Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Vastaranta - 09.11.11 - klo:17:28
-
Meillä on menossa ikkunat vaihtoon 70-luvulla rakennettuun asuinrakennukseen. Samalla olisi tarkoitus parantaa ilmanvaihtoa ikkunoihin asennettavien raitisilmaventtiileiden ja myöhemmin asennettavien huippuimureiden avulla. Ikkunantoimittajat myyvät esilämmittävää raitisilmaventtiiliä, jossa sisään tuleva ilma nousee lasien välissä ylös ja lämpenee hieman, esim. Domuksen VenTec. Toimiikohan idea muutoinkin kuin insinöörien päiväunissa?
-
Mielenkiintoista olisi tietää miltä sisimmäinen klasi tuntuu 20-30 asteen pakkasilla. Ja paljonkohan se tuloilma sitten ehtiikään loppujen lopuksi lämmetä siellä klasien välissä? Kovin pitää olla hidas kierto jos sillä jotain merkitystä on.
Samoin tulevan ilman lämpötila mietityttäisi kesällä kun aurinko kuumentanut klasien välin sinne 60 asteen huiteille.
-
Ikkunantoimittajat myyvät esilämmittävää raitisilmaventtiiliä, jossa sisään tuleva ilma nousee lasien välissä ylös ja lämpenee hieman, esim. Domuksen VenTec.
No sen ainakin voi sanoa, että koneelisen ilmanvaihdon tuo vaatii, siis sen huippuimurin. Ja sen takia, että ilmanvaihto ilman imuria saattaa toimia väärään suuntaan eli ilma poistuu ikkunoiden kautta kun pitäsi tapahtua päinvastoin. Seurauksena on, että ikkunat höyrystyvät, kun lämmin ilma sen kautta poistuu.
Varmempi systeemi on raitisilmaaukko suoraan ulkoilmaan sinne yläkarmiin ja niitä ei tarvita kyllä joka ikkunaan. 70-luvulla tehty talo ei ole mikään pullo, joten korvausilmaa kyllä tulee rakenteiden läpi. Jos talossa on tulisijoja, niin silloin tarvitaan korvausilmaaukkoja, jotta puut palavat kunnolla ja veto pelaa.
-
Tuo huurustuminen tosiaan on riskinä. Venttiileille on olemassa kesä- ja talviasento erikseen, lisäksi venttiilin voi kokonaan sulkea. Kesäasennossa ilma tulee sisään suoraan yläkarmin läpi. Eli teoriassa huurustuminen voidaan estää sulkemalla venttiili tai käyttämällä kesäasentoa. Tämä vaatii venttiilin sulkumekanismilta tiiviyttä, ettei ilma kulje ei-toivottuihin suuntiin.
Juuri tämä tiiviys käytännössä epäilyttää, eritoten vuosien kuluttua. Sekin mietityttää, että kuinka paljon on sellaisia ilmoja, jolloin esilämmityksen käyttäminen toisi jotakin etua? Lämpimillä mennään kesäasennolla ja paukkupakkasilla ei tuntuisi järkevältä vetää huippuimureilla ilmaa ulos sen takia, että saa lasit pysymään kirkkaina..
-
Viisas rakennusinsinööri väittäis että lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa korjaisi tuon hukkalämmön määrän kohtuulliselle tasolle.
Itellä -79 valmistunut talo ja eristyspaksuuksien suhteen ehkä paremmasta päästä 70 luvun taloja vaikka aika perussettiä mm. ikkunoidensa osalta. (3 lasiset) Tiivistelin ikkunat uudelleen viime syksynä ja vaikka niistä vähän tuntuis tuuli tulevan läpi, niin luulen että uudet ruudutkaan ei minun elinaikana maksais itseään takaisin. Vessaan tuli kokonaan uusi ikkuna, 3 lasinen lämpölasiruudulla. Hieman senkin nurkasta tuntuu tuuli puhaltelevan läpi kun syysmyräkkä on päällänsä. ???
-
Oma taloni on vuosimallia 1961 ja siinä oli sen ajan tyyliin kaksilasiset ikkunat, joten varsin energiaahukkaavat olivat ja kylmien ikkunapintojen takia vedon tunne. Vuonna 2006 vaihdettiin sitten nykyaikaiset puu-aluikkunat. Kyllä täytyy myöntää, että asumismukavuus lisääntyi huomattavasti ja energiakulutus väheni. Lasit tulivat Pihlalta ja itse ne asensin tutun kirvesmiehen kanssa talvella, jolloin tuolla ammattimiehellä oli siihen hyvin aikaa. Hän otti 50 eur/ikkuna asennuksesta ja ei vanhan poistoon ja uuden asennukseen mennyt kuin ehkä noin kolme varttia, vähän aikaa vain läpi oli auki, joten ei siinä kylmä ehtinyt tulla. Firmat kait nappaavat hyvinkin 150-200 eur/ikkuna pelkästä asennuksesta, joten pääsee siinä apumieskin tuntipalkoille. Kun yhden ikkunan asennuksen on nähnyt, niin toisen asennus on jo helppo. Ja asennus tulee tehtyä kunnolla, esim. uretaanin ruiskuttamisessa kannattaa olla todella huolellinen, helposti jää aukkoja. Homman voi tehdä niin, että antaa uretaanin kovettua ja tarkistaa sen jälkeen saumat ja tarvittaessa lisäilee.
Itselläni ei ole niitä ikkunanvälin kautta tuulettavia korvausilmaaukkoja vaan parissa ikkunassa korvausilmaaukko yläkarmin läpi. Myyjä tuota suositteli juuri vääripäinkierron takia, kun talossa ei ole koneellista ilmastointia
-
Ostettiin 15 vuotta sitten uudet ikkunat taloon. Niistä tuli lasku joka jätettiin maksamatta. Joku sihteeri soitti n. kuukauden päästä ja tiedusteli siitä laskusta, joka on maksamatta. Sanoin sille että mitäs puhetta tämä on? Teidän myyjänne nimenomaan sanoi että ikkunat ovat niin hyviä, että maksavat itse itsensä 15 vuodessa, joten turha teidän on mitään rahoja kysellä! Ei se oikein osannut sanoa mitään ja lasku jäi maksamatta. Nyt ikkunoiden pitäisi siis muutenkin olla maksettuja.
-
Mulla on ollut jo 15 vuotta ikkunoissa selfmade korvausilma juuri noin uloimman lasin välistä. Itse askartelin räppänät paikoilleen. Talossamme on painovoimainen ilmanvaihto. Ei meillä ainakaan ole ollut mitään huurtumisongelmaa tuloilman takia. Josks jos kuvalla tuulella sopivalla pakkaskelillä pitää pitkään ulko-ovia auki voi saada vastapuolelta taloa lasin huuruun, mutta tilanteen normalisoiduttua, huuru häviää nopeasti.
-
Viime talvena uusittiin taloomme 6 ikkunaa.Pyysin ensin tarjousta Tiiviltä,jonka tarjous oli 9000 € 3-kertaisista ikkunoista.
Seuraavana päivänä teki Pihla tarjouksen 4-kertaisista ikkunoista hintaan 6000€.Jälkimmäiset asennettiin ja olen kauppaan erittäin
tyytyväinen.(kyseiset ikkunat tulevat samalta ikkunatehtaalta)Kauppa se on mikä kannattaa,mutta joillakin vain kate vaatimus on
aivan pohjaton.
-
Viime talvena uusittiin taloomme 6 ikkunaa.Pyysin ensin tarjousta Tiiviltä,jonka tarjous oli 9000 € 3-kertaisista ikkunoista.
Seuraavana päivänä teki Pihla tarjouksen 4-kertaisista ikkunoista hintaan 6000€.Jälkimmäiset asennettiin ja olen kauppaan erittäin
tyytyväinen.(kyseiset ikkunat tulevat samalta ikkunatehtaalta)Kauppa se on mikä kannattaa,mutta joillakin vain kate vaatimus on
aivan pohjaton.
Noiden lisäksi Suomessa on myös oikein ikkunatehtaitakin ;D Halvalla ei voi saada hyvää ;) Jos tuo nyt sitten oli halpaa? 3 ikkunaa ja terassinovi, jossa hyönteispuite. Kaikki sälekaihtimilla 1750€. Vuonna 2010 ja valmistajalta joka on kyllä joskus voittanut "TM:n" testejäkin :P
-
Viime talvena uusittiin taloomme 6 ikkunaa.Pyysin ensin tarjousta Tiiviltä,jonka tarjous oli 9000 € 3-kertaisista ikkunoista.
Seuraavana päivänä teki Pihla tarjouksen 4-kertaisista ikkunoista hintaan 6000€.Jälkimmäiset asennettiin ja olen kauppaan erittäin
tyytyväinen.(kyseiset ikkunat tulevat samalta ikkunatehtaalta)Kauppa se on mikä kannattaa,mutta joillakin vain kate vaatimus on
aivan pohjaton.
Täytyy olla aika isoja jos tonnin/kpl maksavat! :)
-
Jos muuten sattuu olee vielä talossa kun talossa sellaset oikeasti hyvin tehdyt vanhat lasit niin älkää hyvät ihmiset ikinä menkö vaihtamaan niitä näihin nykyaikasiin pahvikarmeihin!
Ja muistakaa että energiatehokkuus ei IKINÄ kasva ikkunoita vaihtamalla niin paljoa että se maksais itsensä takasin. Itellä 1800-luvun lopun huolella tehdyt sydänpuukarmit yläkerrassa ja alakerrassa jotku 80-luvun paskakarmit ni ei puhettakaan et vaihtasin noita yläkerran ikkunoita.
Jos on tollaset kunnon puukarmit ni kannattaa ennen korjauttaa ne ja muistaa et ainoostaan 5-10% lämpöhävikistä tulee oikeasti ikkunoista vaikka ne ikkunafirman lämpökamerat näyttäis mitä. Tottakai ikkunankohta on aina ulospäin lämpösempi, oli se minkä ajan ikkuna tahansa.
-
Komppaan astralia. Mikään ei saa sammakkoa surullisemmaksi kuin se, että vanhan hienon talon "energiatehokkuutta" ollaan parannettu asentamalla lisäeriste hirren ulkopinnalle ja päälle uusi vuoraus, samalla tietty on vaihdettu vanhat, puiset ruutuikkunat uusiin. Sammakko on nyt kolme vuotta rempannut vanhaa taloa ja vielä purkkiakaan uretaania en ole käyttänyt, vaikka ikkunoita ja oviakin on vaihdettu ja korjailtu... Pellava rules.
-
Jos lämpöikkunat haluaa, niin onnistuu se myös niin, että sisempään puitteeseen vaihdetaan lämpölasi, siis kaksinkertainen lasielementti. Tuossa kylällä on yhdenmiehen firma ja yrittäjä kertoi erääseen taloon vaihtaneensa vain tuon sisimmäisen lasin ja vaihtaneensa kunnon tiivisteet samalla. Tuloksena on siis taatusti K-arvoltaan uusien ikkunoiden veroinen tulos. Esim. Lempäälässä ja taitaa olla Forssassakin on lasifirma, josta voi tilata mittojen mukaan tehtyjä elementtejä.
Jos sitten päätyy uusiin ikkunoihin, kannattaa kyllä ottaa tarjouksia useammista firmoista, hintaerot on aika suuret. Tiivi tunnetusti on sieltä kalliimmasta päästä. Selvennyksenä myös, että Pihlan ja Tiivin ikkunat tulevat eri tehtaasta, omistaja firmoilla toki on sama.
Helpoimmin ikkunat kilpailuttaa sivulla www.haarukka.fi , siellä voi laskea hinnan suunnilleen ja lähettää tarjouspyynnön.
-
Viime talvena uusittiin taloomme 6 ikkunaa.Pyysin ensin tarjousta Tiiviltä,jonka tarjous oli 9000 € 3-kertaisista ikkunoista.
Seuraavana päivänä teki Pihla tarjouksen 4-kertaisista ikkunoista hintaan 6000€.Jälkimmäiset asennettiin ja olen kauppaan erittäin
tyytyväinen.(kyseiset ikkunat tulevat samalta ikkunatehtaalta)Kauppa se on mikä kannattaa,mutta joillakin vain kate vaatimus on
aivan pohjaton.
Noiden lisäksi Suomessa on myös oikein ikkunatehtaitakin ;D Halvalla ei voi saada hyvää ;) Jos tuo nyt sitten oli halpaa? 3 ikkunaa ja terassinovi, jossa hyönteispuite. Kaikki sälekaihtimilla 1750€. Vuonna 2010 ja valmistajalta joka on kyllä joskus voittanut "TM:n" testejäkin :P
Kaksi ikkunaa 870 yhteensä 1800x1140 tuuletusikkunalla hyttysverkko ,aurinkosuojalasi uloinpana ,internoidut sälekaihtimet ,hätäuloskahvoilla, asennettuna .
VTT testissä testikaappi alkoi ennemmin vuotamaan kuin ikkuna.Kyseessä siis puualumiini ikkuna joka on tehty kerrostalojen ankariin oloihin.
-
Komppaan astralia. Mikään ei saa sammakkoa surullisemmaksi kuin se, että vanhan hienon talon "energiatehokkuutta" ollaan parannettu asentamalla lisäeriste hirren ulkopinnalle ja päälle uusi vuoraus, samalla tietty on vaihdettu vanhat, puiset ruutuikkunat uusiin. Sammakko on nyt kolme vuotta rempannut vanhaa taloa ja vielä purkkiakaan uretaania en ole käyttänyt, vaikka ikkunoita ja oviakin on vaihdettu ja korjailtu... Pellava rules.
Onhan se tosiaan melkolailla nolon näköistä kun tuollaiseen vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettuun kunnon hirsitaloon on vaihdettu niitten alkuperäisten 10-tuumaisten karmien tilalle nykyajan max 170 mm levyiset rimpulat ja samalla seinää paksunnettu ulospäin 10-20 cm.
Kapenee muuten näkemäsektorikin aika paljon sisältä ulos päin kun ikkunat syvällä ulkoseinän pinnasta.
-
Kohteita on niin monenlaisia. Meidän 70-lukulaisessa, matalassa elementtitalossa ei nuo arkkitehtuuriset asiat ole paivavimpana vaakakupissa. Ikkunoiden vaihdolla haetaan ensisijaisesti asumismukavuutta, josta nestori2 mainitsikin..
Ikkunakaupat tein jo syksyllä, tulin vain vähän katumapäälle tuon korvausilmaratkaisun kanssa. Sen voisi vielä muuttaa, kun toimitus on kevätpuolella. Siksi kyselin käyttäjien kokemuksia/näkemyksiä.
-
Erillisen ventiilin vois ehkä laittaa sopivampaan paikkaan kuin ikkuna - eli sieltä voi tulla vetoa . Ja varmasti hyötyy kun vaihtaa 70-luvun ikkunat uusiin "vanhankunnonhyvänajan ikkunat onkin eri juttu :)
-
Komppaan astralia. Mikään ei saa sammakkoa surullisemmaksi kuin se, että vanhan hienon talon "energiatehokkuutta" ollaan parannettu asentamalla lisäeriste hirren ulkopinnalle ja päälle uusi vuoraus, samalla tietty on vaihdettu vanhat, puiset ruutuikkunat uusiin. Sammakko on nyt kolme vuotta rempannut vanhaa taloa ja vielä purkkiakaan uretaania en ole käyttänyt, vaikka ikkunoita ja oviakin on vaihdettu ja korjailtu... Pellava rules.
Onhan se tosiaan melkolailla nolon näköistä kun tuollaiseen vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettuun kunnon hirsitaloon on vaihdettu niitten alkuperäisten 10-tuumaisten karmien tilalle nykyajan max 170 mm levyiset rimpulat ja samalla seinää paksunnettu ulospäin 10-20 cm.
Kapenee muuten näkemäsektorikin aika paljon sisältä ulos päin kun ikkunat syvällä ulkoseinän pinnasta.
Niinpä, meillä on reilu parisataa eri lasinpalasta kaksisinkertaisena kunnon puupokissa eikä luovuta niistä varmaan. Sisäpoka pitää olla tiukka ja ulkopokan pitää valskata, niin ei huurru. Lasit valskaa, mutta keskuslämmityksen laiton jälkeen en kaipaa tiukempia. Ikkunakauppiaat ovat poikenneet solkenaan, mutta kun olen kysynyt samanlaisia, niin selityksiä tulee, mutta ei kauppoja. Talo olisi laakista pilalla, jos siihen laittaisi modernit reiäntäytteet tai tiilikaispellin kattoon.
-
Luonnollinen ilmavaihtohan pelaa sitä paremmin, mitä pidempi on savupiippu, siellähän myös nuo ilmastoinnin hormit ovat. Lyhyellä piipulla ilman koneellista ilmanvaihtoa saattaa ilma kiertää väärään suuntaan. Korvausilmaaukot suoraan läpi yläkarmin ovat aikalailla oikeassa paikassa, suutin on ylöspäin, joten korvausilma suuntautuu huoneen kattoon, joten epämielyytävä veto ei silloin haittaa.
Asumismukavuutta kaksikerroksinen lämpölasi lisää. Kylmä ikkunapinta lisää ilmavirtausta aiheuttaen vedon tunteen. Se on tosi, että alentuneina energiakustanuksina uudet ikkunat eivät itseään takasin maksa. Itselläni myös yhtenä kriteerinä oli helppohoittoisuus eli uudet ikkunat avautuvat sisäänpäin helpottaen niiden pesua. Uskon myös alumiinisten ulko-osien olevan varsin huoltovapaita eli uusintamaalauksia ei tarvita.
-
Jos on tollaset kunnon puukarmit ni kannattaa ennen korjauttaa ne ja muistaa et ainoostaan 5-10% lämpöhävikistä tulee oikeasti ikkunoista vaikka ne ikkunafirman lämpökamerat näyttäis mitä. Tottakai ikkunankohta on aina ulospäin lämpösempi, oli se minkä ajan ikkuna tahansa.
Kyl niillä akkunoiden vaihdolla oikeasti säästää lämmityksessä.
Sun harakanpesässä lämpöhävikki taitaa olla 80% jos yläkerran klasit on 1800-luvulta. Lämpö nousee ylös ja sieltä se vilistää pokan välistä ja ruudusta ulos. ;D
-
Kyl niillä akkunoiden vaihdolla oikeasti säästää lämmityksessä.
Sun harakanpesässä lämpöhävikki taitaa olla 80% jos yläkerran klasit on 1800-luvulta. Lämpö nousee ylös ja sieltä se vilistää pokan välistä ja ruudusta ulos. ;D
[/quote]
Ei muuten oo, just rempattu ja kuvattu ni ihan samansävyset käyrät antaa noi orkkislasit, ulkonäköö vaan on vähä helvetisti enemmän ku jossai uudes auton sivulasis.
Ja jos lasketaan se rahamääränen hukka mikä noista tulee ni tollanen kunnolla tehty sydänpuuikkuna kestää sentään helposti sen 50 vuotta kun nää uudet paskakarmit on vainaat 20 vuodessa ni voit laskee et onko sit 16 ikkunan vaihtaminen niin halpaa puuhaa.
Varsinkin kun näissä kohteissa ikkunan ulkomuoto ei saa muuttua eli kaikki karmit ja lasit menee sit erikoismittana.
-
Se missä oikeesti vanhas hirsitalossa säästää on se että sisäremontin yhteydessä tarkistetaan yläpohjan eristeet ja tarvittaes vaihdetaan ne johonki hengittävään puukuitueristeen ja varmistetaan että siellä ei ole rakoja jotka päästää vedon sinne.
Samoin ku lattianrajat on syytä paperoida kunnolla tiiviiks että veto ei pääse sinnekään niin tuntuu tollanen 60mm paksu lankkulattiaki lämpöseltä tassujen alla.
Yllä joku jo kertoki et pellava on se kama mitä noissa ikkunarei'issä ja muissa pitää käyttää ja näinhän se onkin mut mun oli pakko laittaa köyhänä kutteri/puru yläpohjaan ja lattian alle ku reilu puolemetrii pellavaa sinne olis ollu melko kallis. Eiköhän tuollaki oo ihan kohtalainen lämpöarvo :D
-
Puuseppä on hyvä vaihtoehto. Mulla on tuohon uudisosaan paikallinen seppä tehnyt ikkunat ja ovet vanhan mallin mukaan, sisäpuolella lämpölasi ja ulkopuolella normaali, ikkuna on malliltaan sellainen jossa pokat on heloilla kiinni karmissa, eli ne lähtee kokonaan irti. Ensi suvena on tarkoitus laittaa toinen 60-luvulla peruspilattu kuisti uuteen uskoon ja korvata kaikki silloin laitetut glassit talon alkuperäisillä kuistin ikkunoilla, niillä onkin ikää sitten jo reilusti yli 50-v mutta silti ne on vielä iskussa ja helposti kunnostettavissa. Ja se lasi, puhallettua ja vedettyä... 8)
Ps. Lukekaa Panu Kailaa, niin ymmärrätte...
Nää on taas tapauskohtaisia juttuja ja uudemmissa asumuksissa voi huoletta toteuttaa erilaisia ratkaisuja kuin vanhoissa. Suomen rakennuskannasta vain noin 2% on yli satavuotiaita, älkää ihmeessä menkö pilaamaan niitä!
-
Joo Talotohtori on sellanen kirja mikä kannattaa ihan uudisrakentajanki lukasta läpi. Aukee silmät hiukan
-
Viisas rakennusinsinööri väittäis että lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa korjaisi tuon hukkalämmön määrän kohtuulliselle tasolle.
Ilmanvaihtokoneen LTO on energiaa säästävä systeemi lämmityksiin. Eräässäkin isossa tehdashallissa lämmitettiin 10kW tuloilmaa, kun LTO oli 100% (ulkulämpötila 6C, sisä 15C). Sähkön kulutuksen voi miettiä 9kW sähkölämmittimestä, tehoton laite isoissa tiloissa. Ilman vaihtuvuus oli 5m3/h.
-
Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.
-
Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.
Jokaisessa tehoviljelijässäki asuu pieni LandeHoo, sulla sen vaan purkautu ihan konkretiaks tänä vuonna :D
-
Kyl se Kaila on oman alansa LandeHande. Jos sen jantterin oppeja noudattaa, tulee talvisin aika kylmä.
Jokaisessa tehoviljelijässäki asuu pieni LandeHoo, sulla sen vaan purkautu ihan konkretiaks tänä vuonna :D
Ajetaan avaruusajan raputtomilla ja tölliin tungetaan turvetta, tuohta ja sammalta...
-
Ajetaan avaruusajan raputtomilla ja tölliin tungetaan turvetta, tuohta ja sammalta...
Niin se on et joka hommassa kannattaa valita se paras vaihtoehto. Ite asut jossain nollaenergia-FinnFoamilaatikossa jossa ei pienen oven lisäks ole yhtään ikkunaa ja sen huomaa? ;D
P.S. Eikä muuten tuoretta hengitysilmaakaan
-
Kaila vs Passiivienergia ? Kailalle pisteet minulta
-
Ajetaan avaruusajan raputtomilla ja tölliin tungetaan turvetta, tuohta ja sammalta...
Niin se on et joka hommassa kannattaa valita se paras vaihtoehto. Ite asut jossain nollaenergia-FinnFoamilaatikossa jossa ei pienen oven lisäks ole yhtään ikkunaa ja sen huomaa? ;D
P.S. Eikä muuten tuoretta hengitysilmaakaan
Fiftari-rintsikka kolmella kerroksella vm -51. Eristetty uudelleen ekovillalla ja parocilla. Akkunoiks vaihdettu roomuksen A-energialuokan kolmiklasiset MSE:eet. Lämmitys puilla. Kyl henki on kulkenu ihan hyvin ainakin tähän asti.
-
Pitääks tollanen rintsikkaki väkisin mädättää? Vai missä välissä ne kivivillat siel o?
Katellaan parinkymmenen vuoden päästä ku vaihdat niit laseja taas ni mä korkeintaa vedän uuden maalin noihin kunnon ikkunoihi ;D
-
Minulla tämä 60-luvun alussa valmistunut talo on vielä näitä ekologisia purueristetaloja, puurunko, joka tiiliverhoiltu ja rapattu.
K-arvot eivät varmaankaan ole nykyvaatimusten mukaiset, mutta kun pelaa omasta metsästä hankituilla puilla vesikiertoisella keskuslämmityksellä, niin energiakulut aika pienet. Eipä ihan äkkiä homeongelmat vaivaa. :)
-
Pitääks tollanen rintsikkaki väkisin mädättää? Vai missä välissä ne kivivillat siel o?
Katellaan parinkymmenen vuoden päästä ku vaihdat niit laseja taas ni mä korkeintaa vedän uuden maalin noihin kunnon ikkunoihi ;D
Kivillat seinissä ulkopuolella ja ekovillat ylhäällä. Uuni ja takka hoitaa ilmanvaihdon. Kailalaiset lisää villasukkia ja nukkuu pipo päässä -20 asteen pakkasilla...
-
Tää "kailalainen" ei harrasta partiota tms retkeilyä -eli ainoastaan ulkona pipo päässä. Perustalossa pelkät purut -laajennukset tosin joka värisillä eristeillä. Hake puuta kasvaa koko ajan lisää .
-
Kivillat seinissä ulkopuolella ja ekovillat ylhäällä. Uuni ja takka hoitaa ilmanvaihdon. Kailalaiset lisää villasukkia ja nukkuu pipo päässä -20 asteen pakkasilla...
Ulkopuolel nyt saattaa sentää jotenkuten pelata.
Saatanan kuuma tulee jos nukkuu pipo päässä ku ulkona on pakkasta parikymmentä ni sisällä on ihan mitä termarista laittaa. Jos haluu fiilistellä ni voi tarvittaes kuuteen kakluuniin tökkää tulet sit.
-
Jos muuten sattuu olee vielä talossa kun talossa sellaset oikeasti hyvin tehdyt vanhat lasit niin älkää hyvät ihmiset ikinä menkö vaihtamaan niitä näihin nykyaikasiin pahvikarmeihin!
Ja muistakaa että energiatehokkuus ei IKINÄ kasva ikkunoita vaihtamalla niin paljoa että se maksais itsensä takasin. Itellä 1800-luvun lopun huolella tehdyt sydänpuukarmit yläkerrassa ja alakerrassa jotku 80-luvun paskakarmit ni ei puhettakaan et vaihtasin noita yläkerran ikkunoita.
Jos on tollaset kunnon puukarmit ni kannattaa ennen korjauttaa ne ja muistaa et ainoostaan 5-10% lämpöhävikistä tulee oikeasti ikkunoista vaikka ne ikkunafirman lämpökamerat näyttäis mitä. Tottakai ikkunankohta on aina ulospäin lämpösempi, oli se minkä ajan ikkuna tahansa.
Talo on noin 1850 ja epäilys on että karmit on samalta ajalta kanssa. Ikkunalasi sellaista aaltoilevaa ja kuplivaa tai miten sen kuvaisi. Erottuu kuitenkin selvästi jos on jouduttu uudempi lasi joskus laittamaan vanhoihin pokiin. Mm yhden potkaisin nöösipoikana jalkapallolla rikki... Varmaan muutaman kerran on pokat maalattu?
Ja olen kans vähän näitä "kailalaisia"? Vanha hirsitalo tosiaan, yhdessä kerroksessa neliöitä noin 250 ja lähes kolmen metrin huonekorkeus. Ainoa ilmanvaihto on puulämmityshormeista, siis pelaa silloin kun lämmitetään. Muuten menee mistä raoista menee jos menee. Vanhoja uuneja on lähes joka huoneessa, paras 2mx2mxhuonekorkeus eli siis 7 uunia joista 2 rempan yhteydessä 30-luvulla laitettuja hienompia kaakeliuuneja mutta kaksi tulisijaa enää käytössä.
Onhan tää joskus vähän kalsea mutta on terve talo ja seisonee tällä mäellä vielä seuraavatkin 150 vuotta ilman salaojia jos vaan tällä mäellä joku asustelee. Ja ikkunoita ei vaihdeta, "paras" tarjous mitä ikkunoista on käyty antamassa oli pakettitalon hinta... Lämmitys olis tietty vähän tyyristä ilman omia puita mutta jos sille ei liikaa hintaa laske niin mikäs tässä on ollessa.
-
Tuossa tuli yks oleellinen pointti -mäellä ilmaan salaojia :)........
-
Tuossa tuli yks oleellinen pointti -mäellä ilmaan salaojia :)........
Niin siis tälläkin mäellä on ollut asutusta jo ainakin 1600-luvulla mutta vanhin jäljellä oleva on tämä noin 1850 asunrakennus. Tällä alueellahan on ollut asutusta jo varhain ja jos tästä piirtää 30 km ympyrän niin aika monta taloa kuitenkin läytyy välille 1800-1920. Aika monella on yhteinen nimittäjä se että vaikka alue on savialuetta niin rakennus on tehty korkeammalle ja karimäelle. Ihan muutama poikkeus löytyy tästä ihan läheltäkin eli pihapiiri on peltojen tasolla mutta niissäkin uskoakseni on karimaata oleva pohja, ei savipohja.
-
Niinhän ennen talot tehtiin - tai ainakin ne mitkä on jäljellä . Nykyisin tehdään valmis paketti mihin tahansa suonsilmään minkä kunta on kaavoittanut . Sitten uskotaan kapilaarikatkon kaikkivoipaisuuteen - laitetaan tuplasalaojat ja istutetaan terijoensalavia piha täyteen ....... huonosti siinä käy vaikka olis rossipohjainenkin .
-
Onhan tää joskus vähän kalsea mutta on terve talo ja seisonee tällä mäellä vielä seuraavatkin 150 vuotta ilman salaojia jos vaan tällä mäellä joku asustelee. Ja ikkunoita ei vaihdeta, "paras" tarjous mitä ikkunoista on käyty antamassa oli pakettitalon hinta...
Tarjottiinko sulle vanhoista laseista rahaa? Puhalletut ja vedetyt vanhat lasit ovat nyt arvossaan, jos on oikein kunnon kalansilmiä, niin satkun saa pyytää ruudusta. Hienostorouvat maksaa.
Vanhat puukarmit ovat kyllä parhaita, meilläkin osa ikkunoista jostain 1800-luvulta, (talo tehty 1760) ja ei pienintäkään aikomusta vaihtaa niitä. Pitäisi tosin vain taas kitata ja maalata uudelleen.
-
Vanhat puukarmit ovat kyllä parhaita, meilläkin osa ikkunoista jostain 1800-luvulta
Niinpä, ennen karmit tehtiin hyvin valikoiduista parhaista petäjistä, jotka olivat vanhoja ja melko hitaasti kasvaneita. Puu on huomattavasti tiheämpää kuin nykymetsänhoitajien ohjeiden mukaisesti väkisin kasvatettu puu, joka on todella höttöä verrattuna noihin 1900-luvun alussa tehdyissä puukarmeissa.
Mutta nykyaikaan kuluu, että tavara ei saa maksaa paljon ja niin laatu esim. sahapuulla on varsin huono.
Ja kun katsoo noiden puuelementtitalojen rakenteita, aika heppoisia ovat, taitaa elinkaari olla korkeintaan 30-40 vuotta.
-
Vanhat puukarmit ovat kyllä parhaita, meilläkin osa ikkunoista jostain 1800-luvulta
Niinpä, ennen karmit tehtiin hyvin valikoiduista parhaista petäjistä, jotka olivat vanhoja ja melko hitaasti kasvaneita. Puu on huomattavasti tiheämpää kuin nykymetsänhoitajien ohjeiden mukaisesti väkisin kasvatettu puu, joka on todella höttöä verrattuna noihin 1900-luvun alussa tehdyissä puukarmeissa.
Mutta nykyaikaan kuluu, että tavara ei saa maksaa paljon ja niin laatu esim. sahapuulla on varsin huono.
Ja kun katsoo noiden puuelementtitalojen rakenteita, aika heppoisia ovat, taitaa elinkaari olla korkeintaan 30-40 vuotta.
Rakennuspuun sopivana kaatoikänä pidettiinkin jotain luokkaa 150-200 vuotta.
-
Tuossa tuli yks oleellinen pointti -mäellä ilmaan salaojia :)........
Toinen oleellinen asia on ettei taloissa lotrattu sisällä veden kanssa.