projektia, ja siellä oli melko selvää tekstiä tuosta kevätkylvöisestä öljykasvista. Eivät nähneet oikein tulevaisuutta, koska syyskylvöiset samalla panostuksella tuottivat lannoitteet ja panokset paremmin takaisin.

Selvillä tutkimustuloksilla käytiin kiinni mm. kevätrypsin/rapsin maalajiongelmaan:

Ensin tehtiin selvä ero kevyitten ja raskaitten maalajien välillä. Joku voi väittää, että hänellä on savea, mutta saviakin on kevyitä ja raskaita. Raskailla savilla kevätorastuminen oli merkittävin ongelmien aiheuttaja. Kevyillä mailla sadot kukoistivat, ja suurin ongelma olikin ylitiheyden välttäminen ja voiman meneminen varteen eikä siemeniin. Etelä- ja Keski-Ruotsissa taasen kevätkuivuudet raskailla mailla ovat pahentuneet, se on suurin tekijä sikäläiseen kevätöljykasveista luopumiseen.

Sitten kylvöaika: Kolmea eri kylvöaikaa testattiin, kevyillä mailla pystyttiin kylvämään niin kauas kesään kuin vaan syksyllä saatiin puiduksi. Raskailla mailla saatiin aivan eri tulos: Myöhäinen kylvö tuotti huonon ja heikon kasvuston, jopa kadon, rypsi on alkukehityksessään vaatelias kosteuden suhteen. Aikainen kylvö maan juuri kuivuttua pinnalta, tuotti heikon tuloksen, varsinkin jos kylvön jälkeen oli kylmä jakso. Kylmyys vikuutti öljykasvin kasvua ja altisti sen tuholaisille jurotessaan jopa pitempään kuin myöhemmin kylvetty. Lisäksi "plastinen liikkuminen" syvemmässä maakerroksessa kovetti mullan myöhemmin kesällä, ja rypsi onkin - yllätys-yllätys - paljon herkempi tiiviille maalle kuin viljat.  Eli keskimääräinen viljan kylvöajan puoliväli havaittiin parhaimmaksi, mutta todettiin sekin, että raskailla mailla kevätkuivuuden vallitessa kyse on kompromissista, ja erittäin kapeasta kylvöikkunasta, ja hävikkiriski on aina olemassa. Siksi suositeltiin suoraan syyskylvöisiä öljykasveja.

Sitten kylvömuokkaus: kevytmuokattu oli paras, kultivointi syksyllä ja keväällä matala äestys, tai keväällä 2x kultivointi. Kyntö oli toiseksi paras, mutta kuivui usein liikaa. Suorakylvö ei onnistunut yhtä hyvin, ehkä syynä oli pintamaan ryhdikkyys ja kevään alhaisemmat lämpötilat.

Kylvösyvyys: 2- 3 cm kylvösyvyys oli anteeksiantamattoman heikko etelän raskailla mailla. Siemenen vararavinto ei riittänyt ponnistamaan juurta alaspäin samassa tahdissa kun kevätkuivuus painui alaspäin. 4 cm osoittautui paremmaksi kuin matalampi kylvö. Taas jälleen, kevyillä mailla pintaankylvö oli paras.

Suomalaiset rypsikouluttajat ovat nekin oman tietonsa saaneet Ruotsista ja Tanskasta. Ruotsissa on meneillään projekti Raps 20/20, alkanut 2010, eli kustannukset alas 20% ja sato 20% ylös. Siitä täällä sitten guruillaan kuin olisi täällä oikeasti keksitty projekti lisätä öljykasvien viljelyä.

Kyseisen projektin aloitusvideo  "På Väg till 5 ton !"

https://www.youtube.com/watch?v=pTC-tSuqjQE

ALLT ÄR MÖJLIGT !

-SS-

Tuossa Köntyksen linkittämässä VYR oppaassa on hieno asenne, sama tuntuu olevan luomuoppaissa. Tee näin ja noin, ja siitä seuraa valtaisat sadot, enempi kuin muilla ainakin, jos kuitenkaan et saa mitään, maasi rakenne ei ole kunnossa tai lohkosi eivät sovellu siihen. Jospa kaiken maailman konsulenttien palkka olisikin täysin riippuvainen sadon kehityksestä, saisivat esimerkiksi vain 2000 kg:n ylittävästä sadosta komissiot. Alkaisi varmaan otta mennä ryppyyn enempi ja alkais hikeä pukkaamaan kun maa on paljas vaan..

Nyt jos laittaisi vaikka viljavuustutkimuksen leimat ja saadut satotasot jollekin kellokkaalle, niin johan tulisi suositusta, et juu laita vaan, ja sitten jotain helvetin paskanjauhantaa, että matalaan, mutta ei kuivaan, aikaisin, mutta ei kylmään.

-SS-

3 kertaa mää kävi ruiskulla. Clamox+karate zeon, avaunt ja acantoa pahkahomeeseen.
Kirpoista ei ole normaalisti haittaa rypsille. Niillä on peloteltu sen yhden älyttömän kirppavuoden jälkeen isännät. Muutama reikä lehdissä ei merkkaa mitään. Kuoriaisten kans pitää olla tarkempana. Siihenkin vaivaan löytyy onneksi nykyään tehokkaita aineita.

Jos pellossa on paljon juolavehnää niin en luottaisi siihen että pelkkä Clamox riittää sen torjuntaan. Vaikka juola ottaakkin Clamoxista nokkiinsa niin kummasti se vain toipuu loppukasvukaudesta. Tänäkin vuonna juolavehnä vihertää komeasti rypsin sängessä vaikka ruiskutin Clamoxia 1,8 l/ha. En usko että tulos olisi ollut yhtään sen kummempi vaikka annos olisikin ollut täydet 2 litraa hehtaarille.