Komppaan astralia. Mikään ei saa sammakkoa surullisemmaksi kuin se, että vanhan hienon talon "energiatehokkuutta" ollaan parannettu asentamalla lisäeriste hirren ulkopinnalle ja päälle uusi vuoraus, samalla tietty on vaihdettu vanhat, puiset ruutuikkunat uusiin. Sammakko on nyt kolme vuotta rempannut vanhaa taloa ja vielä purkkiakaan uretaania en ole käyttänyt, vaikka ikkunoita ja oviakin on vaihdettu ja korjailtu... Pellava rules.

Onhan se tosiaan melkolailla nolon näköistä kun tuollaiseen vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettuun kunnon hirsitaloon on vaihdettu niitten alkuperäisten 10-tuumaisten karmien tilalle nykyajan max 170 mm levyiset rimpulat ja samalla seinää paksunnettu ulospäin 10-20 cm.
Kapenee muuten näkemäsektorikin aika paljon sisältä ulos päin kun ikkunat syvällä ulkoseinän pinnasta. 

Kohteita on niin monenlaisia. Meidän 70-lukulaisessa, matalassa elementtitalossa ei nuo arkkitehtuuriset asiat ole paivavimpana vaakakupissa. Ikkunoiden vaihdolla haetaan ensisijaisesti asumismukavuutta, josta nestori2 mainitsikin..

Ikkunakaupat tein jo syksyllä, tulin vain vähän katumapäälle tuon korvausilmaratkaisun kanssa. Sen voisi vielä muuttaa, kun toimitus on kevätpuolella. Siksi kyselin käyttäjien kokemuksia/näkemyksiä.

Erillisen ventiilin vois ehkä laittaa sopivampaan paikkaan kuin ikkuna - eli sieltä voi tulla vetoa . Ja varmasti hyötyy kun vaihtaa 70-luvun ikkunat uusiin "vanhankunnonhyvänajan ikkunat onkin eri juttu

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 10.11.11 - klo:19:42

Komppaan astralia. Mikään ei saa sammakkoa surullisemmaksi kuin se, että vanhan hienon talon "energiatehokkuutta" ollaan parannettu asentamalla lisäeriste hirren ulkopinnalle ja päälle uusi vuoraus, samalla tietty on vaihdettu vanhat, puiset ruutuikkunat uusiin. Sammakko on nyt kolme vuotta rempannut vanhaa taloa ja vielä purkkiakaan uretaania en ole käyttänyt, vaikka ikkunoita ja oviakin on vaihdettu ja korjailtu... Pellava rules.

Onhan se tosiaan melkolailla nolon näköistä kun tuollaiseen vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettuun kunnon hirsitaloon on vaihdettu niitten alkuperäisten 10-tuumaisten karmien tilalle nykyajan max 170 mm levyiset rimpulat ja samalla seinää paksunnettu ulospäin 10-20 cm.
Kapenee muuten näkemäsektorikin aika paljon sisältä ulos päin kun ikkunat syvällä ulkoseinän pinnasta.

Niinpä, meillä on reilu parisataa eri lasinpalasta kaksisinkertaisena kunnon puupokissa eikä luovuta niistä varmaan. Sisäpoka pitää olla tiukka ja ulkopokan pitää valskata, niin ei huurru. Lasit valskaa, mutta keskuslämmityksen laiton jälkeen en kaipaa tiukempia. Ikkunakauppiaat ovat poikenneet solkenaan, mutta kun olen kysynyt samanlaisia, niin selityksiä tulee, mutta ei kauppoja. Talo olisi laakista pilalla, jos siihen laittaisi modernit reiäntäytteet tai tiilikaispellin kattoon.

Luonnollinen ilmavaihtohan pelaa sitä paremmin, mitä pidempi on savupiippu, siellähän myös nuo ilmastoinnin hormit ovat. Lyhyellä piipulla ilman koneellista ilmanvaihtoa  saattaa ilma kiertää väärään suuntaan. Korvausilmaaukot  suoraan läpi yläkarmin ovat aikalailla oikeassa paikassa, suutin on ylöspäin, joten korvausilma suuntautuu huoneen kattoon, joten epämielyytävä veto ei silloin haittaa.
Asumismukavuutta kaksikerroksinen lämpölasi lisää. Kylmä ikkunapinta lisää ilmavirtausta aiheuttaen vedon tunteen. Se on tosi, että alentuneina energiakustanuksina uudet ikkunat eivät itseään takasin maksa.  Itselläni myös yhtenä kriteerinä oli helppohoittoisuus eli uudet ikkunat avautuvat sisäänpäin helpottaen niiden pesua. Uskon myös alumiinisten ulko-osien olevan varsin huoltovapaita eli uusintamaalauksia ei tarvita.

Jos on tollaset kunnon puukarmit ni kannattaa ennen korjauttaa ne ja muistaa et ainoostaan 5-10% lämpöhävikistä tulee oikeasti ikkunoista vaikka ne ikkunafirman lämpökamerat näyttäis mitä. Tottakai ikkunankohta on aina ulospäin lämpösempi, oli se minkä ajan ikkuna tahansa.

Kyl niillä akkunoiden vaihdolla oikeasti säästää lämmityksessä.

Sun harakanpesässä lämpöhävikki taitaa olla 80% jos yläkerran klasit on 1800-luvulta. Lämpö nousee ylös ja sieltä se vilistää pokan välistä ja ruudusta ulos.

Kyl niillä akkunoiden vaihdolla oikeasti säästää lämmityksessä.

Sun harakanpesässä lämpöhävikki taitaa olla 80% jos yläkerran klasit on 1800-luvulta. Lämpö nousee ylös ja sieltä se vilistää pokan välistä ja ruudusta ulos.
[/quote]

Ei muuten oo, just rempattu ja kuvattu ni ihan samansävyset käyrät antaa noi orkkislasit, ulkonäköö vaan on vähä helvetisti enemmän ku jossai uudes auton sivulasis.

Ja jos lasketaan se rahamääränen hukka mikä noista tulee ni tollanen kunnolla tehty sydänpuuikkuna kestää sentään helposti sen 50 vuotta kun nää uudet paskakarmit on vainaat 20 vuodessa ni voit laskee et onko sit 16 ikkunan vaihtaminen niin halpaa puuhaa.

Varsinkin kun näissä kohteissa ikkunan ulkomuoto ei saa muuttua eli kaikki karmit ja lasit menee sit erikoismittana.

Se missä oikeesti vanhas hirsitalossa säästää on se että sisäremontin yhteydessä tarkistetaan yläpohjan eristeet ja tarvittaes vaihdetaan ne johonki hengittävään puukuitueristeen ja varmistetaan että siellä ei ole rakoja jotka päästää vedon sinne.

Samoin ku lattianrajat on syytä paperoida kunnolla tiiviiks että veto ei pääse sinnekään niin tuntuu tollanen 60mm paksu lankkulattiaki lämpöseltä tassujen alla.

Yllä joku jo kertoki et pellava on se kama mitä noissa ikkunarei'issä ja muissa pitää käyttää ja näinhän se onkin mut mun oli pakko laittaa köyhänä kutteri/puru yläpohjaan ja lattian alle ku reilu puolemetrii pellavaa sinne olis ollu melko kallis. Eiköhän tuollaki oo ihan kohtalainen lämpöarvo 

Puuseppä on hyvä vaihtoehto. Mulla on tuohon uudisosaan paikallinen seppä tehnyt ikkunat ja ovet vanhan mallin mukaan, sisäpuolella lämpölasi ja ulkopuolella normaali, ikkuna on malliltaan sellainen jossa pokat on heloilla kiinni karmissa, eli ne lähtee kokonaan irti. Ensi suvena on tarkoitus laittaa toinen 60-luvulla peruspilattu kuisti uuteen uskoon ja korvata kaikki silloin laitetut glassit talon alkuperäisillä kuistin ikkunoilla, niillä onkin ikää sitten jo reilusti yli 50-v mutta silti ne on vielä iskussa ja helposti kunnostettavissa. Ja se lasi, puhallettua ja vedettyä... 

Ps. Lukekaa Panu Kailaa, niin ymmärrätte...

Nää on taas tapauskohtaisia juttuja ja uudemmissa asumuksissa voi huoletta toteuttaa erilaisia ratkaisuja kuin vanhoissa. Suomen rakennuskannasta vain noin 2% on yli satavuotiaita, älkää ihmeessä menkö pilaamaan niitä!

Joo Talotohtori on sellanen kirja mikä kannattaa ihan uudisrakentajanki lukasta läpi. Aukee silmät hiukan

Viisas rakennusinsinööri väittäis että lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa korjaisi tuon hukkalämmön määrän kohtuulliselle tasolle.

Ilmanvaihtokoneen LTO on energiaa säästävä systeemi lämmityksiin. Eräässäkin isossa tehdashallissa lämmitettiin 10kW tuloilmaa, kun LTO oli 100% (ulkulämpötila 6C, sisä 15C). Sähkön kulutuksen voi miettiä 9kW sähkölämmittimestä, tehoton laite isoissa tiloissa. Ilman vaihtuvuus oli 5m3/h.

Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.

Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.

Jokaisessa tehoviljelijässäki asuu pieni LandeHoo, sulla sen vaan purkautu ihan konkretiaks tänä vuonna 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.11.11 - klo:09:37

Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.

Jokaisessa tehoviljelijässäki asuu pieni LandeHoo, sulla sen vaan purkautu ihan konkretiaks tänä vuonna 

Ajetaan avaruusajan raputtomilla ja tölliin tungetaan turvetta, tuohta ja sammalta...

Ajetaan avaruusajan raputtomilla ja tölliin tungetaan turvetta, tuohta ja sammalta...

Niin se on et joka hommassa kannattaa valita se paras vaihtoehto. Ite asut jossain nollaenergia-FinnFoamilaatikossa jossa ei pienen oven lisäks ole yhtään ikkunaa ja sen huomaa? 

P.S. Eikä muuten tuoretta hengitysilmaakaan